Baikal ja Olkholin saari

Baikal - maailman isoin järvi tilavuudeltaan sekä syvin -  syvin kohta yli 1642 metrissä. Järven pituus on 638km ja keskimääräinen leveys 48km. Kyseessä on maailman 7. suurin järvi ja siinä on Maapallon 1/5 makeasta sulasta vedestä. Tämä järvi piti nähdä ja kokea. Baikal - Siperian helmi.

(Huom! Otsikossa väärin kirjoitettu saari -- pitää olla Olkhonin saari)

Baikal järvi, Olkhonin saarella - Shaman Rocks

Tiistai 12.6.2019

Olin varannut 5217 Travelcenter nimisestä yrityksestä kahden päivän reissun Baikal järvellä sijaitsevaan Olkhonin saareen, ja jossa yövyttiin saaren "pääkaupungissa" - Khuzhirssa. Aamusta lähdettiin heti matkaan, kun Maxim saapui noutamaan hotellista - autona olikin yllättäen Toyota Highlander V6 ja kävimme vielä noutamassa pari etelä-afrikkalaista turistia kyytiin. Matka kohti Baikal järveä alkoi - meitä oli yhteensä 1+4 henkilöä, mutta onneksi auto oli tarpeeksi tilava.

Baikal järven ympäristössä asuu myös paljon Buriaatteja - kansaa jossa shamanismi ja tiibetin buddhalaisuus sekoittuvat kiehtovalla tavalla. Matkalla nähtiin paljon pyhiä paikkoja, joissa puuhin tai tolppiin oltiin kiinnitetty eri värisiä nauhoja ja uhrilahjoina oli rahaa, ruokaa, tupakkaa yms. Yleensä myös vodkaa tai muuta alkoholia juotiin ja uhrattiin paikalla. Niinpä mekin pysähdyttiin useammalla paikalla uhraamassa milloin mitäkin - jotta matkasta tulisi hyvä ja suotuisa.

Yord alueella - katsomassa petroglyfejä

Kävimme myös katsomassa ikivanhoja petroglyfejä eli kalliokaiverruksia pyhä Yord-vuoren ympäristössä, ennen kuin jatkoimme matkaa hyvin suomalaisen kainuulaisen tai Etelä-Lapin maisemia muistuttavassa Siperiassa. Alkuiltapäivästä saavuttiin lautalle, joka vie meidät saarelle - Olkhonille, joka on muuten myös iso: maailman kolmanneksi isoin saari joka on järvessä -- pituus 72 km ja leveys 21 km. Ajomatkaa Khuzhirin kylään oli noin tunnin verran - 40km. Yksi iso ja leveä soratiet johti satamasta kylään, jossa majoituimme paikallisen perheen luona.

Olkhonin saaren "päätiellä" kohti Khuzhirin kylää

Iltapäivästä kävin kävelemässä ympäri kylää - löytyi satama ja kalastusaluksia (jotka toisin eivät olleet käytössä) sekä iso sirkus-teltta ( ei ollut sekään enää toiminnassa), ja muutamia kauppoja. Rannalta käsin kävin vielä katsomassa paikan kuuluisinta nähtävyyttä - Shamanka Rockia, joka nousee merestä ja lähistöllä on 13 pyhää paalua, jotka edustavat kolmeatoista tunnettua sukua saarella ja alueella, ja jossa suoritettiin myös uhrauksia. Ennen paluuta majoitukseen (ruokailuun) kävin kaupassa aikeissa ostaa olutta -- mutta yllätys oli suuri kun sitä ei myyty tänään. Kyseessä oli Venäjän itsenäisyyspäivä ja tällöin alkoholia ei saa myydä kaupoissa !! Venäjällä - alkoholin myynti kielletty. No tulihan tämäkin sitten koettua. Illalla palaisin vielä katsomaan auringonlaskua Shaman Rockille. Suosittelen jos siellä päin liikut -- olihan upea auringonlasku.

Auringonlasku Baikal järvellä - Olkhonin saarella

Kolmetoista pyhää pylvästä, rukousnauhoja ja uhrikiviä

Shaman Rocks

Paikallisia kalastusaluksia ...

UAZit parkissa

Keskiviikko 13.6.2019

Aamusta klo 7:30 lähdettiin kiertämään Olkhonin saaren pohjoisosia venäläisellä Jeepillä -- eli UAZ maasturilla, jota myös "leiväksi" kutsutaan sen ulkoasun vuoksi. Ajoimme koko päivän eri paikkoihin  - ja valitettavasti välillä kiinalaisia turisteja oli riesaksi asti, mutta onneksi ilman oli erittäin kirkas ja tuuleton, jolloin Baikal järven vesi oli avain tyyni. Metsät olivat myös täynnä rhodoja (alppiruusuja) - olimme juuri oikeaan aikaa kun metsät olivat täynnä vaaleanpunaisia kukkia. Ohitimme myös vanhan vankileirin, Gulagin - ja ainakin näin upeana kesäpäivänä se näytti lähes paratiisilta. Talvella asia voi olla hieman tosin.

Puolen päivän jälkeen saavuttiin saaren pohjoisempaan osaan, jossa onnistuin näkemään Baikalin hylkeen pötköttämässä kivellä. Kovasti se muistutti meidän Saimaan norppaa. Tällä välillä UAZ kuski oli muuttunut kokiksi ja valmisti erittäin maukasta kalakeittoa -- ja kun kiinalaiset olivat lähteneet paikka oli erittäin rauhallinen ja hiljainen. Kävimme vielä katsomassa muutamia muitakin paikkoja ennen kuin iltapäivällä lähdettiin ajamaan takaisin Khuzhiriin, jossa vaihdettiin autoa jolla jatkettiin matkaa Irkutskiin johon saavuttiin myöhään illalla.

Olkhonin saarella kannattaa ja PITÄÄ käydä jos ja kun pysähtyy Irkutskissa. Seuraavat kuvat puhukoot puolestaan.

Metsät täynnä rhodoja

Baikal oli peilityyni

Gulag vankileirin hiekkaranta - mukavan näköistä näin kesäsin

Olkhon saaren itäpuolella