Itse ajoin tällä kertaa kuuluisan Kjölurin eli F35 tien etelästä pohjoiseen. Samalla kertaa näkee myös tien 35 varrella olevan Geysirin ja Gullfossin putoutukset - paikat olivat täynnä turisteja, jotenka pienen ahdistuksen jälkeen jatkoin matkaa ja varsinaiselle F35 tielle pääsyn jälkeen ei näitä massoja enää näkynyt. Maisemat matkan alkupuolella olivat upeat ja tie ehkäpä hieman huonompi kuin loppumatkasta.
Ensimmäisen yön olin Hveravellerissä (matkaa noin 200km Keflavikista) jossa sijaitsee suhteellisen hyvän kokoinen leirintäalue kuumien lähteiden äärellä. Täällä pääsi myös kylpemään lähteissä. Paikka on myös kuuluisa Islannin tunnetuimmasta lainsuojattomasta, Vuori-Eyvindurista joka varasteli lampaita ja keitteli niitä kypsiksi kuumissa lähteissä. Vinkkinä että jos laitat teltan oikeaan kohtaan (hieman tummempi kohta) leirintäalueella, niin saa ilmaisen lattialämmityksen telttaan.
Seuraavana päivänä ajoin ensin todellakin hyväkuntoista F35 tietä Blöndurvikjunin vesivoimalan luon ja sieltä edelleen asfalttitielle ja edelleen Islantia kiertävälle 1-tielle josta otin suunnaksi Holmavikin kylän Länsi-Vuonojen itäreunalla. Kylästä löytyy noitamuseo, joka kannattaa käydä katsomassa. Paikasta löytyy myös hyvä Café Riis ravintola, josta saa erinomaista ruokaa - mm. Lunnia. Söin Fish and Chipsit.. Ajomatkaa tuli noin 250km.
Holmavikista jatkoin matkaa Isafjöduriin (240km), joka on Länsi-Vuonojen isoin kaupunki majoittuen keskustassa olevassa pienellä leirintäalueelta, josta oli vain muutaman minuutin kävelymatka keskustaan josta löytyi useita ravintoloita ja kahviloita. Illallisen söin Kaffe Edinborg ravintolassa mutta kannattaa myös katsoa kalastusmuseon vieressä oleva Tjöruhusid ravintola, joka on rakennettu 1700 luvulta olevaan taloon.
Isafjödurista matka jatkui Länsi-Vuonojen eteläosien läpi ja kävin katsomassa todella isoa putousta, Dynjandia. Matkalla kohti Reykjanesia tuuli vaan yltyi ja osassa tunturien ylitystä ja vuonojen rannalla tuuli puhalsi yli 25 m/s. Autoa sai välillä oikein ohjata kunnolla. Ajomatkaa tuli yli 500km.
Reykholtin lähellä kävin katsomassa toista putousta, Hraunfossar, jossa vesi tulee laavakerrosten läpi jokeen - paikka oli taas täynnä turisteja..
putoukselta matka jatkui Husafelliin, missä piti olla yötä leirintäalueella - paikka oli aivan täynnä paikallisia viikonlopun vietossa, jotenka palasin takaisi Reykholtin kylään ja siellä luulin majoittuvani hiljaiselle leirintäalueelle. Väärin. Parin tunnin kuluttua tämäkin leirintäalue tuli täyteen asuntovaunuja, ja hetkessä telttani ympärillä oli täynnä vaunuja, menoa ja huutoa. Virhe tulla yleiselle leirintäalueelle viikonloppuisin, tuntui että koko Islanti oli liikkeellä heinäkuun viimeisenä viikonloppuna. Onneksi hiljaisuus tuli klo 24 jälkeen (!!!) ja sain nukkua rauhassa muiden telttojen ja vaunujen keskellä.
Aamulla aikaisin jatkoin matkaa kohti Reykjavikia, jossa vietin vielä pari päivää ennen paluuta Suomeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti