Mt. Popa

Toisena Baganin päivänä kävin katsomassa ja kiipeämässä Mt. Popa luostarivuorelle, joka sijaitsee noin puolentoista tunnin ajomatkan päästä Baganista. Matkalla sinne oli tienvierustoilla useita paikkoja, jossa näytettiin miten palmusokeria ja viinaa tehdään. Maistoin. Alkoholia oli yli 40 prosenttia, jotenka voidaan puhua kunnon viinasta. Hunajan kanssa maku oli hieman pehmeämpi. Nämä paikat olivat suosittuja myös paikallisille turisteille. 

Popan vuori on uskonnollisesti erittäin tärkeä paikka, jossa samalla sekoittuu buddhalaisuus ja kansanuskomukset (shamanismista voidaan puhua). Temppeliin päästäkseen on kiivettävä 777 askelmaa ja samalla väistellä apinoita jotka häärivät ympärillä ja yrittävät viedä turisteilta kaiken mitä on poimittavissa. Nousu on suhteellisen helppo, ainostaan apinoiden paskoja on syytä väistellä kun temppeleihin mennään paljain jaloin. Temppelissä on useita pyhäkköjä,joissa voidaan suorittaa menoja sekä tietysti lahjoittaa rahaa. Lahjoittamalla noin 40 dollaria olisi saanut oman nimikyltin temppeliin. Yksityiskohtana mainitaan että löysin yhdestä temppelin huoneesta sängyn, jossa oli Marimekon Unikko lakanat... mistä lie tullut?

Huipulla oli paljon paikallisia ihmisiä rukoilemassa ja taisin olla ainoa länsimaalainen, ja pääsin myös paikallisiin kotialbumeihin kun halusivat ottaa valkoisesta miehestä kuvia. 

Popassa vierailuun voi varata aikaa puolipäivää. Itse lähdin klo 9 ja olin takasin Baganissa klo 14. Tämä on ihan sopiva kohde, jos Baganissa alkaa tulemaan ns, temppeli ahdistus.  Illalla kävin vielä joella katsomassa auringonlaskua, joka oli todella upea , laitan siitä vielä erikseen kuvia.