Seychellit - La Digue

Seychellien saaret ovat aina kiinnostuneet minua erikoisen luontonsa ja sijaintinsa vuoksi. Kohde on suosittu myös kalliina häämatkakohteena tai upeista rannoistaan. Erään luokittelun mukaan Seychellien saarilla on maailman upeimmat hiekkarannat turkoosin sinisen veden ympäröimänä. Alunperin saarille piti matkustaa kesällä 2021, mutta tällöin pandemiaa alkoi esiintymään saarilla paljon emmekä olleet saaneet vielä rokotuksia, mutta nyt keväällä 2022 tilanne oli toinen ja toukokuulle "määrätty" viikon kesäloma nopealla varoitusajalla johti siihen varasin Qatar Airwaysin lennot Helsingistä Dohan ja Mahen kautta Prasilin saarelle ja takaisin. Matkasuunnitelmaksi tuli se, että ensin vietämme kolme päivää La Diguen saarella, josta palaamme takaisin Praslinin saarelle kolmeksi päiväksi ja Mahen saarella vietämme yhden päivän eli kyseessä oli viikon pikainen loma Seychellien kolmella pääsaarella. Viikko ennen matkaa Qatar Airwaysilta tuli taas tarjous business-luokkaan upgradesta kaikkiin Qatar Airwaysin lentoihin. 

Cocos Anse, La Digue, Seychellit

Lauantai/Sunnuntai 21.-22.5.2022

Lauantaina 21.5 saavuimme Helsingin lentoasemalle iltapäivästä ja pääsimme kokeilemaan uuden terminaalin turvatarkistuksen joka toimi todella hyvin ja nopeasti - hyvä ja huomattava parannus aiempaan. Lento lähti portilta 42 ja pääsimme hieman myöhässä Qatar Airwaysin Boeing 787-8 Dreamlinerin business-luokkaan. Push-back alkoi noin 45 minuuttia aikataulusta myöhässä, mutta hetken päästä kone tuotiin takaisin lähtöportille ja koneen suomalainen kapteeni kuulutti että Puolan ilmatilassa on tullut uusia rajoituksia ja että pääsemme lähtemään aikaisintaan tunnin kuluttua. Tässä kohtaa ajattelin että aikataulut menivät uusiksi, koska Dohassa meillä olisi parin tunnin vaihtoaika ja näin ollen Mahen lennolle emme enää ehdi. Samoin muut jatkoyhteydet menevät, jotenka tiedossa olisi yksi päivä Dohassa. Kuitenkin yllättäen viidentoista minuutin päästä tuli uusi push-back ja pääsimme tunnin myöhässä lähtemään ja saavuimme Dohaan tunnin aikataulusta myöhässä jo sunnuntain puolella. 

Dohassa ei jäänyt oikeastaan yhtään aikaa "hengailla" kentällä vaan oikeastaan menimme koneesta toiseen . Jatkoyhteys lennettiin Boeing 777-200LR koneella jossa oli yllätyksenä Qatarin QSuite luokka käytössä perus-business luokan sijaan. Neljä ja puolen tunnin lento meni nukkuessa QSuitessa ja koska meillä oli vierekkäiset QSuitet niin siihen saatiin tehtyä parivuode. Mahen kentällä laskeuduttiin ajallaan ja nopean passin tarkistuksen jälkeen kävelimme suoraan kotimaan terminaaliin, jossa hitaasti tehtiin check-in Air Seychellesin lennolle Praslinin saarelle. Koneena oli pieni DHC-6 Twin Otter, jossa on vain 19 paikkaa ja tämä oli pienin lentokone jossa olen koskaan matkustanut. Matkustamosta käsin pääsi suoraan näkemään ohjaamoon. Lentoaika Praslinin saarelle 15 minuuttia, josta menimme vielä puolisen tuntia taksilla Praslinin saaren Jetty-terminaaliin, josta matka jatkui katamaraani aluksella parinkymmenen minuutin ajan La Diguen saarelle.  Matka-aika kotoa La Diguen saarelle kesti 19 tuntia. 

Anse Petit, La Digue, Seychellit

La Diguen saari on hyvin pieni - 5km kertaa 2km kooltaan eikä siellä (pitäisi) ole autoliikennettä vaan pääsääntöisesti liikkuminen tapahtuu jalan tai polkupyörillä. Autoja toki saarella on - mutta ei häiritsevän paljon jotta tunnelma paratiisisaaresta säilyisi. Saaren palvelut ja majoitukset ovat pääsääntöisesti keskittyneet La Passen alueelle heti lauttarannan viereen noin parin kilometrin matkalle. Saaren keskiosa ja itäpuoli enemmän autiota ja parhaat rannat sijaitsevat saaren eteläosissa eikä niihin pääse kuin kävellen. 

Kävimme ensiksi lounaalla La Nautique rantaravintolassa ja heti tuli ilmi saarien korkea hintataso; lounas (mustakala currya riisillä) kahdelta hengeltä sisältäen oluet - yhteensä 80 euroa. Eli nyt heti alkuun "varoituksen sana" - Seychellit ovat todella kallis paikka verrattuna vaikkapa Mauritiukseen ja Zanzibariin. Ravintolassa olut - paikallinen Seybrew puoli litraa maksoi halvimmillaan noin 6 euroa kalleimmillaan (Mahe Story hotelli) 17 euroa, keskihinta noin 8 euroa, kun taas kaupasta oluen sai 4 eurolla. Kahvi tai limu - 5 euroa. Toki halvempia paikkoja löytyi - ns. ruokakojuja tai food standeja. 

Lounaan jälkeen kävelimme parin kilometrin matkan majoitukseen - Villa Source d'Argent, jossa saimme noin 80 neliön talon majoituspaikaksi sisältäen aamiaisen. Paikka on keskellä paikallista asutusta noin vajaan kilometrin päässä kuuluisasta Source d'Argent rannasta ja Union puistoista. Loppuiltapäivästä alkoi sitten sataa oikein kunnolla sitä satoi aina ilta kahdeksaan asti. Pienestä sateenvarjosta ei ollut paljoa apua kun kävelimme syömään La Passen keskustaan ja tiet olivat osittain muuttuneet pieniksi puroiksi. Vinkki: Ehdottomasti kannattaa ottaa mukaan pieni sadetakki ja tehokas valaisin, koska välillä voi todellakin sataa ja katuvaloja saarella ei ole paljoakaan. 

Maanantai 23.5.2022

Aamulla sade oli poissa ja aurinko paistoi. Lähdimme heti aikaisin aamusta käymään kolmella rannalla saaren eteläosissa. Alkumatka tehtiin polkupyörillä Grande Ansen rannalle, josta lähtee noin 2.5 km polku - Anse Caiman Natural trail. Grande Anse - nimensä mukaan, on saaren pisin ranta mutta uiminen siellä on haastavaa eikä suositeltavaa koska isot aallot iskevät rantaa. Samoin on toisen rannan, Petit Anse - pieni ranta, osalta johon pääsee siis vain kävellen polkua pitkin. Mutta paras ranta on se kolmas, Anse Cocos, jonka itäisestä päädystä löysimme omat pienet uimarannat isojen graniittikivien ympäröimänä. Ketään muita ei ollut aamupäivästä vielä rannalla ja saimme nauttia upeasta uimapaikasta ja muutamasta (vielä) kylmästä lonkerosta, jotka olin Suomesta asti tuonut. Ehdottomasti Anse Cocos osoittautui koko matkan parhaaksi rannaksi, kunhan vain jaksaa nähdä hieman vaivaa ja kävellä polkua pitkin. 

