Iltapäivälento Belavian CRJ200 koneelta HEL-MSQ meni leppoisasti kikkuvassa penkissä keinuen (selkänoja ei lujittunut) ja lentoaika oli noin puolitoista tuntia. Lennolla tarjottiin vettä ja karamelli. Minskin kentällä avautui koko neuvostoajan lentokalustoa näkyviin - osa ei selvästikään ollut enää normikäytössä. Passien tarkastus meni todella jouhevasti kunhan oli ensin ostanut "pakollisen" matkavakuutuksen 4€ hintaan ja maahantulokortti oli täytettynä kahtena kappaleena. Kaikki henkilökunta oli yhtä synkkää naamaa - ei hymyäkään kenelläkään - mutta koppalakit olivat komeat ja poletit kiilsivät.
Kentällä vastassa oli opas-kuljettaja, joka osoittautui ihan mukavaksi hemmoksi ja hän puhui sujuvaa englantia. Matkalla Minskiin ehdittiin puhumaan Mannerheimista (jonka hän tiesi, ja ihmetteli hänen saavutuksia) aina nykyajan perunanviljelyn haasteisiin. Tiet ovat huomattavasti paremmassa kunnossa kuin Suomessa ja autot huomattavasti uudempia!! En olisi uskonut tätä.
Majoitus on Minskin keskustassa vanhassa luostarissa, joka on avattu vuosi sitten hotellina. Erittäin hieno hotelli jännine yksityiskohtineen. Ilta Minskissä meni rahanvaihtopistettä etsiessä ja myöhemmin borshkeittoa nauttiessa paikallisessa ravintolassa yhden miehen karaokeorkestia kuunnellen. Ruuan tilaaminen oli haastavaa - englantia ei osattu paikassa lainkaan. Mutta onnistuin silti tilauksessa. Myöhemmin käytiin eräässä olutravintolassa jossa osattiin sentään englantia.
Huomenna lähdetään Minskistä 100km luoteeseen tutustumaan Mirin linnaan ja Nesvizhin kaupunkiin. Molemmat ovat Unescon maailmanperintökohteista.
Seuraavassa kuvia Minskistä ja hotellin käytäviltä. Tämä iPadin blogger-sovellus ei anna syöttää kuvatekstejä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti