Busan

Busan on Etelä-Korean toiseksi suurin kaupunki, ja sijaitsee Etelä-Korean kaakkoiskulmassa. Busan on kuuluisa Korean niemimaan upeimmista hiekkarannoista ja lomanvietto paikkana. Busaniin pääseen Seoulista junalla, lentäen ja bussilla. Valitsemme junan, KTX-suurnopeusjuna tekee 450km matkan noin 3.5 tunnissa. Sama aika olisi varmaankin mennyt jo oli lentänyt Seoulista Busaniin laskien vielä lentokentällä käytettävän ajan. Busaniin haluaville tiedoksi: Finnair aloittaa maaliskuussa 2020 suorat lennot Helsingistä Busaniin. Busanissa on paljonkin nähtävää - nyt oltiin kolme vuorokautta Busanissa.

Gamcheon Culture Village

Maanantai 1.7.2019

Olin ostanut Korail sivuilta KTX-suurnopeusjunan liput kuukautta aiemmin. Koreassa myös myynnissä Korail Pass, mutta koska kyseessä meno-paluumatka ostin normaalit liput eikä täytynyt passien yms suhteen alkaa säätämään. Junia Busaniin näyttää menevät kaksi tunnissa - ja ne lähtevät Seoul Stationilta.

Seoul Station - Korailn KTX junia

Matka meni "kuin kiskoilla" eli tasaista kyytiä - huippunopeuden ollessa 297km/h. Junat ovat siistejä ja niissä on internet-yhteydet käytettävissä. Saavuimme Busaniin 3.5 tunnin jälkeen - ja Busanin asemalta vaihdettiin Busan metroon, joka on myös selkeä käyttää. Olin varannut kolmeksi yöksi hotelli Seomyeon metroaseman läheltä - Arban Hotel (vastaanotto oli 13. kerroksessa, hotellihuoneet 6-12 kerroksissa). Seomeyon alue on hyvä, koska siellä risteävät kaksi metron päälinjoista, alueella on paljon ostoskeskuksia, kahviloita ja ravintoloita - ja täällä on myös paikallisia. Muut paikat yöpyä ovat "rannoilla" eli Hauedaen tai Gwangan - mutta ainakin heinäkuun alussa paikat olivat aika tyhjiä eikä niissä ollut paljoa ravintoloita, ja ne joissa käytiin olivat aika kalliita verrattuna Seomyeoniin.

Ensimmäisenä päivänä tutustuttiin Seomyeoniin, josta löytyy mm. korttelialue jossa on paljon erilaisia kahviloita, ja yksi alue jossa oli paljon baareja. Vietnamilaisia ravintoloita oli myös yllättävän paljon - jossa yhdessä käytiin syömässä. Ruoka tilattiin koneelta ja kuitin kanssa mentiin kassalle maksamaan ne. Myöhemmin ruoka ja juomat tulivat pöytään.

Tiistai 2.7.2019

Syy matkustaa Busaniin eivät olleet rannat, vaan eräässä matkailulehdessä nähty kuva värikkäistä taloista rinteellä - ja se on Gamcheonin Culture Village. Kyseinen kylä on rakennettu 1950-luvulla Korean sodan pakolaisille, ja myöhemmin 2010 luvulla talot on maalattu kirkkailla väreillä ja ympäristöstä löytyy paljon taidegallerioita, kahviloita ja pieniä puoteja josta ostaa käsitöitä yms.
Mikäli matkustaa Busaniin suosittelen ehdottamasti käymistä täällä. Paikalle pääsee hyvin metrolla  (linja 1) ja sitten Toseongdong metroasemalta bussilla tai kävellen ylämäkeen 1.7km. Ja nyt pieni vinkki -- ylämäki on todella jyrkkä, odota bussia jos mahdollista. Bussia ei näkynyt, ja päätettiin kävellä -- 45 minuuttia jatkuvaa ylämäkeä.  Kylään kannattaa tulla heti aamusta aikaisin, koska se täyttyy turisteista hyvin nopeasti aamupäivän aikana.

Gamcheon

Gamcheon toiseen suuntaan katsottuna

Jyrkkyydestä puheenollen - Gamcheonin kylässä riittää myös portaita ja käveltiin ns. "See Starts" rappuset - 148 jyrkkää askelmaa. Nimi tullut sitä että paikalliset joutuivat/joutuvat päivittäin sitä kulkemaan, ja varsinkin heikkokuntoisemmat "näkevät tähti" jyrkkyyden vuoksi. En nähnyt tähtiä...

Rappusia Gamchenoissa

"Hopeakettu" alue -- tällä sain kulkea käsikädessä. Keppiä ei ollut mukana

..ja lisää rappusia..."Huimaus" rappuset 

Puolen päivän jälkeen hypättiin taas metroon, ja ajettiin Gwanganin kaupunginosaan eli rannalla. Turisteja ei näkynyt missään ja ilma muuttui utuiseksi. Piti mennä uimaan, mutta vesi olikin yllättävän kylmää. Pyörittiin alueella muutamia tunteja ja sitten palattiin takaisin Seomeyoniin ja lähdettiin "sojuttamaan".

Korean BBQ -- hiilillä grillausta: lammasta paistetaan ja juustoa sulatetaan

Gwaygan Beach

Keskiviikko 3.7.2019

Aamu oli aivan utuinen ja merisumu oli vallannut koko Busanin, mutta siitäkin huolimatta otettiin taas metro alle ja ajettiin metrolinja 1 päätepysäkille, josta lähdettiin kävelemään kohti rantaa (ylämäkeen ja sitten alamäkeen) jossa olisi lasinen kävelysilta rakennettu meren päälle. Samassa kohtaa ihan rannikon vieressä kulkee Green Railway niminen kävelytie (aiemmin siinä on ollut junaranta) joka on useita kilometrejä pitkä. Lähistöltä löytyy myös pieni kalastajakylä, jossa oli pieniä kalaravintoloita -- nyt oli kovin hiljaista.

Silta meren yllä - lasinen pohja

Koira maalattuna talon seinään

Kalastajakylän majakka merisumussa

Lähdettiin kävelemään sitä pitkin kohti Hauendaue rantaa -- ja kierrettiin muutama rakennuseste (brittiläiset turistit olivat tulossa vastakkaisesta suunnasta ja sanoivat että menkää vaan) Parin kilometrin päässä törmättiin rakennusmiehiin, jotka ihmettelivät että mitä me siellä tehdään - ja että kyseessä on rakennustyömaa - polku valmistuu vasta myöhemmin. Käännytys. Ei auttanut muuta kuin kävellä takaisin kunnes bongattiin ylärinteessä oleva Moon-tan reitti/polku, jota pitkin päästiin Haeundae rantaan. Kunhan tuo Green Railway valmistuu niin sitä pitkin pääsen kävelemään pitkin rannikkoa useita kilometrejä todella rauhassa pois kaupungin hälinästä.

Green Railway - tässä ei olisi saanut kävellä

Moon-tan kävelyreitti rinteessä

Ranta-alue on sitten täynnä hotelleja ja isoja rakennuksia ja rakennustyömaita. Itse ranta on vajaat 2km pitkä, ja muutama sata metriä leveä. Sesonkina ranta on aivan täynnä - nyt paikalla oli muutamia paikallisia ja turisteja. Paikalliset tunnisti siitä että heillä oli paidat ja shortit päällä kun uivat - korealainen tapa pukeutua uimista varten. Ravintolat rannan lähellä olivat vieläkin kalliimpia kuin Gwanganissa - jotenka otettiin iltapäivästä metro takaisin Seomeyoniin ja käytiin taas vetämässä Korean BBQ:ta (ja muuta soju).

Haaundaen uusia pilvenpiirtäjiä

Haeundae Beach ja hieman merisumua

Torstai 4.7.2019

Aamupäivä pyörittiin vielä Busan Stationin ympärillä ja iltapäivästä hypättiin KTX-junaan, jolla mentiin Seouliin. Koska meillä oli seuraava päivänä lento puolenpäivän aikaan, olin varannut hotellin Incheonin lentokentän läheltä. Paluumatkalla käytetitin AREXin All-stop-train junaan, jolla päästiin Unseon asemalla noin tunnissa. Unseonin lähellä on PALJON lentokenttähotelleita ja ravintoloita, jonka se on hyvä paikka viettää yö, jos on aikainen lento Seoulista. Seoulista lentokentälle menoon olisi pitänyt varata kolmisen tuntia, mutta Unseonista pääsee kentälle ilmaisilla kuljetuksilla (suurin osa hotelleista tarjoaa ilmaiset shuttle-bussit) noin 15-20 minuutissa.

Perjantai 5.7.2019

Aamusta shuttle-bussilla Incheonin kentälle, ja paluumatka Suomeen alkoi. Kannattaa tarkistaa lipusta mistä terminaalista kone lähtee - T1 lähtevät halpalentoyhtiöt (Air Asiana) ja muut T2 terminaalista. Incheonin kenttä on todella iso, mutta myös toimiva, siisti ja yllättävän rauhallinen. Kenttä on valittu usein yhdeksi maailman parhaimmaksi lentokentäksi. Takaisin lennettiin Aeroflotilla Moskovan kautta Helsinkiin - koska se nyt sattui olemaan huomattavasti halvempi kuin suora lento. Koneena oli sentään uudehko Boeing 777-300ER. Paluumatkalla toistui taas (käsittämätön) Aeroflotin tarjoilu"politiikka" - ensin tuodaan juomia (ei ole menua vaan pitää arvuutella mitä siellä kärryssä on), sitten tullaan 20 minuutin jälkeen keräämään kupit pois -- ja 20 minuuttia tästä tarjoillaan ruoka, ilman lisäjuomien tarjoilua. Koska lento oli niin pitkä (9.5 tuntia), matkan aikana tarjottiin kaksi ateriaa - ja molemmilla kerroilla sama tarjoilumalli. En ymmärrä tätä hommaa...

Alkulento meni hyvin, mutta Kiinan ja Mongolian ilmatilassa iskivät turbulenssit siten, että kapteeni käski myös henkilökunnan vyöttämään itsensä. Turbulenssia jatkuikin parin tunnin ajan, kunnes päästiin Etelä-Siperian ylle. Sama Ural-vuorten ylityksessä.

Jossain Venäjän yllä kohti Moskovaa

Moskovassa oli parin tunnin vaihtoaika (SVO D terminaali), jossa transit-alueella oli täysin käsittämätön "härdelli". Oikeastaan mitään jonoa ei ollut missään, oli vaan iso kasa ihmisiä vaihtamassa ja joku huutaa lentojen kohteita ja pyytää kiiruhtamaan. Osa pitää mennä passin tarkistukseen - osa ei (me ei..), mutta passin tarkistuksen jälkeen oltiin taas samassa tilassa jossa yksi henkilö löi boarding-passiin leiman ja sitten turvatarkistus, jossa kaksi hihnaa. Ihmiset huusivat tosilleen kun joku meni "jonon ohi" - hyvä ettei painiksi mennyt. Homma ns. ryss****** täysin. Oliko ainutkertainen järjestely vai pysyvä -- mutta täällä en halua enää konetta vaihtaa. Ehdittiin Aeroflot lennolle Helsinkiin (Airbus A320) -- ja taas sama tarjoilumalli. Onneksi lento lyhyt -- ja illalla klo 20 lentokoneen pyörät osuivat HEL kentälle --- pitkä 28 vrk matka Venäjälle, Mongoliaan ja Etelä-Koreaan oli päättynyt. Olihan antoisa reissu!