Wadi Musa - Petra

Matkustin Jordaniaan toukokuussa kuudeksi päiväksi, ja tämä on nyt 82. maa jossa olen käynyt. Jordaniassa kiinnostui erityisesti Unescon maailmanperintökohteet: Petra ja Wadi Rum. Tässä jutussa käyn läpi kolme ensimmäistä päivää.

Treasury - Petra

Olin hankkinut etukäteen Jordan Passin, joka sisältää viisumin sekä pääsymaksut useampaan nähtävyyteen. Jordan Passeja on kolme erilaista, ja erona on se kuinka monta kertaa haluaa käydä Petrassa. Itse olin valinnut Jordan Pass Explorer, johon sisältyi kaksi peräkkäistä päivää jolloin voi vierailla Petrassa. Hintaa tälle passille tuli 75 JOD (noin 100€). Kahden päivän erillinen passi Petraan maksaa 55 JOD ja viisumi 30 JOD (40€) - jonka pelkästään näissä säästää ostamalla Jordan Passin. Käytin passia myöhemmin myös Wadi Rumin ja Ammanin nähtävyyksiin.

Saavuin Ammain lentoasemalle yöllä puolen yön jälkeen, ja koska minulla oli Jordan Pass valmiina maahantulo oli nopea - noin kymmenessä minuutissa olin saanut leiman passiin. Olin varannut auton neljäksi päiväksi paikallisesta Monte Car autovuokraamosta, josta minut tultiin hakemaan lentokentältä noin viiden minuutin ajonmatkan päässä sijaitsevaan vuokraamoon. Autoksi sain automaattivaihteisen Chevrolet Cobaltin, joka oli ihan riittävä muutaman päivän ajoon. Otin autoon nolla-omavastuun, vaikka käytössäni on erillinen vuokra-autovakuutus.

Ajelin sitten parikymmenen kilometrin päähän Madaban kaupunkiin yöksi Black Iris nimiseen hotelliin. Jordaniassa ajaessa kannattaa olla hieman tarkempi kuin Suomessa, koska paikallinen ajokulttuuri eroaa hieman - ja tiellä oli välillä ikäviä hidasteita, jotka eivät välttämättä näy selvästi. Niihin todellakin kannattaa ajaa hitaasti.

Lyhyiden yöunien (viisi tuntia) jälkeen lähdin ajamaan King's Highwayta pitkin kohti Wadi Musaa eli Petraa, joka on kuuluisa kallioihin tehdyistä isoista temppeleistä ja haudoista. Matka kesti yhteensä lähes viisi tuntia vaikka matkaa oli vain 225km. Pysähdyin useilla näköalapaikalla - ja erityisesti Mujib Damin (patoalueen) ympäristössä on upea kanjonialue, jossa pysähdyin eräässä kahvilassa (Samin kahvila). Pitäjä oli erittäin mukava vanhempi mies, joka ilahtui kuultuaan että ollaan Suomesta. Hänellä oli ollut joku Leila Suomesta "vaimoehdokkaana" 70-80 luvulla Aqabassa. Tenttasin hieman enemmän, ja tosiaan tuntui tietävän Suomesta hieman enemmän -- että ei ollut tapaus: "minulla on serkku Helsingissä"..  Tarjosi hyvät minttuteet kahvilassa, ja juteltiin puolisen tuntia niitä näitä.

The Siq - Petra

Myöhemmin iltapäivällä saavuin Jordanian tärkeimpään nähtävyyteen - Petraan. Ja sen kyllä huomasi. Turisteja oli joka puolella ja "ryysis" oli aika kova mutta vastakkaiseen suuntaan, eli isot turistilaumat tulivat takaisin Petran nähtävyyksiltä kun itse vasta iltapäivästä sinne aloin kävelemään Petran Visitor Centeristä. Ensin kävellään noin kilometri, kunnes alkaa kuuluisia The Siq, sola, joka pitkin (noin 1.5km) kävellään itse Petran "kaupunkiin". Solassa kannattaa olla tarkkana, kun hevosrattaat kulkevat edestakaisin kuljettaen turisteja nähtävyyksiin. En ollut kovin ilahtunut nähdessään miten hevosia kohdeltiin - jonka suosittelen kävelemään perille.

Solan jälkeen saavutaan kuuluisampaan nähtävyyteen - Al-Khazanehiin, joka tunnetaan myös nimellä The Treasury, joka on tullut "kuuluisaksi" myös Indian Jones elokuvasta Viimeinen Ristiretki.
Nyt aukiolla oli täysi "basaarimeno" päällä, kun turisteja yritettiin houkutella kamelilla tai aasilla ratsastamaan. Jatkoin kävelyä Petran eri nähtävyyksien läpi aina roomalaisella teatterille, jonka jälkeen käännyin takaisin ja palasin Visitor Centeriin, jotta ehtisin sovittuna ajankohtana majoitukseen.

Olin varannut kahden yön majoituksen Petra Harmony Bed & Breakfast paikasta, ja tätä paikkaan voin suositella lämpimästi. Erittäin hienolla paikalla sijaitse pieni majoitus, mutta parasta oli isäntäperhe ja heidän tarjoamat ruuat. Suosittelen että tilaat ainakin yhdeksi illaksi illallisen heiltä, jolloin pääset nauttimaan paikallisista herkuista. Paikan emäntä oli oikea kosmopoliitti : kotoisin Armeniasta, josta oli muuttanut kommunismia pakoon Argentiinaan ja nyt viimeiset kahdeksan vuotta asunut Jordaniassa. Ruuissa maistuvat nähden kolmen maan symbioosi. Kävimme myös pitkiä keskusteluja kaiken maailman asioista -- jopa tangosta. Soitin hänelle suomalaista tangoa, mm. hiljattain poistuneen Reijo Taipaleen tulkitsemasta Satumaasta tuntui pitävän. Argentiinan tangossa on intohimoa, kun taas suomalaisessa enemmän melankoliaa... Nämä kohtaamiset ja keskustelut paikallisen ihmisten kanssa ovat niitä "syitä" miksi matkustan eri kohteisiin. Toki myös kohteiden historia ja nähtävyydet ovat osaltaan syitä matkustaa.

Palataanpa taas Jordaniaan.. Seuraavana päivänä lähdin uudestaan tutustumaan paremmalla ajalla Petraan. Nyt heti aamusta, jolloin turisteja ollut niin paljon vielä liikkeellä. Kävelin saman reitin kun edeltävänä päivänä, ja jatkoin Monastry nimiseen nähtävyyteen, johon on matkaa noin kuusi kilometriä ja viimeisen kilometrin aikana noustaan 850 kiviporrasta ylös vuoren taakse (tähän meni noin 45 minuuttia). Vettä kannattaa varata matkaan, paahtavassa auringossa voi tulla lämmin.  Monastry on huomattavasti suurempi kuin The Treasury - ja se kaiketi myös toiminut 300 luvulla kirkkona, josta on saanut nimensä. Monastrysta jatkoin vielä kilometrin eteenpäin ihailemaan takana aukeavaa aavikkoa.

The Siq

Petra - roomalaisten aikaisia rakennuksia

The Monastery - Petra

Autiomaata Petran takana