Kohti Siperiaa - Irkutsk

Moskovasta matka jatkui kohti Siperiaa. Alunperin tarkoituksena oli tehdä matka Trans-Siberian junalla, mutta viiden päivän matka-aika junassa ei tällä kertaa kiinnostanut - olihan matkan pääkohde kuitenkin Mongoliassa. Baikal järvellä halusin kuitenkin käydä, jotenka vaihtoehdoksi jäi lentää Moskovasta Irkutskiin -- Eteläisen Siperian suurimpaan kaupunkiin.

Babr - Irkuskin symboolinen eläinhahmo - oikea PETO! Takana aukeaa 130 Kvartal alue

Lento Moskovan SVO kentältä Irkutskiin lähti maanantai-iltana (10.6.2019) Aeroflotin Airbus A330-200 koneella - lentoaika viisi tuntia. Palaan vielä myöhemmin SVO lentokentän kaoottisuuteen, mutta sitä ennen eräs todella outo piirre Aeroflotin tarjoiluista jotka toistui myöhemmin paluumatkalla Seoulista Moskovaan. Ensiksi tuli ns. juomakärry josta sai juomaa (missään ei toki ollut listaa mitä tarjoillaan ja englantia osattiin aika huonosti tällä kotimaan lennolla...).. ja noin 20 minuutin päästä tultiin pahvimukit keräämään pois. Ajattelin että kyseessä ovat vain ns. alkujuomat ilman pähkinöitä. Tästä noin 10 minuutin päästä tarjoiltiin ruoka, mutta ei yhtään juomaa eikä tarjoittimella ollut edes vettä tarjolla. Odottelin tovin -- eikä juomakärryä näkynyt missään. Siis aivan käsittämätöntä että sitä "ruokaa" piti tunkea suuhun ilman mitään juotavaa, tukehtumisvaara ilmeinen. En todellakaan ymmärrä tätä Aeroflotin logiikkaa -- ja varsinkin kun se toistui kahdesti paluulennolla (joka kesti 9.5 tuntia).

Tiistai 11.6.2019

Aamusta klo 8 jälkeen Aeroflotin kone tömähti Irkutskin "kansainväliselle lentokentälle" -- tosiaan lainausmerkeissä. Aika karu kenttä pitää sanoa - ja Moskovan 30 asteen lämpötila oli vaihtunut Siperian 15 asteeseen tihkusateeseen. Hypättiin lentokentällä "bussiin" joka maksoi vain 40 ruplaa henkilö (taksi olisi ollut 400 ruplaa) ja saatiin ihmetellä matkan tekoa ja kuinka pikkubussiin ahdettiin matkalla lähes 20 ihmisistä. Lopulta oltiin kuin sillit suolassa. Noin kilometri ennen hotellia huusin että "stoi" ja hypättiin ulos -- totesin että nyt parempi kävellä loppumatka.

Irkutsk kaupunkin on aika jännä -- paljon vanhoja kaksikerroksisia puutaloja ja selkeä ruutukaava sekä tietysti oma Lenin patsas. Iso Angara joki halkoo kaupunkia - ja se joki on todellakin iso ja laskee Baikal järveen.

Puutaloja

Lisää puutaloja

Hotelli (Hotel Irkut -- jossa muuten osa henkilökunnasta osasi hyvin englantia, ja päästiin heti aamu klo 9 jälkeen nukkumaan pois lentomatkan väsymykset ilman lisäkustannuksia) sijaitsi pienellä sivukadulla noin viiden minuutin kävelymatkan päästä itse pääkadusta - Karl Marxin kadusta, jonka varrella on muuten paljon hyviä ravintoloita ja kauppoja. Itse käytiin parikin kertaa saksalaisessa olut ravintolassa - Bier Haus. Jotenkin jäi hieman ?-olo että miksi täällä Siperiassa on täysin saksalainen oluttupa/ravintola upeassa kellaritilassa.

Oluttupa Munchenissä? Ei -- vaan Irkutskin saksalainen oluttupa

Hieman eteenpäin löytyy V.I.Lenin patsas (yllätys -- Lenin kadulta!) ja siitä jatkamalla pääsee joko Angara joen varteen tai toiseen suuntaan kävelemällä "130 Kvartal" alueelle, jossa on paljon "wanhan tyylisiä siperialaisia puutaloja", joista löytyy useita eri ravintoloita ja muuta hotellikin. Alueella päässä on Siperian isoin ostoskeskus. Heti 130 Kvartal alueen alussa on alueen nimikkoeläimen "Babr" patsas, joka löytyy myös alueen vaakunasta - kyseessä on joku tiikerin näköinen outus, jolla on kettu suussa.

Keskiviikko 12.6.2019

Aamusta lähdettiin käymään pariksi päiväksi Baikal järven suurimmalla nähtävyydellä Olkhonin saarelle:baikal-ja-olkhonin-saari

Torstai 13.6.2019

Olkholnn saarella.. illaksi palattiin Irkurskiin, ja seuraavat kaksi yötä oltiin taas Hotel Irkutissa.

Perjantai 14.6.2019

Aamusta lähdettiin jälleen kiertämään Irkutskin kaupunkia. Hyvä kävelyreitti on kävellä Angara joen vartta pitkin aina Yunosti saarelle asti, jossa on paljon ulkoiluaktiviteetteja ja hieman edempänä jonkilainen huvipuisto ja junamuseo, jossa oli upeita venäläisiä vetureita näytillä. Irkutskissa kannattaa myös käydä keskustorilla, josta saa kaikkea mahdollista ja mahdotonta -- ja lähistöllä on myös lisää niitä upeita puutaloja.

Tuntemattoman sotilaan hauta ja ikuinen tuli löytyy myös Irkutskissa 

Sobor Bogoyalesnky kirkko

Upea Neuvostoajan veturi -- ja Punatähti! 

Havaintoja:

• Pari päivää riittää hyvin Irkutsk nähtävyyksiin -- tai jos on oikein kiireinen niin päivä
• Englantia ei paljoakaan osata enää Siperiassa. Onneksi menut olivat jossain englanniksi. Parikin kertaa kävi niin että tilasin olutta tai ruokaa, ja tarjoilija tuli kohta takaisin ja alkoi puhumaan venäjää puhelimeensa -- ja tulkkaus applikaatio käänsi sen jotenkin ymmärrettävään englantiin. 
• Länsimaisia turisteja ei ainakaan kesäkuun alussa näkynyt tai kuulunut katukuvassa. 
• Yllättävän hyvä tasoisia ravintoloita Irkutskista löytyy - myös belgialainen olutkellari (!! Kwakinn !!) 
• Vanhat puutalot ovat upeita -- tosin niiden kunnostus on jäänyt vähän jälkeen
• Junayhteydet Irkutskista ovat hyvät -- jatkettiin Siperian matkaa Ulan Udeen Trans-Siberian junalla... siitäkin myöhemmin.

Upean värinen Lada