Kesä 2022 matkojen suunnittelu ja toteutus meni tänä vuonna viime tinkaan. Alunperin olin suunnittelut lähteväni 2-3 kolmeksi viikoksi Peruun mutta sen matkan jouduin erinäisten syiden vuoksi perumaan ja piti katsoa kohdetta lähempää ja johon oli jo tehtynä alustavia suunnitelmia. Niinpä kohteeksi valikoitui Georgia - maa jossa olin jo käynyt ensimmäisen kerran vuonna 2015, mutta johon olin aina halunnut palata tähän upeaan maahan missä ruoka ja viini ovat erittäin hyviä, ihmiset hieman juroja mutta oikeasti lämpimiä ja ystävällisiä.
 |
| Tbilisin keskustaa Narikala linnoitukselta nähtynä |
Tein matkasuunnitelman nopeasti ja tarkoituksena oli tällä kertaa käydä Georgian isoilla Kaukasusvuorilla eli luoteis-Georgiassa Svantin alueella, edelleen Mustanmeren rannalle - paikkoihin joissa en ollut vielä käynyt sekä edelleen länteen Kakhetin viinialueelle. Reitti olisi siis: Tbilisi - Kutaisi - Mestia (Svaneti) - Batumi - Borjomi - Kakheti - Tbilisi. Svantissa haluisin erityisesti nähdä ns. linnoitustornit, joita erityisesti Mestiassa on paljon.
Matkan kestoksi tuli näin kaksitoista vuorokautta ja tällä kertaa vuokrasin myös auton ja tein koko matkan omatoimisesti, kun ensimmäisellä kerralla olin hankkinut oppaan ja kuljettajan VisitGeorgia nimisestä firmasta. Lentolippujen kanssa oli hieman säätämistä kunnes löysin Turkish Airlinesilta Istanbulin kautta business-luokassa, jotka olivat noin kolme sataa euroa kalliimmat kuin economy-luokan liput (economy: 550€ business: 828€). Vaihtoaika oli 7-8 tuntia suuntaansa Istanbulissa, mutta pääsin samalla kokemaan yhden maailman parhaimman loungeista. Autoksi vuokrasin isomman nelivetoisen Toyota FJ Cruiserin nelilitraisella V6 koneella (bensan hinta Georgiasssa oli "vain" 1.3€ litralta). Majoitukset varasin booking.com kautta tai suoraan hotellista. Hotellit olivat luokkaa 3*.
"Georgialaiset eivät syö elääkseen vaan he elävät syödäkseen" on sanonta jonka olen usein kuullut sanottavan - se todella pitää paikkaansa. Tervetuloa matkalle Georgiaan.
 |
| Narikalan linnoitus |
Tiistai 12.7.2022
Turkish Airlinesin iltalento Istanbuliin lähti Helsingistä kello seitsemän ja kesti kolmisen tuntia. Valitettavasti konetyyppi oli vaihtunut pieneen Airbus A319 koneeseen (piti olla Airbus A321), jossa business osasto oli samaa tyyliä kuin Finnarilla eli 3+3 joista keskipaikat vapaana ilman mitään viihdejärjestelmiä. Palvelu ja ruoka olivat kuitenkin hyviä, mutta ei kuitenkaan samaa tasoa kuin Qatar Airwaysilla. Saavuimme Istanbuliin kello yksitoista ja hetken aikaa piti taas ihmetellä uutta isoa ja upeaa kenttää kunnes Turkish Airlinesin business lounge löytyi. Kerrassaan mahtava paikka. Tuoretta ruokaa oli tarjolla kokoajan kokkien valmistamana unohtamatta turkkilaisia herkkuja. Paikasta löytyi vapaita sohvia, joissa sitten "nukuttiin" aamu puoli viiteen asti.
Keskiviikko 13.7.2022
Lento Istanbulista Tbilisiin lähti puoli seitsemän aamulla ja nyt koneena oli parempi Airbus A321 jossa business luokka oli oikeasti hyvä 2+2 paikoilla omalla viihdejärjestelmällä. Lento Tbilisiin kesti vajaa kaksi tuntia ja sen aikana tarjoiltiin maittava turkkilainen aamupala. Olin tilannut hotellilta lentokentältä kuljetuksen suoraan hotelliin (50 GEL, noin 15€). Ensimmäiset kaksi täyttää päivää olisin Tbilisissä ja majoitus oli tällä kertaa vanhassa kaupungissa lähellä Itsenäisyyden aukiota - Silver 39 Corner Hotel (169€ kaksi yötä). Hotelli sijaitsi todella kapean kadun varrella ja saimme huoneet hotellin ylimmästä kerroksesta. Huoneessa oli jopa kolme pientä parveketta johtuen talon kulmikkaasta rakenteesta.
