Belize - Caye Caulker

Keski-Amerikan matkan seuraava kohde Guatemalan jälkeen oli Belize, entinen Brittiläinen Honduras, joka itsenäistyi vasta niinkin myöhään kuin vuonna 1981. Belize poikkeaa täysin ympärillä olevista valtioista, koska siellä virallinen kieli on englanti ja rakennuskanta on hyvin karibialaista kuten myös ihmiset ovat pääsääntöisesti Karibian alueen mustien orjien jälkeläisiä. Maan valuutta on Belizen dollari, joka puolet US Dollarin arvosta ja molemmat dollarit kävivät maksuvälineinä maassa, vaikkakin maksoin luottokortilla kaikki ostokset eli välttämättä et tarvitse Belizessä ollenkaan käteistä vaan kortilla pärjää hyvin. Belizellä on edelleen rajan kanssa epäselvyyttä Guatemalan kanssa ja yhtä vielä maiden välillä oli pieniä rajaselkkauksia, ja matkalla Guatemasta Belizeen näin paljon sotilaita teiden risteyksissä valvomassa tilannetta. 

Belize valtiona oli minun 108. maa jossa olen vieraillut - 108/197. 

Caye Caulker saari, Belize

Lauantai 29.11.2025

Ajoimme Guatemalan rajan ylityksen jälkeen noin pari tuntia suoraan Belizen kansainväliselle lentokentälle puolen päivän aikoihin, jossa siirryimme pieneen Tropic Air Cessna 208B Caravan koneeseen (matkustajia mahtui koneeseen 14). Belize Citystä lensimme vain noin kymmenen minuutin lennon Belize Cityn edustalla olevalle Caye Caulkerin saarelle. Lennolla oli hauska seurata sekä yksittäisen lentäjän työskentelyä että turkoosin sinisen Karbianmeren sävyjä. Tuossakin pienellä lennolla mentiin osa matkasta autopilotin ohjaamana.

Tropic Airin Cessna 208B Caravan kone 

Lennolla kohti Caye Caulkerin saarta

Caul Caulkerin saari edessä

Caye Caulkerin saari on hyvin pieni, vain noin kahdeksan kilometriä pitkä ja leveimmillään vain noin kilometrin leveä. Vuonna 1961 saari meni keskeltä poikki hurrikaanin iskettyä saarelle ja näin syntyi The Split joka jakaa yhä saaren kahteen osaan. Suurin osa turistien majoituksista ja ravintoloista sekä lentokenttä sijaitsee saaren eteläisellä puolella. Saarella ei ole virallisesti autoja vaan liikenne hoidetaan Lonkka-Volvolla (eli kävellen), polkupyörillä tai Golf-kärryillä. Mekin otimme Golf-kärryn "lentoasemalta" kaupunkiin, noin puolentoista kilometrin matkan kun emme kuumuudessa viitsineet laukkuja kantaa. 

Caul Caulkerin "lentokentällä" oli kaksi "terminaalia" - Tropic Airin ja Maya Airin

Caye Caulkerin katunäkymiä

Majoituimme saaren itärannikon puolella sijaitsevaan Seasides Cabanas nimiseen hotelliin, jossa meillä oli käytössä oma kattoterassi porealtaan ("hot-tube") kera, varsin mukava majoitus sinällään vaikka hotellin aamiainen oli matkan huonoin eli vain kahvia ja teollisia vohveleita. 

Seasides Cabanas hotelli ja meidän kortteeri 

Oma "pooli" huoneiston katolla - ei huono

Seasides Cabanas rantakadulta nähtynä

Teimme kolmen tunnin omatoimisen kierroksen saarella ja pääsimme myös näkemään auringonlaskun Karibianmeren yllä. Ei mitenkään erityinen, mutta The Pelican Sunset  rantabaarista sitä oli kiva katsella samalla kuin joimme mohitot. 