Grande Anse

Petit Anse

Cocos Anse

Cocos Anse - ja oma pieni uimapaikka

Paluumatkalla väkeä alkoi tulemaan aika paljon vastaan ja erityisesti Grande Anse oli jo aika täynnä sen helpon saavutettavuuden vuoksi. Iltapäivästä suuntasimmekin L'Union puistoon, jonne on 120 rupeen eli noin 8 euron pääsymaksu. Kävimme myöhäisellä lounaalla kivassa Old Pier Cafe ravintolassa syömässä tonnikalasalaatit, jonka jälkeen jatkoimme matkaa tutustuen alueella oleviin isoihin maakilpikonniin. Paikalta löytyy myös talo, jossa on kuvattu Emmanuel elokuvaa vuonna 1974 - ja nykyisin siinä on pieni taidemuseo. Päädyimme lopulta Anse Source d'Argent rannalle, jonka sanotaan olevan saaren upein ranta - ja tosiaan tänne pitää maksaa tuo pääsymaksu. No olihan sekin ihan kiva isoine graniittikivineen ja turkoosin värisen veden kanssa, mutta se oli aivan täynnä väkeä. Eli tämä on se ranta jossa "kaikki käyvät" kuvaamassa upeita maisemia. Rannalle kannattaa tulla vasta iltapäivästä kun aurinko alkaa hieman laskemaan, koska tällöin upeat graniittikivet värjäytyvät punaiseksi auringonvalon paistaessa niihin. Kävelimme rannan toiseen päähän, josta löysimme oman pienen rannan ilman muita turisteja ja poistuimme paikalta vasta kun alue oli menossa kiinni. 

Source d'Argent Anse rantoja ja isoja kiviä

Lounas Old Pier Cafessa - tonnikalasalaattia

Source d'Argent Anse rantaa (ei vielä turisteja tässä)

Isompi tarhattuna oleva maakilpikonna

Estate L'Unionin puistoa, palmuja ja isompi graniittinen kallio

Illalla ajoimme polkupyörillä jälleen kylille - nyt Le Repairin italialaiseen ravintolaan ja samalla saimme nauttia upeasta auringonlaskusta. Illallinen kahdelle - sis. kahdet sundownerit eli mojitot, kahden henkilön anti-pastat (leikkeleitä, kalaa, juustoja), pääruokana pasta-annokset, pari olutta ja vettä -- yhteensä 125€. 

Auringonlasku La Diguen saarella - edessä näkyy Praslinin saari

Tiistai 24.5.2022

Viimeisen täyden päivän La Diguen saarella vietimme ajatellen polkupyörillä saaren pohjoisrantaan ja edelleen itärannikkoa alas aina niin pitkälle kun tietä pitkin päästiin (huomaisin vasta paikan päällä että kamerasta oli jäänyt akku lataukseen, jotenka kuvia otin vain kännykällä). Uimarannat eivät olleet kovinkaan kummoisia - pieniä ja heti tien vieressä. Tien päästä olisi päässyt kävelemällä vielä Anse Caiman rannalle. Paluumatkalla pysähdyimme muutamassa mehu-baarissa, jossa nimestä huolimatta tarjotaan myös väkeviä ja näimme vapaana olevia isoja maakilpikonnia rannoilla. Ihmettelimme myös isoja hämähäkkejä joita oli joka puolella saarta kun hieman ympärilleen vaan katseli. 

Hämähäkkejä

Lounasta kävimme syömässä Zerof nimisessä ravintolassa, joka tarjoilee erittäin hyvää ja hinnaltaan edullista creolilaista ruokaa. Pidimme paikasta niin paljon että kävimme vielä illalla syömässä samassa paikassa. Hintataso oli puolet edeltävän päivän ruokapaikasta, jotenka tätä tosiaan suosittelen ehdottomasti mikäli La Diguen saarelle tulee käymään. Paikka ei ole rannalla - noin puolen kilometrin päässä saaren kirkosta. 

Mukava ja suhteellisen edullinen Zerof ravintola

La Diguen saari osoittautui erittäin rennoksi ja rauhalliseksi paikaksi. Näin jälkikäteen mietittynä sinne olisi kannattanut matkustaa viimeisenä, koska kahdella muualla saarella on enemmän väkeä ja erityisesti Mahen saari oli jo sellainen turistirysä että onneksi emme olleet siellä kuin yhden päivän. La Diguelta matka jatkui takaisin Praslinin saarelle.

Kolmannen illan auringonlasku La Diguen saarella