 |
| Silver 39 Corner hotelli |
Ensimmäiseksi kävin ostamassa paikallisen sim-kortin puhelimeen rajaton datalla (4€), mutta mobiilidata ei koskaan lähtenyt toimimaan mutta kaikkialla oli tarjolla wifi-verkkoja. Ensimmäisenä päivänä oikeastaan käveltiin ympäriinsä vanhan kaupungin alueella tutkimassa vanhoja tuttuja paikkoja ja samalla käytiin syömässä parissa hyvässä ravintolassa ( Craft Wine Bar ja Old City Wall Restaurant ) khinkaleja, hatsapuria, georgialaista salaattia (kuten kreikkalainen salaatti mutta mukana on pähkinöitä) sekä sashlikia unohtamatta tietenkään erinomaista georgialaista punaviiniä ja georgialaista limun, joista suosikkini on vihreä rakuunalla maustettu versio. Koska edeltävän yön nukkuminen loungessa oli jäänyt vähän vajaaksi palasimme auringon laskiessa hotelliin ja nukkumaan univelan pois kunhan oltiin ihmetelty parvekkeilta Narikalan linnoituksen yläpuolelle noussutta superkuuta.
 |
| Old City Wall Restaurant |
 |
| Oikealla kylpylä. Vesi joessa haisi rikiltä. Rakkauden silta - täynnä lukkoja. |
Torstai 14.7.2022
Pirteänä aamusta ensin Rauhan sillalle (Peace Bridge) ja turisteina ensin Kura-joelle (Mtkvari joki) puolen tunnin "risteilylle" joka oli nyt hieman -- sanotaanko turisteille suunnattu, mutta nähtiin samalla miltä Tbilisi näyttää joen varrelta katsottuna. Kannattaa muuten tinkiä kunnolla niistä pyydetyistä hinnoista.
 |
| Joki-risteily Kura-joella. Taustalla Tbilisin TV-torni |
 |
| Rauhan silta - Peace Bridge yli Kura-joen |
Seuraavaksi hyppäsimme köysirataan joka kuljetti meidät Narikala linnoitukselle ja Äiti Georgia patsaan luo. Patsashan näkyy joka puolelle kaupunkia ja hyvin symboolinen - toisessa kädessä patsas pitää viinimaljaa ja toisessa miekkaa, eli toisella toivottaa vieraat tervetulleeksi ja toisella puolustaa vihollisia vastaan.
Narikalan linnoitukselta käveltiin takaisin alas keskustaan ja kävimme ihmettelemässä (ulkopäin) kylpylöitä joita alueella toimii vielä muutamia. Vanha mädän kananmunan haju johtuu lämpimästä rikkipitoisesta vedestä ja se on kuulemma noin 38 asteista. Vanha legenda kertoo että Iberian kuningas Vakthang I päätti perustaa 500 luvun alussa kaupungin siihen paikkaan missä hänen kotkansa sai kiinni fasaanin joka putosi kuumaan lähteeseen ja kuoli. Tbilisi tarkoittaa suomeksi "lämmintä paikkaa".
Lounaaksi jälleen georgialaista salaattia, hatsapuria sekä tietysti Borjomi mineraalivettä -- ja paikallista olutta.
 |
| Paikka johon Tbilisi olisi perustettu, taustalla kylpylöitä |
Iltapäivästä kävimme katsomassa paikan, josta seuraavana päivänä pitäisi autoa hakea. No ei siltä mitään auto vuokraamoa löytynyt - Tbililissä nyt vaan sattuu olemaan lähes kaksi samannimistä katua ja se oikea paikka olisi ollut seitsemän kilometriä kaupungin ulkopuolella. Sain sovittua että auto tuotaisiin suoraan hotellille seuraavana aamupäivänä.
 |
| Äiti Georgia patsas |
Illasta kävimme vielä tutustumassa Wine Buffer nimiseen viinibaariin, jossa olikin todella paljon erilaisia premium tasoisia ja hintaisia georgialaisia viinejä tarjolla. Maistelimme muutamia Saperavi rypäleestä tehtyjä viinejä. Illallista söimme hyväksi havaitussa Old City Wall ravintolassa, josta oli vain viiden minuutin kävelymatka takaisin hotelliin.
Emme siis tällä kertaa käyneet enää katselemassa kirkkoja, museoita ja muita nähtävyyksiä tämän enempää koska vuonna 2015 olimme kolunneet jo kaikki "must" nähtävyydet ja nyt vain nautittiin muuten kaupungin menosta ja syötiin hyvin. Seuraavana päivänä lähtisimme Tbilistä kohti Kaukasusvuoria.
 |
| Tbilisiä (huomaa joen yläpuolelle rakennetut talot) ja Kura-joki |
Aiemman reissun matkakertomukset löydät alla olevien linkkien takaa:
