keskiviikko 4. joulukuuta 2019

Reunion - Cirque de Salazie

Parin päivän pysähdyksen jälkeen Mauritiuksen saarella jatkoimme kohti Ranskaa - Reunion saarelle joka sijaitsee noin 220km päässä Mauritiukselta. Kyseessä on Ranskan merentakainen departementti eli hallintoalue, joka kuuluu EU:n ja jossa on käytössä eurot. Saari on hieman isompi kuin Mauritius, mutta ihmisiä on hieman vähemmän (noin miljoona!) - saari on kooltaan 50 x 50km ja sillä on rantaviivaa 207km. Saari on erittäin tuliperäinen ja vehreä - ja se on kuuluisa cirquestaan eli sammuneiden tulivuorien laaksoista jotka ovat erittäin vihreitä ja joihon johtaa rannikolta erittäin upeat tiet. Korkeimman huippu on Piton des Neiges - 3069 metriä, ja kuuluisin on vielä aktiivinen tulivuori - Piton de la Fournaise - 2631 metriä, joka on viimeksi purkautunut vuonna 2018.

Cirque de Salazie - vesiputouksia

Maanantai 18.11.2019

Aamulla otimme taksin takaisin Mauritiuksen lentoasemalle, ja lensimme vajaan puolen tunnin lentomatkan Air Mauritiuksen Airbus A319 koneella Reunionin saarelle. Koska saari on osa EU:ta, niin EU kansalaisille oli omat passien tarkistus - ja muutenkin kaikki oli kuin Etelä-Ranskassa. Myös matkapuhelin muistutti että ollaan EU-alueella, jotenka roaming maksuja ei ollut.
Vuokra-auto, Peugeot 208


Olin varannut kuudeksi päiväksi auton, ja kävimme sen (Peugeot 208 automaatti) hakemassa heti lentokentän ulkopuolella olevasta autojen varauspisteestä -- helppoa ja nopeaa, ja suuntasimme saarta kiertävälle kehätielle tarkoituksena kiertää saari myötäpäivää. Ensimmäisenä kohteena oli yksi kolmesta Cirque alueesta -- Cirque de Salazie, jonne johtaa hyväkuntoinen tie. Maisemmat kävivät upeammaksi mitä syvemmälle laaksoon ajoimme - heti Salazien kylän jälkeen on upeita vesiputouksia tien vasemmalla laidalla. Pysähdyimme useaan kertaa ottamaan valokuvia, kunnes saavuimme Hell-Bourghin kylään, jossa on pieniä puutaloja 1800-luvun lopulta. Kun oltiin Ranskassa, niin iltapäivällä saapuessa koko paikka ikäänkuin nukahti lounastauon ajaksi (klo 12-14), ja liikkeet sulkivat ovensa. Niinpä kiertelimme kaupungissa tunnin ajan jalan. Koska satoi hieman vettä emme viitsineet lähteä kiipeämään ylemmäksi laaksoon.

Hell-Bourghin posti 

Hell-Bourghin apteekki


Tien yli kasvoi isoja bambuja

Hell-Bourgista ajoimme takaisin Salazien kylään, jossa kävimme lounaalla vielä klo 15 auki olevassa intialaisessa ravintolassa, josta löytyi jopa englantia puhuva henkilö, mutta menu oli ranskaksi. Sen saimme Reunionilla todeta, että englantia ei siellä kovinkaan paljon puhuta ja osittain palvelu oli ranskalaisen töykeää. Majoituspaikoissa henkilökunta osasi jonkin verran englantia.

Cirque de Salazie rotkoja

Salazie kylän kirkko


Illaksi ajoimme Sainte-Anne nimiseen kylä(pahaseen) saaren länsirannikolla -- kannattaa käydä katsomassa kirkko, jota ei voi olla huomaamatta kun lähestyy kylää. Illalla kävimme kaupoilla ostamassa Dodo olutta (!!) ja patonkia, jotka sitten "mussutettiin" majoituksen terassilla. Majoituksena oli ehkäpä matkan huonoin paikka - La Villa du Basis (81€ yö aamiaisella) -- lähinnä siksi, että huoneessa ei ollut wc:ta (se oli toisella puolella taloa, jossa isot torakat juoksivat lattialla), mutta huoneessa oli suihkukaappi lähes keskellä huonetta. Todella outo viritys -- no ehkäpä se WC keskellä huonetta olisi ollut vielä huonompi vaihtoehto.

Sainte-Anne kylän upea kirkko - sisältä on vielä upeampi
Seuraavana päivänä lähdimme kohti Piton de la Fournaise tulivuorta...


10 kommenttia:

  1. Näyttää tosiaan todella vihreätä. Onkohan se sellaista ympäri vuoden?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Mikko! Kyllä tuolla saarella on aina vihreää.

      Poista
  2. Vau, onpa siellä upean kurittoman vihreän näköistä ja kaunista! :) Nuo rotkot ja villiintyneet bambut näyttävät upealta. Tällaiset kaukaisemmat Euroopan maille kuuluvat saaret ovat itselle vähän mysteeri, mutta pitäisi kyllä ottaa paremmin selvää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Iida! Reunionin saari oli vähän kuin joku seikkailu elokuvien "aarresaari".

      Poista
  3. Mahtavan näköinen tuo bambutunneli ja olipahan vehreään saarella muutenkin. Maailmalla reissatessa huomaa hyvin kuinka mahtava maa Ranska on varsinkin ennen ollut, saaria ja siirtomaa-alueita löytyy ympäri maailmaa. Näillä Ranskan saarilla parasta on vielä se, että ruokapuoli on takuuvarmasti laadukasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Rami! Itse en ole niin ranskalaisen ruuan ystävä, mutta varmasti se olisi ollut laadukasta. Itse pidin enemmän kreolilaisesta ruuasta, jossa makuja oli enemmän eikä se ollut mitään "fine-dining" ruokaa.

      Poista
  4. Torakat eivät ole miellyttäviä matkakavereita. Itse olen sellaiseen törmännyt vain Indonesiassa. Majoituimme bungalowissa, jonka omassa kylpyhuoneessa oli taivas kattona. Ei siis ihme jos sieltä ötököitä huoneeseenkin päätyy. Juuri nyt tutun opiskelija-asuntolassa Helsingin Otaniemessä on ollut torakkaongelma. Että kyllä niitä täälläkin on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sini! Onneksi torakat ovat "harmittomia" verrattuna luteisiin - joiden mahdolliset munat kestävät pidempään ja ovat tuoneet Suomen niistä pahan ongelma.. mutta enpä myöskään tykkää yhtään näistä torakoista. Pienet liskot ja gekkot olivat hauskoja kun ne pitivät hauskaa ääntä ja samalla söivät sitten pienempiä hyönteisiä kuten hyttysiä ja hämähäkkejä pois.

      Poista
  5. Tuosta bambukujasta saisi Instagram hitin helpolla.... Siistin näköinen!

    Nyt jäi kyllä harmittamaan, että ei ollut kuvaa tuosta hotellihuoneesta. Mä olen ollut muutamaan kertaan hotellihuoneessa, missä on poreamme tyyliin keskellä huonetta ja sen ympärillä tietenkin kokolattiamatto!?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Pitää postata lisää kuvia tuosta bambukujasta. Oli aika kivan näköinen paikka.

      Meinasin ottaa kuvan huoneesta mutta jäi tekemättä kun juoksin torakoiden perässä ..

      Poista