Eteläisen Afrikan helmi - Kapkaupunki

Matka Helsingistä Kapkaupunkiin on pitkä, varsinkin kun lennot on ostanut edullisesti välilaskuilla. Tällä kertaa kolme lentoa ja kaikissa hieman säätöä. Ensimmäinen Helsingistä Tukholmaan oli tunnin myöhässä kun eräs matkustaja sai sairaskohtauksen ennen takeoffia. Onneksi näin, koska muuten matka olisi jäänyt tekemättä - minulla oli liput Finnairilta ja jatkolennot Ethiopian Airlinesilta. Tukholmaan päästiin, ja siellä nopea siirtyminen seuraavalle portille - boarding ei onnistu, verot maksamatta!! Ruotsi oli ottanut käyttöön uuden lentoveron 400 SEK, joka piti maksaa jotta pääsee koneeseen. Tuli Final Call, kun jostain löytyi henkilö joka osasi ottaa maksun vastaa.. kiireesti koneeseen, ovet kiinni ja kohti Addis Ababaa uudella Dreamliner koneella. Aamusta saavuttiin Etiopiaan, josta hirveä härdellidin jälkeen päästiin Gatelle.. boarding vilkutti taas punaista. Tällä kertaa voittona oli paikat ikivanhan 777 koneen perästä .. matkaan päästiin suhteellisen tasaisen joskin pitkän lennon jälkeen saavuttiin Kapkaupunkiin. Matkaa oli takana noin vuorokausi.

Kolme ensimmäistä yötä olin Gardens kaupunginosassa olevassa Tingagel Guesthousessa. Olin aika ihmeissäni kun saavuin pihalle - Suomen siniristilippu salossa. Majapaikan isäntä oli laittanut tämän juhlistamaan saapumista. Upea teko, ja upea oli myös majatalo joka on 1800 luvulta olevassa talossa. Suosittelen majoitusta täällä, mutta huomiona että vierestä menee aika vilkasliikenteinen tie. Ensimmäisenä päivänä en jaksanut muuta tehdä kun käydä Kloof St, syömässä strutsinliha burgerin ja pimeän laskeudutttua palasin majapaikkaan.

Uusi päivä - ja aurinko paistaa. Toisena päivänä suuntaisin heti aluksi Pöytävuorelle. Sinne pääsee näppärästi Hop on Hop off bussilla. Kannattaa ostaa kahden päivän lippu, jolloin saat bonuksena aurinkolaskureissun Signal hillille ja viinitilamatkan Constantiassa. Pöytävuorelle liput kannattaa myös hommata etukäteen - pääset oli jonojen. Aamulla Pöytävuori oli vielä pilvien peitossa kun nousin hissillä yli 1000 metrin korkeuteen pilvien yläpuolelle. Tällöin aamusta ei myöskään ollut ruuhkaa ja vuori oli uskomattoman hiljainen paikka auringonvalossa. Lähdin kävelemään vuoren korkeimpaan kohtaan Maclear’s beaconille, jonne noin tunnin matka suuntaan. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja matkalla törmäsin useasti tamaaneihin, noihin jäniksen näköisiin eläimiin jotka kumminkin ovat sukua Afrikan norsuille!! Pöytävuorelle pääsee myös kävellen, ja useita paikallisia käveli ylös vuorelle. Vietettyäni kolme tuntia vuorella tulin alas hissillä, ja tällöin ruuhka olikin jo kova. Jatkoin matkaa bussilla kiertäen Lions Headin ja pysähdyin lounastamaan Waterfrontin alueelle joka on aikamoinen turistirysä. No, maisemat Pöytävuorelle olivat upeat. Illalla lähdin vielä Signal Hillille katsomaan auringonlaskua. Ylhäällä piti odottaa lähes tunnin auringonlaskun jälkeen jotta päästiin liikenteeseen. Varaudu tähän.

Kolmas päivä alkoi sumuisessa ilmassa, kun suuntasin bussilla Kirstenboschin puutarhaan, joka on kuulemma Afrikan isoin. Kovasti oli kaikkea kasveja ja hiljaista kulkea ympäri puistoa parin tunnin ajan, tänne kannattaa tulla tosiaan käymään. Sunnuntaisin paikalla on varmasti väkeä kun on konsertteja yms. Puutarhan jälkeen kävin Constantian parilla viinitilalla maistelemassa viinejä.. mukava paikka, tosin sade hieman viilensi ilmaa. Illaksi palasin taas Kapkaupunkiin ja kävin katsomassa Bo Kaapin värillisiä taloja. Hieman tuli vaivautunut olo kun paikalliset protestoivat turistien kuvauksia.. 

Kapkaupungissa liikkuminen oli mielestäni ihan turvallista, kunhan on varuillaan - kerran eräs henkilö lähti seuraamaan minua, mutta parin U-käännöksen jälkeen hän tajusi tilanteen, ja jätti seuraamisen. Pahvien päällä olevat hemmot eivät pahemmin häirinneet.  Yksi pummi tuli kerran roikkumaan hihaan, mutta kävelin juuri sopivasti eteen tulleet autovuokraamon sisään ja tilanne laukesi. 

Tänään matka jatkui autolla kohti Hyväntoivonniemeä ja edelleen Garden Route pitkin.