torstai 8. tammikuuta 2015

Hobittien maassa saa jonottaa

Tänään saavuttiin uuteen maahan - Uuteen-Seelantiin, Aucklandiin.

Iltapäivällä oli Sydney-Auckland lento Qantaksen (operated by Jetconnect) 737-800 koneella. Pahaksi harmiksi ikkunapaikalla 9A ei ollutkaan ikkunaa - oli hieman "klaustofobinen" olo kun siinä kolme tuntia istuin. Itse lento oli täysin tasainen ilman pomppimista, ja mikä yllätti taas kerran oli Qantaksen näinkin lyhyellä lennolla sekä henkilökunnan ystävällisyys että tarjoilut : todella hyvät lammaspaistit Shiraz-punaviinillä, jäätelöt ja suklaa jälkiruuaksi. Jälkiruokatarjoilussa vielä erikseen kysyivät että haluanko lisää kenties Shiraz-viiniä kun olin sitä lounaan kanssa nauttinut. Tämä siis economy-luokassa. Ei kyllä tule yhtään ikävä tätä meidän kansallista lentoyhtiötä ja sen palveluita.. ja  ylihintaisia lentoja.

Yllätys odotti sitten Aucklandin kentällä - jonotus ja tulli. Olin jo Australiaan saapuessa kritisoinut sitä toimintaa ja jonoja siellä -- mutta nyt tuli kyllä oikea "helmi". Itse immigration eli passin tarkitus meni suhteellisen nopeasti kun pääsin kiilaamaan Taiwanista tulleita siinä jonossa..
Passin tarkistaja oli ihan leppoisia ja kyseli matkan tarkoitusta ja aikatauluja - korttiin tuli merkintä "B" -- koska olin sanonut olleeni outbackissä. Ajattelin jo karanteenia...

Sitten hakemaan laukut hihnalta - siihen meni noin 5-10 minuttia. Tämän jälkeen alkoi "täysi kaaos" - samaan aikaan Aucklandiin oli tullut mielestäni 5 koneellista väkeä, ja kaikki sitten suloutuivat muutamasta oviaukosta kohti tullia.  Erikseen oli jonot kiweille (Uusi-Seelantilaiset) ja muille. Mentiin sitten siihen muut jonoon ja siinähän sitä aikaa meni - kokonaiset 1h 45min oltiin jonossa kunnes päästiin vihdoin tullimiehen puheille. Jonottaessa olin nähnyt sermien välistä kun ihmisiä (lähinnä kiinalaisia) ohjattiin karanteeniin ja siellä oli kaikkien tavarat syynissä. Tässä kohtaa tuli mieleen että tuonneko nyt joudutaan "B" merkinnän kanssa. Tullimies oli erittäin leppoisa ja kerroin hänelle että "joo - tullaan Aussien outbackista, ja näissä kengissä on sitä punaista hiekkaa, ja voi olla jotain muutakin". Tämän jälkeen hän pyysi näyttämään kengät ja sanoi "ok - mene vielä tuosta X-rayn kautta".. YES!!

X-ray asemahoitajalta sitten eräs kyseli että onko tämä joku erikoistarkistus menossa kun jonotus kesti niin hemmetin kauan. Vastaus oli tyly: "Ei, tämä on jokapäiväistä".

Pari tuntia oli aikaa kulunut kun käveltiin ulos terminaalista - tässä kohtaa en enää jaksanut alkaa ajattelemaan julkista bussia keskustaan ja kävelyä hotelliin vaan olettiin taksi suoraan Quest Auckland hotelliin/apartsmenttiin.

Illallaan tehtiin pieni kävely hotellilta Aucklandin ytimeen - pieni paikkahan tämä on ydinkeskusta on. Itse kaupunki on isoa "espoon" tyylistä omakotialuetta...

Huomenna on tarkoitus sitten päivänvalossa tarkemmin katsella kiwien isointa kaupunkia.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti