Matkailun sadonkorjuu 2025 ja tulevia matkoja

Vuorossa on taas perinteinen Reissu-Janin matkailun sadonkorjuu juttu eli katsaus tämän vuoden tehtyihin matkoihin sekä tulevia matkoja. Tämä on juttusarjan kahdeksas osa, ensimmäinen julkaistiin vuonna 2017 ja löydät aiemmat jutut blogin blogiarkistosta selaamalla kunkin vuoden elo-syyskuun juttuja. Matkat käsitellään kronologisessa järjestyksessä ja linkit matkan juttuihin löydät ohesta. 

Kohti Panamaa

Costa Rica

Matkustimme Costa Ricaan tammikuussa 2025 ja se oli samalla ensimmäinen Keski-Amerikan maa jossa olimme käyneet. Lensimme jälleen kerran KLM lennoilla Amsterdamin kautta yli Atlannin Costa Rican pääkaupunkiin San Joseen, josta vuokrasin kahdeksi viikoksi (city)maasturin (Toyota RAV4 4WD) jolla kiersimme Costa Ricassa niin Karibianmeren rannikkoa, vuoristoista maan keskiosia kuin Tyynenmeren rannikkoa. Costa Rica osoittautui hyvin helpoiksi kohteeksi matkailla, mutta amerikkalainen kulttuuri oli täälläkin jo valitettavasti rantautunut maahan mm. tippi-kulttuurin myötä. Muuten maa oli kiva erityisesti luonto kohteiden osalta - Pura Vida! 

• Costa Rica: Karibianmeren rannikolla  
  
• Costa Rica: Arenal ja Monteverde 
  
• Costa Rica: Tyynenmeren rannikolla 
  

Costa Rica : Monteverden pilvimetsässä

Ranska: Lyon

Maaliskuun 2025 lopulla matkasimme neljäksi päiväksi Ranskan Lyoniin. Alunperin meidän piti matkustaa Puolan Rzeszowissa mutta AirBaltic perui lennot ja päätimme lähteä käymään KLM:n lennoilla Lyonissa. Lyonin matkasta en jaksanut matkan jälkeen kirjoittaa juttua, koska sen verran harmitti siellä menomatkalla tapahtunut varkaus tai lähes ryöstö metroasemalla sis. kaikkien rahojen ja asiakirjojen (henkilötodistus ja ajokortti) menetys siinä samalla sekä luottokorttien väärinkäyttöä tuhansilla euroilla, kun olivat (neljän nuoren romaani naisten ryhmä) ensin onnistuneet näkemään metron lippuautomaatilla luottokorttini PIN koodin. Huomaisin metrossa että puhelin alkoi ilmoittaa ATM nostoista, mutta ennen kuin sain kortit suljettua oli vahinko on tapahtunut. Henki ja terveys kuitenkin säilyi, vaikkakin järkytyin henkisesti ja ensimmäinen iltapäivä meni Lyonin keskuspoliisiasemalla rikosilmoitusta tehden ja vakuutusyhtiöön kanssa keskustellen. Rikosilmoituksen avulla pääsin poistumaan maasta kun lentokentällä kysyttiin henkilötodistusta, eikä onneksi täytynyt lähteä Pariisiin hätäpassia hakemaan. Osan luottokorteilta (kahdelta) nostetuista rahoista sain takaisin yhdestä pankista. Toisen pankin kanssa juttu meni FINEn käsittelyyn ja viiden kuukauden käsittelyn jälkeen heidän suositus on se, että pankki ottaa vastatakseen asiassa aiheutuneen vahingon siltä osin kuin se ylittää 50 euroa. Yleensä pankit noudattavat FINEn suosituksia. Varastetun käteisen osuus palautui matkavakuutuksen kautta. Tämä olikin ensimmäinen kerta kun minut on matkoillani "käännetty" näin törkeästi. Kerran on sentään huumattu (lue juttu tästä: Ensimmäinen charter-matka) ja muuta pienempää vääntöä on joskus ollut eli lähinnä taksikuskien kanssa hinnasta vääntöä ja epämääräisten laskujen selvityksiä ravintoloissa tai baareissa.

Vieux Lyonin kapeilla kaduilla 

Lyonissa vietimme aikaa sen vanhassa kaupungissa (Vieux Lyon, majoitus oli College Hotel nimisessä majoituksessa - suosittelen!), Saone ja Rhone jokien keskellä olevalla "saarella" sekä molempien jokien yläpuolelle kohoavilla kukkuloilla joihin pääsi funilarilla tai metrolla. Hauskana yksityiskohtana oli talojen ja katujen alla kulkevat salakäytävät, Les Traboules, joiden tehtävänä on edelleenkin toimia oikopolkuina talojen ja katujen välillä. Niiden löytämiseksi tulee hieman nähdä vaivaa ja uskaltaa avata ovia talojen ja katujen vierestä. 

Lyonin ranskalainen keittiö ei kuitenkaan vakuuttanut meitä ollenkaan: hyväksi kehutuissa ravintoloissa pihvit olivat sitkeitä ja Lyonin kuuluisa kanakin oli raakaa, mutta onneksi kaupungista löytyi myös tilalle hyviä italialaisia ravintoloita jotka hieman toivat "lohtua" muuten niin huonosti menneelle matkalle. 

Reissu-Janin fiilis Lyonissa

Bulgaria: Sofia

Huhtikuun lopussa (pääsiäisenä, kallis äkkilähtö ostettu pari päivää aiemmin) lensimme Norwegian suorilla lennoilla Bulgarian pääkaupunkiin Sofiaan, jossa vietimme myös minun syntymäpäiviä. Sofia yllätti erittäin positiivisesti meidät sillä kaupungista löytyi mielenkiintoista nähtävää niin museoiden kuin kirkkojen tarjonnalla, ravintolat olivat erinomaisia niin ruuan kuin juomien (erityisesti bulgarialaiset punaviinit) suhteen ja hintataso edelleen suhteellisen edullinen. Lisäksi kaikialla pärjäsi kortilla, enkä edes johtunut ryöstetyksi vaikka liikuimme kaupungilla myös iltaisin.

• Bulgaria: Sofia 

Pääsiäisenä Bulgarian Sofiassa

Moppi ja Bunny pääsiäistunnelmissa Sofiassa. Huom! Augsburg Hasenbräu olut. @pupumatkat

Viro: Tallinna

Huhtikuun viimeisenä viikonloppuna, heti Sofian matkan jälkeen, kävimme pitkästä aikaa Tallinnassa viikonloppureissulla. Toki kävelimme taas vanhaa kaupunkia ympäri, mutta ajoimme myös tällä kertaa Tallinnan eri raitiotielinjoja ristiin rastiin tutustuen mitä kaikkea löytyy väli- ja pääteasemien läheisyydestä. Lippujen ostaminen on myös tehty Tallinnassa helpoksi eli luottokortilla ja kun tietty määrä matkoja tulee täyteen niin veloitetaan vain päivälipun hinta. Tämä samanlainen malli myös käytössä muuallakin, esim. Lontoossa, mutta Suomessa HSL ei ole onnistunut ymmärtääkseni samanlaista järjestelmää rakentamaan, joka olisi ainakin näin satunnaisesti julkisia käyttävällä tai turisteille helpottava ratkaisu sen sijaan että lataa kortille rahaa. 

Majoituimme tuttuun Regent Tallinn hotelliin, mutta harmittavasti aamiainen oli muuttunut erikseen illalla tilattavaksi suhteellisen kalliiksi vaihtoehdoksi. Onneksi Tallinnasta löytyy hyviä aamiaisia ja brunssi ravintoloita, esim. Must Puudel, jossa nautimme erinomaisen aamiaisen. Lounasta kävimme syömässä lauantaina georgialaista ruokaa tarjoavassa Tbilisi ravintolassa ja sunnuntaina erinomaisessa italialaista ruokaa ja tunnelmaa tarjoavassa La prima Vanalinn ravintolassa. Lauantai-illalla päivällinen syötiin Argentina ravintolassa, sijainti Tartu mnt varrella. Toinen saman ketjun ravintola on satamassa (Lootsi kadulla).  

Keväinen Tallinna ja kukkivat kirsikkapuut

Keski- ja Etelä-Amerikka: Panama, Kolumbia, Ecuador

Tämän vuoden toistaiseksi pisimmän reissun teimme kesä-heinäkuussa matkustaen jälleen kerran yli Atlantin tehden kolmen viikon matkan käyden kolmessa uudessa maassa eli Panamassa, Kolumbiassa ja Ecuadorissa. Samalla sain ns. UN-listan sadannen maan käytyä, vaikkakin itse seuraan ns. 197-maan listaa, jossa lukemani on nyt 104 maata. Panama tai oikeammin Panama City ei oikein vakuuttanut, mutta Kolumbiasta ja Ecuadorista pidimme todella paljon. Erityisesti Ecuadorin Bellavistan pilvimetsien alueella koimme ison yllätyksen. 

Tunsimme olon näissä maissa ihan turvalliseksi, vaikka varmuuden vuoksi jätin Omegan Planet Ocean kelloni kotiin ja tilalle otin ranteeseen Casion parinkympin "terroristi-kellon", joka on saanut lempinimen kun kellon herätystä on käytetty pommien räjäytykseen terroristien toimesta ja viimeistään legendaarisen maineen se sai kun Osama bin Laden kuvattiin sellainen kädessä Afganistanin vuoristossa.. 

• Panama: Panama City ja Gamboa 
  
• Kolumbia: Cartagena ja Tayrona national park 
  
• Kolumbia: Medellin 
  
• Kolumbia: Bogota 
  
• Ecuador: Cotopaxi ja Quilotoa
  
• Ecuador: Quito 
  
• Ecuador: Bellavista cloud forest
  

Reissu-Janin kelloja

Ecuador : Cotopaxi tulivuori

Kreikka: Thessaloniki 

Etelä-Amerikan matkan jälkeen teimme heti perään neljän päivän matkan Kreikan Thessalonikin kaupunkiin, joka oli myös mukava paikka erityisesti erinomaisten ravintoloiden ja lämpimän kelien suhteen. Voisin hyvin palata joskus toiste tähän kaupunkiin nauttimaan sen ravintoloiden tarjonnasta. 

• Kreikka: Thessaloniki 
  

"..Kreikan meri, meri Kreikan..".. Thessalonikista pääsee helposti merelle

Tulevat matkat ja suunnitelmia 

Seuraavassa tulevia matkoja ja suunnitelmia. Loppuvuodelle on tiedossa vielä ainakin kaksi matkaa ja ensi vuodelle varattuna kaksi matkaa. 

Romania

Syyskuussa matkustamme pitkästä aikaa uudestaan Romaniaan, jossa olemme viimeksi käyneet vuonna 2012. Norwegian suorat lennot Bukarestiin sattui saamaan suhteellisen hyvään hintaan pe-ma päiville. Vuokraan auton käyttöön matkan ajaksi ja suuntaamme heti aluksi Transylvanian alueelle Sighiasoaran kaupunkiin, joka on suosikki kaupunkini Romaniassa ja yleensä itäisessä Euroopassa. 

Todennäköisesti teemme päiväreissuja pohjoiseen Romaniaan muutamille vielä käymättömille "Nomad-Manian" alueista. Transfagarasan highway olen jo aiemmalla reissulla ajanut, ja nythän siellä on kesyyntyneiden karhujen bongausta ja syöttämistä vaan hidastamassa ajoa jotenka kenties Transalpina tie tulee tällä kertaa ajettua toki riippuen millainen sää sattuu olemaan. 

Vihreä: käydyt maat, violetti: tulevat matkat, sininen: suunnitelmia

Keski-Amerikkaa: El Salvador, Honduras, Guatemala, Belize ja Meksiko

Marraskuussa lähdimme jälleen pidemmälle matkalle Keski-Amerikkaan, jossa tarkoituksena on käydä viidessä uudessa maassa kolmen viikon aikana (suluissa kohteet): El Salvador (San Salvador), Honduras (Copan), Guatemala (Antigua, Flores), Belize (Belize City, Caye Caulkerin saari) ja Meksiko (Valladolid, Holbox, Cancun). Osallistumme matkalla osittain Aventuran ryhmämatkaan, jossa käydään alueen tärkeimmillä kulttuurihistoriallisissa kohteissa (mm. maya temppeleitä: Copan, Tikal ja Chichen Itza). Lennämme kuitenkin hieman aiemmin, jälleen kerran KLM:lla, Panamaan jossa olemme päivän nyt Panaman vanhassa kaupungissa eli Casco Viejossa, ja vasta seuraavana päivänä lennämme San Salvadorin kaupunkiin. Loppumatkasta puolestaan jäämme Meksikoon neljäksi päiväksi ja matkustamme Holboxin saarelle viettämään rantalomaa ennen kuin palaamme Suomeen Pariisin kautta joulukuussa "kyntämään adventtisohjossa". 

Brasilia: Rio de Janeiro 

Kolme viikkoa Keski-Amerikan matkan jälkeen lähdimme jälleen matkalle kohti uutta maata ja "kylmästä lämpimään" teemalla Rio de Janeiroon Brasiliaan. Lähdemme matkaan jo uudenvuoden aattona. Uutta vuotta otamme vastaan Amsterdamissa ja seuraavana päivänä, uudenvuodenpäivänä, lennämme Rio de Janeiroon. Rion majoituksien suhteen vietämme kaksi ensimmäistä yötä Lapan alueella lähellä Santa Teresan kaupunginosaa kunnes siirrymme Copacabanan rannalla sijaitsevaan hotelliin alustavasti kuudeksi yöksi. Harkinnassa on myös että lähtisimme käymään muutamaksi päiväksi joko Buziosissa (rantalomakohde 160km Riosta), Paratyssä (siirtomaa-aikainen historiallinen kaupunki 240km Riosta) tai jopa Iguassun putouksilla (johon ei nyt tunnu löytyvän mitään järkevän hintaista lentoa).  Riosta lennämme Suomeen Pariisin kautta, jotenka ärsyttävä CDG kenttä tulee taas tutuksi. 

Bippi ja Bunny Riossa (AI ChatGPT-5)

Liettua: Klaipeda ja Kuurin kynnäs

airBaltic julkaisi taas lentolippujen alennusmyynnin ja nappasin sieltä lennot Palangaan Liettuaan - 47€ henkilö menopaluu Helsingistä. Huhtikuussa lähdimme pitkäksi viikonlopuksi Klaipedaan ja todennäköisesti käymme samalle myös Kuurin kynnäksellä katsomassa dyynejä. 

Suunnittelussa olevia matkoja

Neljää matkaa enempää ei siis tällä hetkellä ole varattu lentoja tai matkoja, mutta suunnitelmia on jo alustavasti tehty vuodelle 2026. Osaan näistä olen jo tehnyt alustavat tarkemmat suunnitelmat. Aikomuksena on pitkästä aikaa palata Afrikkaan kesällä 2026 kolmen viikon omatoimisesti maasturilla tehtävä kierros Botswana-Zimbabwe-Zambia alueelle vähän samaan tapaan kuin teimme vuonna 2021 Namibian reissun majoittuen sekä teltassa että leirintäalueiden mökeissä. Toisena vaihtoehtona on suunnitelmat tehdä matka parin viikon matka Madagaskarille opas-kuljettaja mallilla.  Muita mahdollisia kohteita olisi ne maat joissa emme ole käyneet Etelä-Amerikassa (mm. Suriname ja Guyana) tai sitten lähi-idän maista erityisesti Iran kiinnostaisi johon meillä oli matka jo varattuna vuonna 2020 mutta pandemia esti matkan. 

 

Thessaloniki

Thessaloniki sijaitsee Kreikan pohjoisosassa Egeanmereen kuuluvan Thermaikoslahden pohjukassa. Kaupunki on Kreikan toiseksi suurin ollen myös kreikkalaisen Makedonian keskuspaikka. Kaupunki itsessään ei ole "turistinen" tai turistien suosima verrattuna Ateenaan vaan enemmänkin siellä näkee ja kokee kreikkalaista suurkaupungin elämää, joka toisaalta näkyy siten että kaupungissa olevat ravintolat eivät ole ns. vain turisteille suunnattuja ravintoloita, joita esim. on turistien suosimilla saarilla (esim. Rhodoksella tai Santoriinilla). Kaupungista löytyy, kun hieman etsii, myös kulttuurihistoriallisia kohteita sekä ns. vanhakaupunki (Ano Poli). Kaupungissa ei ole uimarantoja, mutta lähistön Peraiasta (Peraia beach) sellaisia löytyy ollen myös läheisin enemmän ranta-turisteille tarkoitettu kohde. 

Thessaloniki kaupunki nähtynä Ano Polista käsin

Matkat kohteeseen ja majoitukset 

Matkustimme Thessalonikiin heinäkuun alussa neljäksi päiväksi kun olimme tulleet kolmen viikon matkalta Etelä-Amerikasta (Panama, Kolumbia, Ecuador). Suomesta on päässyt muutaman vuoden ajan suorilla Ryanairin lennoilla Thessalonikiin tai vaihtoehtoisesti esim. Aegean airlinesin lennoilla Ateenan kautta vaihtaen ympäri vuoden. Me lensimme Ryanairin lennoilla hintaan 250 euroa henkilö Ryanairin "business luokassa" eli rivin 2 E ja F paikoilla, jotka on muuten parhaat paikka koneessa (ns. bulkhead paikka). 

Olimme varanneet ensimmäisen yön majoituksen lentokentän läheisyydestä ja kolme seuraavaa Thessalonikin keskustan alueelta. Lento Helsingistä lähtikin lähes tunnin myöhässä ja saavuimme kohteeseen vasta puolen yön jälkeen, jotenka lentokentän lähellä sijainnut halpa mutta siisti majoitus (Iris Hotel, 82€) oli aivan riittävä. Aamulla lyhyen yöunien jälkeen ihmettelin hetken missä oikein olemme, kun edeltävän matkan aikaerosta en ollut vielä sopeutunut ja kesti hetken kunnes tajusin että oltiin Kreikassa.  

Illalla kun olimme saapuneet lentoasemalle niin vastassa oli paikallisen taksien ("mafian") autot. Yrittivät veloittaa parin kilometrin matkasta 20 euroa mutta väänsin hinnan 10 euroon ja sain kuulla joukon kreikkalaisia kirosanoja kaupan päälle. Kaupungissa kannattaakin ottaa taksi Uber-sovelluksen kautta, koska tällöin hinta on huomattavasti halvempi eikä säätöä hinnasta täydy tehdä. Mielenkiintoinen havainto toki on se että samaiset siniset taksit toimivat niin normi takseina kuin Uber-alustalla. Puolen tunnin matka kentältä kaupunkiin tai toiseen suuntaan maksoi Uberilla noin 22 euroa kun kadulta napattu tai tolpalta otettu taksi olisivat pyytäneet 30-40 euroa matkasta. Thessalonikissa on juuri (marraskuussa 2024) avattu uusi metro, mutta sillä ei vielä pääse lentoasemalle. Emme käyttäneet metroa kaupungissa ollessa vaan kävelimme paikasta toiseen. 

Thessalonikin keskustassa olimme varanneet kolmeksi yöksi majoituksen The Maroon Bottle Luxury Suites nimestä paikasta, joka on rakennettu vanhaan kenties 1920-1930 luvun kerrostaloon. Huoneisto oli iso sisältäen kaksi huonetta ja oli kooltaan 48 neliöitä. Majoituksen hintaan (356 euroa kolme yötä) sisältyi myös aamiainen joka oli aivan loistava. Menusta sai tilata mitä halusi aamiaiseksi ja se valmistettiin tuoreena juuri sinulle niinkuin halusit. Arvostan paljon enemmän "a la carte" aamiasta kuin buffet aamiaista, joka myös on kestävän kehityksen kannalta parempi vaihtoehto. Majoituksen sijainti on myös hyvä, noin kilometrin verran Aristoteleen aukiolta ja ympärillä paljon hyviä ravintoloita joissa oli päivisin ja iltaisin vilkasta paikallista elämää ilman turisti ravintoloiden ärsyttäviä sisään heittäjiä. Myös ruuan taso oli huomattavasti parempi kuin esim. Peraian ravintoloissa joissa kävimme kun teimme päiväretken kyseiseen paikkaan. 

Ruokaa ja juomaa

Kuten edellä totesin kaupungin ravintolat ovat (onneksi!) suunnattu paikallisille eikä ns. turisti-ravintoloita kaupungin keskustassa ole pois lukien ehkäpä Valkoisen tornin ympäristössä. Näin ollen hintataso on turisti paikkoja hieman halvempi ja laadullisesti ruoka oli meidän kokemuksen mukaan parempaa ja maukkaampaa. Kävimme syömässä seuraavissa paikoissa ja niissä saimme hyvää ruokaa ja palvelua:

• Kanoula - perinteinen taverna. Maukasta kotiruokaa ja erittäin hyvä ja iloinen palvelu. 
• Logiadikamas - heti Maroon Bottle majoituksen vieressä. Kreikkalaista ruokaa modernilla muttei liian "fine-dining" tavalla tehtynä. Upeat puiset kalusteet sisätiloissa. 
• Salento Wood Fire Street Food - pikaruoka paikka, tunnettu pita-voileivistä joihin voi valita eri täytteet ja ne paistetaan puu-uunissa. Myös pitsaa tarjolla. Tuntui olevan aina täynnä mutta kannattaa jonottaa.
• Psarista - kalaravintola suhteellisen edullinen, pienellä sivukadulla rantabulevardilta. 
• Marea Sea Spirit - kalliimpi kalaravintola Pl. Fanariotion aukion laidalla. Ruuan lisäksi erinomainen viinilista. 
• Xarchakos Cafe Bar - pienen puiston keskellä oleva ravintola. Mythos olutta käytiin juomassa pari kertaa kun ohi käveltiin. Rahoittava paikka suurkaupungin keskustassa. 
• Utopia Taproom - kun Mythos ja Alfa oluet alkavat kyllästyttämään niin suuntaa tänne. Kävimme parina iltana maistelemassa oluita paikan päällä. Hanoista noin 10 erilaista olutta tarjolla. Paikka sijaitsi noin puolen kilometrin päässä hotellilta. 
• Pantheon Bar - kylmää olutta ja viilennystä kuumuuteen lähellä rantabulevardia. 

Utopia Taproom

Pantheon baarin värikkäät pullot

Nähtävyyksiä

Kaupungista löytyy myös nähtävyyksiä ja nähtävää muutamaksi päiväksi. Tietysti Aristoteleen aukio on se "ydin" ja sitä lähtevä rantabulevardi aina Valkoiselle tornille asti josta pääsee vielä kävelemään lähes viiden kilometrin pituista rantakatua etelään. 

Valkoinen torni

Aleksanteri Suuren patsas rantakadun varrella

Kaupungin keskustan alueelta löytyy mm. roomalainen agora eli tori, ja sen pystyy näkemään hyvin ilman että täytyy maksaa pääsymaksua. Agoralta on lyhyt kävelymatka Rotunda kirkolle, jossa puolestaan kannattaa käydä katsomassa mosaiikkeja ja pyöreän kirkon muotoa, vaikka lippujen hinnat ovat erittäin kalliit: 10 euroa henkilö. Saman tyylinen kirkko on nähtävissä myös Zadarissa, ja mielestäni se kyllä on upeampi ja hintakin huomattavasti halvempi. Läheltä Rotundaa löytyy Galeriuksen kaari, myöskin 300-luvulta kuten edellä mainittu Rotunda. Kaarelta kun jatkaa kohti rantabulevardia tulee vielä yksi historiallinen kohde eteen, Galeriuksen palatsi tai sen rauniot. Hauskan kontrastin tuo sen ympärillä olevat uudet kerrostalot.  Toki kaupungista löytyy myös historiallisia museoita, mutta jätimme ne suosiolla välistä ja nautimme ulkona lämpimästä kelistä (+35 astetta päivisin) ja auringosta. 

Roomalainen agora eli tori

Rotunda kirkko ulkoa nähtyä, vasemmalla minareetti kun rakennus oli moskeija

Rotunda kirkko sisältä

Galeriuksen kaari

Galeriuksen palatsi tai sen rauniot 

Yhtenä päivänä lähdimme käymään vanhassa kaupungissa, Ano Poli, joka kohoaa nykyisen Thessalonikin yläpuolella. Rappusia ja jyrkkää ylämäkeä riittää mutta ylhäältä on upeat maisemat ja siellä on vielä nähtävissä kaupungin muuri sen puolustus torneja. Emme kuitenkaan huomanneet käydä Acropolis kukkulalla ja sen vieressä olevalla Heptapyrgion linnoituksella, kun Vlatedeksan luostarilta lähdimme kävelemään alas kaupunkiin. Itse luostarin alue oli myös kiinnostava ja rauhallinen paikka, ja josta oli myös upeat näkymät merelle ja Thessalonikin kaupunkiin. 

Ano Poliin johtaa lukuisat portaat 

Luostarin pihaa Ano Polissa. Rauhallinen tunnelma. 

Thessalonikista kannattaa myös tehdä päiväretki Peraia rannoille johon pääsee näppärästi lautalla (Karavaki yhtiön lautoilla / vesi-busseilla) heti Valkoisen tornin vierestä, mistä myös pääsee "merirosvolaivoilla" kiertämään sataman ympärillä (emme käyneet). Matka Peraiaa kestää noin 45-60 minuuttia ja maksaa 10 euroa henkilö suuntaansa. Peraiasta löytyy pitkä hiekkaranta ja sitä reunustaa kymmeniä ravintoloita ja baareja. Peraiassa löytyy toki myös majoitusta (apartmentteja), mutta osasta niistä näytti olevan ainakin rantakadun varrella aika huonossa kunnossa. Kävimme myös syömässä lounasta jossain rannalla olevassa ravintolassa grillattua mustekalaa, mutta tarjoilu oli hieman sekavaa ja kiireistä vaikkakin ystävällistä. Kävimme myös muutamissa rantabaareissa katsomassa kun lomalaiset virittivät aurinkovarjoja pitkin rantaan ja osa grillasi itseään auringossa. Peraia rannat eivät nyt ihan "vakuuttaneet" että välttämättä siellä itse viihtyisin ja varmasti löytyy Thessalonikin lähistöltä parempia rantoja joissa viettää lomaa, mutta puolen päivän reissu oli ihan kiva ja samalla pääsi hieman kaupungin kuumuutta pakoon.  

Peraia lautalta nähtynä

Peraia beach ja sen tyhjä ranta nähtynä rantabaarista

Meillä oli myös suunnitelmissa käydä päiväreissulla Meteorassa katsomassa kallioiden päälle tehtyjä luostareita, mutta se jäi vain suunnitelman tasolle. Siihen retkeen olisi pitänyt varata koko päivä ja lähteä hyvin aikaisin kohti Meteoraa. Kolmen viikon matkalla Etelä-Amerikkaan olimme liikkuneet jo ihan tarpeeksi ja nyt oli hyvä vain viettää kesän viimeistä viikkoa mukavasti neljä päivää yhdessä paikassa, johon Thessalonikin kaupunki tarjosi meille hyvät puitteet. Erityisesti kaupungista löytyy erilaisia ravintoloita paljon, ei pelkästään kreikkalaisia vaan korealaisia, japanilaisia, italialaisia jne, ja niiden taso (hinta-laatusuhde) olivat hyviä. Voinkin suositella Thessalonikia hyvinkin neljän päivän matkalle ja jos matkalla oli viikonkin niin tällöin ehtii hyvin tutustumaan myös muuhun Kreikan Makedonian tarjontaan.  

 

 

 

Ecuador - Bellavista Cloud Forest

Kolmen viikon Etelä-Amerikan (Panama, Kolumbia, Ecuador) viimeinen kohde oli Bellavista cloud forest eli Bellavistan pilvimetsät. Alue sijaitsee noin parin tunnin (60km) ajomatkan päästä Quitosta luoteeseen noin 2000 metrin korkeudella, eli huomattavasti Quitoa (2800m) alempana. Aluetta kutsutaan pilvimetsäksi siksi että mereltä päin tulevat pilvet kietovat alueen yleensä iltapäivisin pilveen ja alueella myös sataa runsaasti. Meillä kohteena oli alueen keskellä sijaitseva yksityinen Bellavista Cloud Forest Reserve, joka on kooltaan kahdeksan neliökilometriä ja siellä on noin 10km merkittyjä polkuja. Alue on perustettu vasta vuonna 1991 ja nykyään alue on erityisesti kuuluisa linnuista. Nisäkkäistä kenties kuuluisin on Andien karhu eli silmälasikarhu, joskin ne ovat suhteellisen harvinaisia. Tämä karhu tunnetaan myös lasten kirjojen ja elokuvien "Karhuherra Paddington" karhuna. Meidänkin toiveissa oli nähdä karhu edes vilaukselta. 

Bellavista Cloud Forest reserve

Torstai 3.7.2025

Majoituimme seuraavaksi kolmeksi päiväksi ja kahdeksi yöksi Bellavista Cloud Forest Resorttiin ja meitä tultiin hakemaan aamulla klo 6 Quiton hotellista. Resorttiin majoitukseen kuuluu meno-paluukuljetukset Quitoon tai Quiton lentoasemalle, täyshoito (aamiainen, lounas ja illallinen) sekä opastukset (2-4 opastusta per päivä). Ajoimme pari tuntia, ensin tunnin verran oli "päiväntasaajan merkin" kunnes käännyimme pienelle hiekkatielle, jotka pitkin jatkoimme tunnin tai puolitoista vehreässä vuoristomaisemissa kunnes pääsimme resortin pihaan. Heti kun saavuimme pihaan meitä tervehti nuori mies ja hän kertoi olevansa meidän opas seuraavien päivien aikana. Heitimme tavarat majoituksen huoneeseen ja meidät ohjattiin sen jälkeen suoraan aamiaiselle (klo oli noin 8:30) ja sanottiin että tunnin päästä lähdemme ensimmäiselle vaellukselle. Aamiaisen yhteydessä tiedusteltiin mitä halutaan syödä lounaaksi tietyistä vaihtoehdoista. 

Bellavista Cloud Forest Resort

Teimme ensiksi noin kolmen tunnin viidakko vaelluksen polkuja ylös ja alas. Innokas opas kertoili kaikkea mahdollista kasveista ja miten erottaa eri lajin ja suvun kasveja toisistaan. Bongailimme myös lintuja ja onneksi oppaalla oli kaukoputki mukana jonka avulla pääsimme katsomaan lintuja "lähempää". Lintujenkin nimet menivät osittain ohi, mutta onneksi google lens osaa kertoa tekoälyn avulla mikä laji oli missäkin kuvassa. Tiedustelin myös onko Andien karhua mahdollista nähdä mutta sanoivat että eivät ole nähneet niitä muutamaan kuukauteen. 

Viiniköynnöskuoriainen (June beetle)

Luonto on ihmeellinen - kuoresta vuotava neste muuttui "vereksi"

Palasimme hikisinä takaisin resortin alueelle lounaalle klo 13 aikaan, ja seuraava vaellus alkoi klo 15 jälkeen jolloin teimme hieman lyhyemmän parin tunnin kävelyn jälleen viidakossa eri reittiä mitä aamulla. Iltapäivästä pääsimme myös kokemaan kuinka pilvet vyöryivät alueen ympärille muodostaen maagisen tunnelma. Päivän päätteeksi pääsimme vielä "syöttämään" kolibreja (hummingbird) kädestä kun niille tarjoiltiin sokerivettä pienestä astiasta. Illallista tarjoiltiin klo 19 jälkeen ja odotimme että olisimme nähneet illalla vielä harvinaisen puolikarhuihin kuuluvan olingon nimisen nisäkkään (Bassaricyon neblina) joka oltiin vasta vähän aikaa sitten löydetty laji (vuonna 2013).

Pilvimetsää

Kanelipyrstökolibri

Perjantai 4.7.2025

Aamusta oli herätys taas kello 5:30 jolloin vuorossa oli lintujen bongausta pihapiirissä auringonnousun aikaan. Näimme useampia lajeja, mm. tukaaneja, naakkoja (purppura ja sininaakkoja). Näimme myös lemmenhetkiä; kultakuvetukaani pariskunta teki pieniä tukaaneja. Näistä opas oli ihan innoissaan, koska hänkään ei ollut koskaan nähnyt tukaanin pariutumista. 

Turkoosinaakka

Viheltäjätangarat 

Isonokkakipuaja

Punaperätukaani

Toucan barbet (tukaanibarbetti)

Kultakuvetukaanit 

Aamupäivästä teimme taas kolmen tunnin vaelluksen ylös vuoren harjanteelle nähden matkalla tukaaneja. Kun tulimme alas jyrkkää rinnettä ja pysähdyimme ihmettelemään kasvillisuutta opas kysyi yhtäkkiä minulta että pelkäänkö hämähäkkejä. Kenkäni vieressä oli hieman isompi tarantella hämähäkki (goljatlintuhämähäkki, maailman kookkaimpia hämähäkkejä!) noin 20 cm kooltaan. Kuulemma ko. lajin purema ei ole tappava mutta erittäin tuskallinen. 

Golgatlintuhämähäkki

Iltapäivästä lounaan jälkeen olimme huoneessa kunnes yhtäkkiä oveen koputettiin ja opas kertoi innosta hehkuen että alueella oli nähty Andien karhu noin parin sadan metrin päässä. Niinpä ryntäsimme ulos nopeasti ja juoksimme oppaan perässä kunnes näimme sen - Andien karhu, silmälasikarhu. Karhuherra Paddington!!! Karhu oli kiivennyt viidakossa noin 10 metrin korkeuteen lepäilemään ja koska puu oli alhaalla laaksossa näimme karhun suoraan samalla tasolla noin 50 metrin päästä. Oppaan mukaan kyseessä oli noin 3-4 vuotias nuori uroskarhu. Seurasimme karhun lepäilyä ja pälyilyä noin puolen tunnin ajan. Karhuherra Paddington nähty - mission accomplished!  

Andien karhu - Silmälasikarhu - Karhuherra Paddington

Lauantai 5.7.2025

Aamusta oli ollut vielä aikaa tehdä vaellus viidakossa, mutta päätimme viettää sen rennosti resortin pihapiirissä lintuja seuraten. Lähdimme ennen puolta päivää kuljetuksella takaisin Quiton kansainväliselle lentokentälle ja nousimme KLM Asia (!!) lentoyhtiön 14.5 tunnin lennolle Quito - Guayaquil - Amsterdam (Boeing 777-200LR kone. Premium Comform luokka). Kone teki parin tunnin välilaskun Guayaquilin kaupungissa, jossa se tankattiin täyteen. Quitosta lähdettäessä koneeseen ei olisi voinut takana riittävästi kerosiiniä koko matkalle, koska lentokenttä sijaitsee niin korkealla vuoristossa. 

Quiton lentoasemalla, KLM Asia yhtiön Boeing 777-200LR

Sunnuntai 6.7.2025

Laskeuduimme Amsterdamin Schipolin lentokentällä iltapäivästä klo 13 aikoihin ja meillä oli vähän yli tunti aika vaihtaa Helsingin lennolle. Automaattiset passintarkistus automaatit eivät olleet käytössä jotenka jouduimme jonottaa rajavartioiden tarkituspisteelle ja siinä paloi taas aikaa, ja lopun matkaa juoksimme lähtöportille, mutta onneksi kone oli lähes puoli tuntia myöhässä niin ehdimme hieman hengähtää ennen pari tunnin lentoa Helsinkiin johon saavuimme illalla puoli seitsemän aikoihin. Hyppäsimme taksiin ja ajoimme kohtiin. Seuraavan matkan alkuun oli aikaa 48 tuntia, jotenka vuorossa oli varusteiden purkaminen, vaatehuolto sekä uusi pakkaus.

Epilogi

Kolmen viikon matkan Panamaan, Kolumbiaan ja Ecuadoriin oli erittäin onnistunut ja mielenkiintoinen matka. Saimme kokea niin kaupungin sykettä, tropiikin / viidakon kuumuutta, vuoriston viileyttä kuin mielenkiintoista luontoa - kasveja ja eläimiä. Etukäteen erityisesti Bogota ja Medellin kaupunkien vaarallinen maine tuntui hieman "pelottavan", mutta tämä osoittautui turhaksi. Kolumbia on kehittynyt huimasti parempaan suuntaan kuin mitä se oli vielä muutamia vuosikymmeniä sitten. Ecuador osoittautui huomattavasti kehittyneemmäksi maaksi kuin aavistimme sekä siellä koimme myös parhaat luontoelämykset. Panama ja erityisesti Panama city ei puolestaan vakuuttanut tunnelmataan, mutta toimi hyvänä välilaskupaikkana pitkän lennon jälkeen. Panama Citylle pitää antaa vielä uusi mahdollisuus ja tulemme palaamaan kaupunkiin marraskuussa kun suuntaamme sieltä kiertämään Keski-Amerikkaa. 

 

 

Ecuador - Quito

Seuraavat pari päivää vietimme Quitossa, Ecuadorin pääkaupungissa, joka on maailman toiseksi korkeimmalla (2850 metriä) sijaitseva pääkaupunki. Korkeammalla (3650-4100m) on vain Bolivian La Paz, jossa kävin kesällä 2024: La Paz. Quito on kuitenkin ykkösenä pääkaupungeista lähimpänä päiväntasaajaa, Singaporen jääden toiselle sijalle. Cotopaxilta alkaneet flunssan oireet hieman haittasivat päiviä Quitossa ja muutenkin loppu matkaa, mutta särkylääkkeillä kuumeen sai laskettua hetkeksi pois, joskin yskä, kurkkukipu sekä nokan vuotaminen jatkui pari viikkoa Suomeen paluun jälkeen. Onneksi korkeus ei enää aiheuttanut päänsärkyä. 

Quito, Ecuador nähtynä El Panecillon kukkulalta

Tiistai 1.7.2025

Aamiaisen jälkeen lähdimme puolen päivän kierroksella Quitossa käyden ensin katsomassa alumiinista tehtyä Neitsyt Marian (Virgin of El Panecillo) 41 metriä korkeaa patsasta joka kohoaa vanhan kaupungin vieressä olevalla kukkulalla. Kyseessä on myös maailman korkein alumiinista tehty patsas ja se on jopa korkeampi kuin Rion Jeesus patsas. Patsaalta olikin hyvät näkymät Quiton vanhaan kaupunkiin ja läheisille vuorille. Cotopaxi vuorikin olisi hyvällä säällä näkynyt ylhäältä käsin. 

Neitsyt Marian 41 metriä korkea patsas

El Panecillo kukkulalta ajoimme tunnin verran pohjoiseen läpi uuden kaupungin kunnes saavuimme Mitad de Mundo nimiseen paikkaan, jonka kerrottiin sijaitsevan päiväntasaajalla. Tarkistin väitteen vielä navigaattorista eikä se päiväntasaaja nyt ihan siinä ollut mihin iso pytkinti (30 metriä korkea) oltiin rakennettu ja maahan piirretty viiva joka olisi jakanut kohdan pohjoiseen ja eteläiseen pallonpuoliskoon. Oikea tasaaja on oikeasti 240 metriä pohjoiseen merkitystä viivasta, ja kaiketi siellä on myös jonkinlainen merkki. Oli miten oli ihmettelimme tätä aluetta noin tunnin ajan käyden mm. "päiväntasaajan muistomerkin päällä katselemassa maisemia" sekä ihmettelemässä lukuisia turisteille tarkoitettuja kauppoja. Lopulta löysimme panimon jonka Mitad de Mundo nimistä olutta sitten maistelimme. Aikamoinen markkinapaikka, vaikka olikin yllättävän rauhallinen näin aamupäivästä. 

Mitad de Mundo. Keltainen viiva osoittaa "päiväntasaajan". 

Päiväntasaajamonumentti jonka huipulle pääsi hissillä

Päiväntasaajalta ajoimme takaisin Quiton keskustaan ja kävimme ensin ihmettelemässä 1800-luvulla rakennettua uusgoottilaista kirkkoa nimeltään Basilica del Voto Nacional, joka sisältä toi hieman mieleen Notre Damen tai Vituksen katedraalit. Hauskana yksityiskohtana kirkossa on ulkopuolella olevat vesirännien syöksytorvet. Kun ne Euroopassa kirkoissa ovat yleensä ihmisiä tai paholaisia, niin tässä kirkossa ne oltiin korvattu paikallisten eläimien figuureilla. Yhteen torniin olisi myös päässyt kiipeämään.

Alas vanhaan kaupunkiin - taustalla Neitsyt Marian patsas

Lopuksi palaisimme vanhan kaupungin keskustaan ja kävelimme "Church of the Society of Jesus" tai "La Iglesia de la Compania de Jesus de Quito" kirkon eteen jonka julkisivu ei antanut mitään vihjettä mitä sisällä tulisimme näkemään. Kyseessä on 1605-1765 rakennettu barokkityylinen kirkko, jonka koristelut ja erityisesti kultaukset saivat meidän hämmentymään täysin ja "haukkomaan henkeä" että onko tämä nyt ihan oikeasti näin hieno. Sanotaanko että paikka mykisti kauneudellaan meidät täysin. Kirkon koristeluun on käytetty 50 kg aitoa kultaa. Mikäli vaan käyt joskus Quitossa niin älä kulje tämän kirkon ohi vaan käy ihmeessä katsomassa. 

La Iglesia de la Compania de Jesus de Quito kirkon julkisivu

Kirkko sisältä. Kultauksia riittää

Iltapäivän päätteeksi kävimme vielä suklaamuseossa kuuntelemassa suklaan historiasta (tietenkin se on Ecuadorista peräisin!) ja erityisesti maistelemassa erilaisia suklaita. Näitä suklaamuseoita kaupungissa näyttikin olevan useampia ja varmaankin kaikissa on ihan sama ohjelma sisältäen myös maistelut. Ostimme myös suklaata mukaan, mutta se ei koskaan selvinnyt Suomeen asti.

Illalla kävimme vielä syömässä kenties kaupungin parhaimmassa ravintolassa, ainakin sijainnin osalta, Plaza Grandella arkkipiispan palatsin toisessa kerroksessa sijaitsevassa La Vid nimisessä ravintolassa, joissa söimme kolmen ruokalajin illallisen. Alkukeittona perinteinen oli peruna-juustokeitto (locro de papas) jossa oli lisäksi avokadoa sekä lämmittävää chiliä, pääruokana entrecote-pihvit ja jälkiruokana erilaisia sorbetteja. Ruokajuomana sopi hyvin argentiinalainen Mendozan alueen Cabernet Sauvignon-rypäleestä tehty punaviini. Chilin ja viinin avulla flunssakin tuntui hieman helpottavan. Keitto itsessään oli jo niin iso ja täyttävä että sillä olisi hyvinkin pärjännyt. 

Alkukeitto: Locro de papas - peruna-juusto keitto

Pääruoka: Entrecote - 250 g (medium), perunat ja pippurikastike

Jälkiruoka: Sorbettia 

Keskiviikko 2.7.2025

Viimeinen päivä Quitossa oli taas "lomaa lomasta" eli vapaapäivä ilman mitään ohjelmaa. Kävelimme vanhan kaupungin kaduilla edes-takaisin, ihmettelimme San Francisco aukiolla elämää sekä kävimme parissa kahvilassa. Eli ei mitään ihmeellistä. Illallista kävimme taas syömässä jos kolmannen kerran samassa rakennuksessa kuin aiemmin, mutta nyt menimme Cafe Plaza Grandeen puoli kuuden aikaan illasta ja ihmettelimme välillä outoa menoa: jos tilaisi jonkinlaisen jälkiruuan (jäätelöä) niin valot menivät pois salista ja inkvisiittorin pukuun pukeutunut henkilö toi jälkkärin pöytään dramaattisen musiikin ja kirkon kellojen soidessa taustalla. No emme tilanteet sitä kun olimme jo nähneet kolmasti tuon "show" ruokailun aikana. 

Samainen "kultainen kirkko" nähtynä San Francisco aukiolta käsin

Iguana IPA ja Red Llama Ale

Camino del Sol Breweryn oluissa esiintyvät hahmot

Seuraavana päivänä meillä olikin aikainen herätys koska lähdimme klo 6 aikaan aamulla kohti matkan viimeistä kohdetta - Bellavista cloud forestia eli Bellavistan pilvimetsiä. johon oli noin kahden tunnin ajomatka Quitosta. 

Hotelli jossa majoituimme sekä Quiton katedraalin valaistut tornit