lauantai 13. heinäkuuta 2019

Gorkhi-Terelj

Ulaanbaatariin jälkeen alkoi kahdeksan päivän Gorkhi-Terelj ja Gobin autiomaan kierros, jonka olin varannut etukäteen Sunpath Mongolia nimisen matkatoimiston kautta. Kommunikaatio heidän kanssa oli todella sujuvaa jo Suomessakin - ja sain nopeasti sovittua heidän kanssaan matkaohjelman ja hinnan. 

Turtle Rock


Tiistai 18.6.2019

Matkatoimiston johtaja tuli aamulla hotelliin kertoili vielä mitä tuleman pitää - ja varmisti että kaikki menee niinkuin oltiin keskustelu. Tapasimme oppaan ja autonkuljettajan (Toyota Prius autolla), joiden kanssa suunnattiin aluksi Ulaanbaatarista Gorkhi-Terelj (Terelj) kansallispuistoon. Seuraavana päivänä palattaisiin takaisin ja vaihdettaisiin UAZ maasturiin. 

Ensimmäinen kohde sijaitsi noin tunnin puolentoista ajomatkan (54km) päässä Ulaanbaatarin keskusta Tuul-joen varrella -- 40 metriä korkea rosteri teräksestä tehty Tsingis Khaanin ratsastajapatsas, jonka hevosen niskaan pääsi kiipeämään yhtä hevosen jalkaan tehtyä portaikkoa pitkin. Patsaan jalustassa oli vielä kolme kerrosta: alempana on suhteellisen kiinnostava museo, joka kertoo Mongolian kansan nomadien elämäntavoista ja majoituksista, toisessa kerroksessa on näyttelytiloja ja mm. maailman isoin mongolialainen saapas ja kolmannessa kerroksessa on ravintola. 

Näkymät patsaan (hevosen niskasta) huipulta olivat uskomattoman hienot ja ne Tsingis Khaanin kasvot olivat aika pysäyttävät. Lähistölle on tarkoitus joskus myöhemmin rakentaa isompi puistoalue jurttineen yms. 


Tsingis Khaan patsas - huomaa ihminen portaissa 

Tsingis Khannin patsas ja jalustarakennus


Seuraavaksi suunnattiin Terelj kansallispuistoon, jossa kohteena oli Kilpikonna kivi (Turtle Rock). Näyttihän se ihan kilpikonnalta kun tietystä suunnasta sitä katseli (ensimmäinen kuva tässä jutussa). Kiven päälle olisi päässyt kävelemään.

Alueella on todella paljon eri tyyppisiä majoituksia, niin luksus jurtista (ger) ihan perinteisiin. Olimme varanneet koko matkan ajaksi nomad perheiden luona yöpymiset, joka tarkoitti että saatiin oma jurtta kahdelle hengelle, mutta ruokailut olivat isäntäperheen jurtassa ja vessa oli tyyliin "kykky kopissa".. Eikä tietenkään suihkuja missään. Onneksi olen tottunut vaelluksilla siihen että suihkuun ei joka päivä tai edes viikkoon pääse. 

Eräs seikka kannattaa ottaa huomioon: Kameroiden ja muiden elektronisten laitteiden lataukset. Varsinkin Gobi-autiomaassa ollaan kaukana sähkölinjoista, ja majoituspaikkojen yhteydessä on yleensä aurinkokennoilla toimivat akut joista saadaan tasavirtaa (12V/24V) lähinnä led-valaistukseen. Kannattaa siis ottaa mukaan oma varavirtalähde, ainakin matkapuhelinta varten. Itse en pystynyt lataamaan kameran akkuja kuin parissa paikassa - parissa leirissä oli agregaatti tuottamassa 220V virtaa muutaman tunnin illalla tai sitten pienissä kylissä ravintolassa oli mahdollisuus ladata kameran akkuja. Kameran akku onneksi kesti 2-3 päivää, ja kuvasin aika säästeliäästi - ja latasin aina kun mahdollista. Olisi tietysti voinut olla mukana invertteri, jolla olisi autossa voinut ladata akkuja. Gorkhi majoitukseen oltiin vedetty normi sähkölinja, jotenka siellä ei ollut ongelmaa latauksen suhteen. 

Majoitus jurtassa

Paikka oli todella rauhallinen, koska se sijaitsi hieman kauempana ja sivussa Tereljin alueella eikä muita turisteja näkynyt. Iltapäivästä lähdettiin kävellen (noin tunti) läheiselle buddhalaiselle temppelille (Ariyapala Meditation Center) - jossa oli useampia "elämän viisauksia" olevia tauluja ennen kuin käveltiin 108 porrasta ylös itse temppeliin - jossa oli 108 rukousmyllyä. 108 on buddhalaisille pyhä luku. Illaksi palattiin takaisin leiriin jossa syötiin illallinen ja keskusteltiin oppaan ja autonkuljettajan kanssa kaikesta maailman asioista. 


Terelj kansallispuistoa, joka on kuuluisa erilaisista kalliomuodostelmista

Kalliomuodostelma Tereljissä

Näkymä temppelistä - huomaa ger majoitukset - meillä majoitus oli kuvan oikeassa laidassa olevan harjanteen takana
Isompi kivi kallion päällä

Ariyapalan temppeli sisältä - Tiibetin buddhalainen tyyli


Terelj kansallispuisto on erittäin suosittu paikka niin paikallisille kuin turisteille, koska se sijaitsee lähellä Ulaanbaatarin eli UBia. Koska oli vasta kesäkuun alku ei sesonki-aika ollut vielä päässyt käyntiin - ja ehkäpä tällöin paikka voi olla aika "ruuhkainen", jos nyt sellaista termiä voi Mongolian pääkaupungin ulkopuolella edes sanoa. Kannattaa kuitenkin käydä -- ja puistossa vaellus- ja ratsastuspolkua paljon eli sielläkin voi viettää pidemmän ajan. Me oltiin vain yksi päivä, koska matkan varsinaisena kohteena oli Gobin autiomaa johon lähdettiin seuraavana aamuna. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti