Ecuador - Bellavista Cloud Forest

Kolmen viikon Etelä-Amerikan (Panama, Kolumbia, Ecuador) viimeinen kohde oli Bellavista cloud forest eli Bellavistan pilvimetsät. Alue sijaitsee noin parin tunnin (60km) ajomatkan päästä Quitosta luoteeseen noin 2000 metrin korkeudella, eli huomattavasti Quitoa (2800m) alempana. Aluetta kutsutaan pilvimetsäksi siksi että mereltä päin tulevat pilvet kietovat alueen yleensä iltapäivisin pilveen ja alueella myös sataa runsaasti. Meillä kohteena oli alueen keskellä sijaitseva yksityinen Bellavista Cloud Forest Reserve, joka on kooltaan kahdeksan neliökilometriä ja siellä on noin 10km merkittyjä polkuja. Alue on perustettu vasta vuonna 1991 ja nykyään alue on erityisesti kuuluisa linnuista. Nisäkkäistä kenties kuuluisin on Andien karhu eli silmälasikarhu, joskin ne ovat suhteellisen harvinaisia. Tämä karhu tunnetaan myös lasten kirjojen ja elokuvien "Karhuherra Paddington" karhuna. Meidänkin toiveissa oli nähdä karhu edes vilaukselta. 

Bellavista Cloud Forest reserve

Torstai 3.7.2025

Majoituimme seuraavaksi kolmeksi päiväksi ja kahdeksi yöksi Bellavista Cloud Forest Resorttiin ja meitä tultiin hakemaan aamulla klo 6 Quiton hotellista. Resorttiin majoitukseen kuuluu meno-paluukuljetukset Quitoon tai Quiton lentoasemalle, täyshoito (aamiainen, lounas ja illallinen) sekä opastukset (2-4 opastusta per päivä). Ajoimme pari tuntia, ensin tunnin verran oli "päiväntasaajan merkin" kunnes käännyimme pienelle hiekkatielle, jotka pitkin jatkoimme tunnin tai puolitoista vehreässä vuoristomaisemissa kunnes pääsimme resortin pihaan. Heti kun saavuimme pihaan meitä tervehti nuori mies ja hän kertoi olevansa meidän opas seuraavien päivien aikana. Heitimme tavarat majoituksen huoneeseen ja meidät ohjattiin sen jälkeen suoraan aamiaiselle (klo oli noin 8:30) ja sanottiin että tunnin päästä lähdemme ensimmäiselle vaellukselle. Aamiaisen yhteydessä tiedusteltiin mitä halutaan syödä lounaaksi tietyistä vaihtoehdoista. 

Bellavista Cloud Forest Resort

Teimme ensiksi noin kolmen tunnin viidakko vaelluksen polkuja ylös ja alas. Innokas opas kertoili kaikkea mahdollista kasveista ja miten erottaa eri lajin ja suvun kasveja toisistaan. Bongailimme myös lintuja ja onneksi oppaalla oli kaukoputki mukana jonka avulla pääsimme katsomaan lintuja "lähempää". Lintujenkin nimet menivät osittain ohi, mutta onneksi google lens osaa kertoa tekoälyn avulla mikä laji oli missäkin kuvassa. Tiedustelin myös onko Andien karhua mahdollista nähdä mutta sanoivat että eivät ole nähneet niitä muutamaan kuukauteen. 

Viiniköynnöskuoriainen (June beetle)

Luonto on ihmeellinen - kuoresta vuotava neste muuttui "vereksi"

Palasimme hikisinä takaisin resortin alueelle lounaalle klo 13 aikaan, ja seuraava vaellus alkoi klo 15 jälkeen jolloin teimme hieman lyhyemmän parin tunnin kävelyn jälleen viidakossa eri reittiä mitä aamulla. Iltapäivästä pääsimme myös kokemaan kuinka pilvet vyöryivät alueen ympärille muodostaen maagisen tunnelma. Päivän päätteeksi pääsimme vielä "syöttämään" kolibreja (hummingbird) kädestä kun niille tarjoiltiin sokerivettä pienestä astiasta. Illallista tarjoiltiin klo 19 jälkeen ja odotimme että olisimme nähneet illalla vielä harvinaisen puolikarhuihin kuuluvan olingon nimisen nisäkkään (Bassaricyon neblina) joka oltiin vasta vähän aikaa sitten löydetty laji (vuonna 2013).

Pilvimetsää

Kanelipyrstökolibri

Perjantai 4.7.2025

Aamusta oli herätys taas kello 5:30 jolloin vuorossa oli lintujen bongausta pihapiirissä auringonnousun aikaan. Näimme useampia lajeja, mm. tukaaneja, naakkoja (purppura ja sininaakkoja). Näimme myös lemmenhetkiä; kultakuvetukaani pariskunta teki pieniä tukaaneja. Näistä opas oli ihan innoissaan, koska hänkään ei ollut koskaan nähnyt tukaanin pariutumista. 

Turkoosinaakka

Viheltäjätangarat 

Isonokkakipuaja

Punaperätukaani

Toucan barbet (tukaanibarbetti)

Kultakuvetukaanit 

Aamupäivästä teimme taas kolmen tunnin vaelluksen ylös vuoren harjanteelle nähden matkalla tukaaneja. Kun tulimme alas jyrkkää rinnettä ja pysähdyimme ihmettelemään kasvillisuutta opas kysyi yhtäkkiä minulta että pelkäänkö hämähäkkejä. Kenkäni vieressä oli hieman isompi tarantella hämähäkki (goljatlintuhämähäkki, maailman kookkaimpia hämähäkkejä!) noin 20 cm kooltaan. Kuulemma ko. lajin purema ei ole tappava mutta erittäin tuskallinen. 

Golgatlintuhämähäkki

Iltapäivästä lounaan jälkeen olimme huoneessa kunnes yhtäkkiä oveen koputettiin ja opas kertoi innosta hehkuen että alueella oli nähty Andien karhu noin parin sadan metrin päässä. Niinpä ryntäsimme ulos nopeasti ja juoksimme oppaan perässä kunnes näimme sen - Andien karhu, silmälasikarhu. Karhuherra Paddington!!! Karhu oli kiivennyt viidakossa noin 10 metrin korkeuteen lepäilemään ja koska puu oli alhaalla laaksossa näimme karhun suoraan samalla tasolla noin 50 metrin päästä. Oppaan mukaan kyseessä oli noin 3-4 vuotias nuori uroskarhu. Seurasimme karhun lepäilyä ja pälyilyä noin puolen tunnin ajan. Karhuherra Paddington nähty - mission accomplished!  

Andien karhu - Silmälasikarhu - Karhuherra Paddington

Lauantai 5.7.2025

Aamusta oli ollut vielä aikaa tehdä vaellus viidakossa, mutta päätimme viettää sen rennosti resortin pihapiirissä lintuja seuraten. Lähdimme ennen puolta päivää kuljetuksella takaisin Quiton kansainväliselle lentokentälle ja nousimme KLM Asia (!!) lentoyhtiön 14.5 tunnin lennolle Quito - Guayaquil - Amsterdam (Boeing 777-200LR kone. Premium Comform luokka). Kone teki parin tunnin välilaskun Guayaquilin kaupungissa, jossa se tankattiin täyteen. Quitosta lähdettäessä koneeseen ei olisi voinut takana riittävästi kerosiiniä koko matkalle, koska lentokenttä sijaitsee niin korkealla vuoristossa. 

Quiton lentoasemalla, KLM Asia yhtiön Boeing 777-200LR

Sunnuntai 6.7.2025

Laskeuduimme Amsterdamin Schipolin lentokentällä iltapäivästä klo 13 aikoihin ja meillä oli vähän yli tunti aika vaihtaa Helsingin lennolle. Automaattiset passintarkistus automaatit eivät olleet käytössä jotenka jouduimme jonottaa rajavartioiden tarkituspisteelle ja siinä paloi taas aikaa, ja lopun matkaa juoksimme lähtöportille, mutta onneksi kone oli lähes puoli tuntia myöhässä niin ehdimme hieman hengähtää ennen pari tunnin lentoa Helsinkiin johon saavuimme illalla puoli seitsemän aikoihin. Hyppäsimme taksiin ja ajoimme kohtiin. Seuraavan matkan alkuun oli aikaa 48 tuntia, jotenka vuorossa oli varusteiden purkaminen, vaatehuolto sekä uusi pakkaus.

Epilogi

Kolmen viikon matkan Panamaan, Kolumbiaan ja Ecuadoriin oli erittäin onnistunut ja mielenkiintoinen matka. Saimme kokea niin kaupungin sykettä, tropiikin / viidakon kuumuutta, vuoriston viileyttä kuin mielenkiintoista luontoa - kasveja ja eläimiä. Etukäteen erityisesti Bogota ja Medellin kaupunkien vaarallinen maine tuntui hieman "pelottavan", mutta tämä osoittautui turhaksi. Kolumbia on kehittynyt huimasti parempaan suuntaan kuin mitä se oli vielä muutamia vuosikymmeniä sitten. Ecuador osoittautui huomattavasti kehittyneemmäksi maaksi kuin aavistimme sekä siellä koimme myös parhaat luontoelämykset. Panama ja erityisesti Panama city ei puolestaan vakuuttanut tunnelmataan, mutta toimi hyvänä välilaskupaikkana pitkän lennon jälkeen. Panama Citylle pitää antaa vielä uusi mahdollisuus ja tulemme palaamaan kaupunkiin marraskuussa kun suuntaamme sieltä kiertämään Keski-Amerikkaa.