Paikallisten puhuma englanti oli erittäin haasteellista ymmärtää, varsinkin kun kadulla joku paikallinen tuli jotain keskustelemaan. Niin vahva aksentti oli näillä "rasta-hemmoilla" että piti pari kertaa kysyä että mitä nyt yrität sanoa. Tunnelma oli kyllä hyvinkin rento ja letkeä reggae-musiikin soidessa taustalla. Ilmassa myös leijaili hyvin makea haju...  

The Split eli paikka missä saari oli mennyt poikki vuonna 1961

Varmaankin puolen litran kokoinen mohito

Auringonlasku Caye Caulkerin saarella

Sunnuntai 30.11.2025

Täydellinen lepopäivä - ns. lomaa lomasta päivä tuli tarpeeseen sillä matkaa oltiin jo tehty toista viikkoa ilman rentoja päiviä. Myös yöllä alkanut flunssa ja siihen liittyvä kuume vaati nyt omat veronsa ja tämä olikin kolmas "takaisku" matkalla lentojen peruutuksen (Helsingistä Sal Salvadoriin) ja kameran hajoamisen (Hondurasissa) jälkeen, mutta sain lääkkeillä kuumeen hetkeksi pois jotta jaksoin kävellä hiljalleen saaren ympäri oikeastaan tekemättä mitään pois lukien hidasta ja pitkää lounasta  (Rainbow Grill ravintolassa) ja myöhemmin illallista paikan parhaat arviot saaneessa italialaisessa ravintolassa (Las Palapas Belize restaurant) . Päivän kuumimpana hetkenä sentään ehdin viilentymään huoneiston altaalle hetkeksi, mutta jälkikäteen huono idea flunssassa lillua altaassa. 

Huomenna ilmaista kaljaa..meinasin mennä aamusta jonoon :)

Paikallinen peruslöpö eli perus lager olut

Neljässä kontissa diesel-generaattorit tuottavat merivedestä makeaa vettä

 Värikäs talo - yöllä satoi vettä niin perustukset on märkänä

Lazy Day in Caye Caulker 

Baari Caye Caulkerin saarella - Karibianmeressä

Maanantai 1.12.2025

Aamusta meillä piti olla aikainen klo 7 lento takaisin Belize Cityyn ja sieltä edelleen lento Meksikoon klo 10 jälkeen. Hieman nauratti kun paikallinen "taksikuski" (golf-kärryn kuski) kysyi "lentokentällä" että kumpi terminaalia - Maya vai Tropic Air... no sijaitsevathan nämä kahden eri lentoyhtiön "terminaalit" noin 20 metrin päässä toisistaan.

Valitettavasti jumitimme kuitenkin Caye Caulkerin "lentoasemalla" lähes kahden ja puolen tunnin ajan, koska sääolosuhteet muuttuivat dramaattisesti sade- ja ukkoskuurojen piiskatessa saarta. Pääsimme vihdoin klo 10 aikoihin lentämään Cessnalla takaisin mantereelle ja saimme iloksi todeta että jatkolento Cancuniin odotti meitä koska olimme varanneet kaikki lennon paikat ryhmälle ja näin ollen koneen kannatti odottaa eikä lentää tyhjänä Cancuniin. 

Lento Cancuniin tehtiin samalla Tropic Airin yhtiöllä ja sen pienellä Cessna koneella. Lento kesti lähes puolitoista tuntia ja henkilökunta portilla muistutti että koneessa ei ole sitten wc-tiloja käytössä. Kuumeisena lentäminen oli aika tuskaa emmekä olleet syöneet päivän aikana mitään niin nälkä ja erityisesti jano oli kova kun pääsimme Meksikoon. Melkein tuli "itku-potku-raivarit". Lääkkeillä sain onneksi kuumeen taas asettumaan, mutta kuumeilua jatkui sitten lähes koko loppumatkan kun vietimme Meksikossa vielä kuusi päivää. Seuraavassa jutussa ollaan sitten jo Meksikon kohteissa. 

Belizestä lennolla kohti Meksikoa