Ecuador - Cotopaxi ja Quilotoa

Kolumbiasta matka jatkui Ecuadoriin, josta tuli sadas UN maa jossa olen vieraillut (100/193) mutta koska lasken maita ns. 197 listauksen mukaan niin maasta tuli 104. maa jossa olen vieraillut (104/197). Ecuadorissa vietin aikaa viikon, tarkkaan ottaen kahdeksan päivää ja seitsemän yötä. Ecuadorin osuus jakaantui kolmeen osaan. Ensin olimme pari päivää Cotopaxin kansallispuistossa, sitten kolme päivää maan pääkaupungissa Quitossa ja loput pari-kolme päivää olimme Bellavistan pilvimetsä (Cloud forest) alueella. Ecuadoriin liittyy olennaisena osana Galapagos saaret, mutta niillä emme käyneet koska se olisi vaatinut lisää päiviä ja lisännyt (jossain määrin..) kustannuksia. 

Cotopaxi tulivuori, Ecuador

Lauantai 28.6.2025

Aamusta suuntasimme Bogotan kansainväliselle lentoasemalle ja toisin kuin Cartagenassa tässä immigration hoitui täysin sähköisesti automaateilla. Lensimme puolen päivän aikaa Avianca Ecuador lentoyhtiön Airbus A320 koneella vähän päälle puolentoista tunnin turbulenttisen lennot Quiton kansainväliselle lentoasemalle, joka sijaitsee noin neljänkymmenen kilometrin päässä Quitosta alhaalla 2400 metrin korkeudella kun taas Quito sijaitsee 2850 metrin korkeudessa. Jos Bogotassa immigration sujui nopeasti niin Quitossa se kesti noin kolme tuntia. Samanaikaisesti laskeutui muutama (noin neljä koneellista) lento kentälle, ja hetkessä pieni aula oli täynnä väkeä. Ulkomaalaisille oli varattu kaksi pistettä missä jokainen henkilö yksitellen haastateltiin, syötettiin tiedot koneelle ja leimattiin passi (katsoin aikaa että se kesti noin kolme tai neljä minuuttia per henkilö) ja samat pisteet toimivat myös "ohituskaistana" pyörätuolissa kulkeville ja lentohenkiökunnalle. Emme olleet koskaan joutuneet jonottamaan näin pitkään ja edeltävä pisin jonotus taisi olla Tadjikistanissa jossa olimme pari tuntia jonossa. Moni jonottaja alkoi hermostumaan tilanteesta eivät henkilökunta tehnyt muuta kuin levitellyt käsiään. Lisää henkilöitä tarkistukseen saatiin myöhemmin kun lähtevien puolelta tuli väkeä tarkistamaan passeja. 

Pääsimme lopulta passien tarkistukseen ja tullin jälkeen etsimään kuljettajaa, joka onneksi oli vielä paikalla vaikka hänkin oli jo aikeissa lähteä pois kun kuvitteli meidän myöhästyneen lennolta. Valitettavasti kummallakaan ei ollut toistensa numeroita niin olisi voinut ilmoittaa että olemme tulossa mutta jonossa edelleen. Quiton lentoasemalta suuntasimme puolentoista tunnin (60km) päähän lähelle Cotopaxin kansallispuistoa noin 3600 metrin korkeuteen Chilcabamba lodge nimiseen pieneen majataloon. Pääsimme juuri perille kun aurinko laski ja pimeys tuli. Söimme illallista pitkän (jonotus) päivän jälkeen kamina lämmittäessä majatalon lounge aluetta. Onneksi huoneissakin oli kamina tuomassa lämpöä, sillä yöllä lämpötila laski lähemmäs nollaa astetta. 

Chilcabamba lodge majoitus

Chilcabamba lounge

Sunnuntai 29.6.2025 

Aamulla suuntasimme itse Cotopaxi kansallispuiston alueelle. Cotopaxi on kenties Ecuadorin tai jopa Etelä-Amerikan kuuluisin aktiivinen tulivuori kohoten lähes kuuden kilometrin korkeuteen (5911 metriä) eli se kohoaa ympäröivää maastoa huomattavasti korkeammalle ja näkyykin hyvällä säällä huomattavan kauas. Viimeksi tulivuori on purkautunut vuonna 2015 ja aamulla hyvällä säällä näkyikin muutama savu nousevan vuoren huipulta. 

Näkymä majoituksesta kohti Cotopaxia

Emme kuitenkaan lähteneet huiputtamaan tulivuorta koska se oli vaatinut muutamia päiviä ja toki luvat, vaan suuntasimme tulivuoren juurella sijaitsevalle pienelle järvelle (Limpiopungo lake) ja kävelimme sen ympäri tunnin ajan. Kyseessä oli noin 3.5 km kierros, mutta kun olimme jo 3800 metrin korkeudessa niin siinä piti edetä rauhallisesti. Edeltävänä yönä oli jo ollut pientä päänsärkyä korkeudesta johtuen, ja jonkilaisen flunssan oli saanut myös itselleni. Ihmettelimme Andien kasvillisuutta ja näimme paljon villi hevosia (no espanjalaiset ne sinne oli 1500 luvulla tuonut...), muutamia peuroja sekä linnuista kenties upeimman - Andienkondorin lentävän korkealla. Kävimme myös läheisellä kansallispuiston museossa, jossa kerrottiin alueen historiasta ja luonnosta. Palasimme iltapäivällä takaisin majoitukseen ja vietimme loppupäivän majoituksen pihapiirissä ja majoituksen loungessa. 

Limpiopungo järvi

Kukkien väriloistoa

Sammal oli hyvin karkeaa 

Maanantai 30.6.2025

Aikaisin aamusta jätimme Cotopaxin taakse ja suuntasimme 150 kilometrin ajomatkan ja kolmen tunnin päähän lounaaseen Quilotoa, vuonna 1280 räjähtäneet tulivuoren kalderan reunalle (leveys kolme kilometriä ja syvyys 250 metriä) ja jonka kalderassa on nykyään järvi joka loisti auringossa eri sinisen ja vihreän sävyjä. Kalderan kiertäminen olisi vaatinut 3-5 tuntia, joten päädyimme kävelemään puoleen väliin kalderan reunaa alas järvelle ja sieltä ylös. Korkeuden ollessa noin 4km niin alas käveli helposti mutta ylöspäin se otti hieman enemmän aikaa. Vietimme alueella noin tunnin jonka jälkeen ajoimme takaisin osittain samaa reittiä kohti Quitoa, jonne matkaa oli noin 170km ja saavuimme Quitoon kolme tuntia myöhemmin.

Laama alkoi irvistelemään 

Quilotoa kraaterijärvi

Zumbahua kylä lähellä Quilotoa 

Quitossa majoituimme sen vanhaan kaupunkiin aivan vanhan kaupungin keskustaan lähelle Plaza Grandea eli keskusaukiota Hotel Patio Andaluz nimiseen historialliseen hotelliin. Kävimme illallisella Palacio Arzobispal (arkkipiispan vanha palatsi) kompleksin sisällä olevassa Hasta La Vuelta Senor nimisessä ravintolassa. Ravintoloita on useita kolmessa eri kerroksessa. Illallisen jälkeen kävelimme historiallisessa keskustassa hieman kunnes flunssan oireet pakottivat takaisin hotelliin lepäilemään sillä seuraavana päivänä olisi tiedossa kokopäivän retki Quitossa ja sen ympäristössä.

Hotel Patio Andaluz, Quito, Ecuador

Palacio Arzobispalin ravintolakompleksia

Ensimmäisen kolmen päivän jälkeen totesimme Ecuadorin erittäin mielenkiintoiseksi maaksi, mutta emme vielä tienneet mitä kaikkea lopulta tulisimme matkan aikana näkemään. Niistä seuraavissa jutuissa enemmän.