Chamarel - Seven Colours of Earth |
Tiistai 26.11.2019
Lähdimme aamusta vuokra-autolla liikenteeseen. Autoilusta sen verran, että saarella on vasemman puolinen liikenne, johtuen brittien "perinnöstä" jonka se tulee huomioida - ja että liikenne on välillä hieman ruuhkaista varsinkin isompien kaupunkien läpi ajettaessa. Saarta halkoo myös hyvä kuntoiset moottoritiet, joita pitkin pääsee nopeammin ajettua. Itse varasin vuokra-auton jossa oli automaattivaihteisto, niin on yksi elementti vähemmän ajossa. Autona on pieni Proton Iriz - auton tehoilla ei ole paljoakaan täällä merkitystä ja mitä pienempi auto, niin sitä helpommin sillä liikkuu varsinkin isoissa kaupungeissa. Mutta nyt tien päälle..Ensimmäiseksi kohteeksi oltiin valittu Chamarelin värilliset hiekkamuodostelmat ja korkea vesiputous, jonne ajomatka Flic-en-Flacista kesti noin tunnin. Matka alkoi auringon paistaessa, mutta hyvin nopeasti tilanne muuttui -- ja alkoi sataa vettä todella runsaasti. Kun pääsimme alueelle johtavalle tielle ja lippuluukulle mistä pitää ostaa muutaman euron pääsyliput tilanne synkkeni entisestään. Ajoimme parkkipaikalle odottamaan tilanteen kehitystä -- emme viitsineet takaisinkaan enää kääntyä. Noin tunnin odottelun jälkeen sade "hieman" taukosi ja kävelimme katsomaan värillisiä hiekkaa. Vihdoin aurinko alkoi hieman paistamaan ja tällöin kamerat alkoivat laukomaan kuvia alueesta. Olihan se ihan kiva ja värikäs paikka. Lähistöllä on aika surullisen näköinen paikka, missä on pari merikilpikonnaa vankina..
Värillinen hiekka |
Ajoimme takaisin päin ja kävimme vielä katsomaan korkeat vesiputoukset joiden yllä lensi Mauritiuksen "White-tailed tropicbird" lintuja (suomeksi: pikkutropiikkilintu), joka on myös Air Mauritiuksen logossa. Matka jatkui läpi kansallispuiston, ensin näköalapaikalle ja myöhemmin Aleksandar Falls nimiselle vesiputoukselle -- josta suuntasimme auton Chemin Grenier paikan läpi etelärannikolle ja edelleen kohti Le Mornea. Päätimme palata myöhemmin Le Mornen rannikolle ja kävimme vain syömässä lounasta Wapalapam Island Eateryssa - hyvää ruokaa joskin hieman kallista.
Kilpikonnia -- huomaa sade |
Aurinko alkoi hieman paistamaan |
Eli vinkkinä se, että kannattaa ajaa koko kansallispuiston läpi välillä pysähdellen. Puistossa on myös hyvin merkittyjä kävely- ja vaellusreittejä, mm. korkeimmalle kohdalle (mm. Irtiottoja blogin black-river-gorges-patikoiden-mauritiuksen-korkeimmalle-huipulle löytyy hyvä kuvaus tästä). Oltaisiin varmaankin käyty tuolla "huipulla", mutta epävarma sää ei houkutellut lähtemään mutaisille poluille. Mikäli on rommista kiinnostunut, niin kansallispuistosta löytyy Chamarelin rommitehdas jossa pääsee tekemään kierroksen ja maistamaan rommeja.
Black River Gorges National park |
Chamarel vesiputous |
Lopuksi ajoimme takaisin Flic-en-Flaciin. Tähän reissuun meni lähes koko päivä, lähdettiin klo 10 ja tultiin takaisin kämpille klo 17 jälkeen.
Nuo värilliset hiekkamuodostelmat näyttävät todella kauniilta ja ainutlaatuiselta, en muista nähneeni sellaisia muualla.
VastaaPoistaKilpikonnat eivät taida olla merikilpikonnia, vaan päinvastoin maakilpikonnia. Mutta ikävää se on joka tapauksessa katsella eläimiä vankeudessa.
Kiitos korjauksesta - eli maakilpikonnia ehkäpä olivat. Alue jossa ne olivat oli tosi pieni. Muistaakseni tällaisiä värikkäitä hiekka/maamuodostelmia taisi olla jossain Etelä-Ameriikan maassa - olisiko ollut Boliviassa.
PoistaKivalta näyttää nuo värikkäät hiekat! Kiva lukea näistä paikoista, missä ei itse käyty. Vaikka Mauritius pieni saari onkin, niin vaan pienen osan ehdittiin nähdä :)
VastaaPoistaKiitos Elina. Hiekat olivat upean väriset - satoi paljon vettä aluksi ja lopuksi kun aurinko hieman paistoi sai paremman kuvan värien eri sävyistä.
PoistaHienon näköiset maisemat ja kauniin väriset hiekkamuodostelmat! :) Mauritiuksella en ole käynyt, mutta sinnekin olisi hienoa päästä joskus matkustamaan.
VastaaPoistaHei Inka! Nuo hiekat ovat Mauritiuksen yksi päänähtävyys, mutta paljon muutakin saarelta löytyy.
Poista