maanantai 7. marraskuuta 2022

Oman - Ras Al Jinz

Omanin matkan viimeisenä kohteena Arabian niemimaan itäisin piste Ras Al Hadd Arabianmeren rannalla, josta myös aukeaa Omanin lahti, sekä Ras Al Jinz. Lähdin aamusta Wahiba Sandista kohti Bidyahin kylää. jossa lisäsin auton renkaisiin lisää ilmaa aavikon off-road ajon jälkeen. Matka jatkui moottoritietä pitkin Al Kamil Al Wafin kaupunkiin, ja sieltä edelleen Al Ashkarahan kylään Arabianmeren rannalla sekä edelleen pienien hiljaisen merenranta kylien läpi kohti Ras Al Haddia. 

Liemikilpikonnien poikaset kuoriutuvat pesästä ja kohti Arabianmerta


Ras Al Hadd oli myöskin hyvin hiljainen, pölyinen ja autio "kyläpahanen". Hetken aikaa siellä pyörittiin kunnes ajoin iltapäivästä matkan varsinaiseen kohteeseen Ras Al Jinziin, joka on kuuluisa merikilpkonnien suojelualue. Majoitus oli Ras Al Jinz Turtle Reserve nimisessä hotelli-kompeksissa, jossa oli myös näyttelytilat merikilpikonnista. Sisäänkirjautumisen yhteydessä oli mahdollista valita ilmainen opastettu retki suojelualueelle joko klo 20:30 tai aamusta klo 04:30. Varattiin aika ensimmäiseen kierrokseen. 

Hetken aikaa hotellihuoneessa lepäilyn jälkeen päädyimme lähtemään kävelemään itse rannalle noin 20 minuutin kävelymatkan päähän. Paikka oli sama johon myös opastettu retki suuntautuisi, mutta olihan se kiva nähdä paikka valoisaan aikaan. Ja toden totta - paikalla oli täynnä isoja merikilpikonnien kaivamia pesiä sekä pienten poikasten jälkiä jotka olivat pesästä varmaankin edeltävä yönä nousseet ja lähteneet kohti merta. Palasimme auringon laskun aikaan hotelliin, jossa oli tarjolla buffet-illallinen ja ravintola tulikin aivan täyteen - selvästi paikka oli suosittu.  Nyt ei enää ollut merikilpikonnien sesonkiaikaa, jotenka odotukset illalle eivät olleet niin suotuisat. 

Ras Al Jinz Turtle reserve hotelli. Autoilla oma katos

Merikilpikonnien kaivamia pesiä ja pienten kilpikonnien jälkiä hiekassa



Illasta kokoonnuimme hotellin aulaan jossa meidät jaettiin kolmeen eri ryhmään - noin 30 henkeä per ryhmä, ja lähdimme pimeässä kävelemään kohti rantaa. Odottelimme pimeässä ensin parikymmentä minuuttia, kunnes oppaat olivat löytäneet yhden merikilpikonnan joka oli saanut pesän kaivettua ja munimisen aloitettua. Paikalla oli piti olla hiljaa ja ryhmästä aina 4-5 henkeä pääsi noin pari metrin päähän seuraamaan munintaa. Kyseessä oli vihreä liemikilpikonna, joka oli noin metrin pituinen kilpikonna joka voi painaa jopa 200kg. Siirryimme hieman toiseen kohtaa ja näimme ensin yhden pienen kilpikonnan poikasen kulkevan hiekalla kunnes yhtäkkiä huomaisin jalkojeni juuressa paljon liikettä taskulampun valossa. Olin juuri lähes astumaisillaan yhden pesän pohjalle kun sieltä alkoi kuoriutumaan kymmeniä pieniä noin 10cm pituisia kilpikonnia. Niitä tuli ja tuli jatkuvasti esille ja vaistonsa varaisesti suuntasivat kohti merta. Oppaat pyysivät kaikkia pysymään paikoillaan ja sammuttamaan muut valot jotta he saisivat "opastettua" pienet kilpikonnat kohti merta. Näky oli todella hämmästyttävä ja ihmeellinen. Näistäkin pienistä poikasista ehkäpä joku vielä palaa kymmenien vuosien päästä tälle samalla rannalle munimaan. Tuhannesta poikasesta aikuiseksi asti kehittyy vain kolme, suurinosa tulee syödyksi ensimmäisen viikkojen aikana ja myös merissä olevat saasteet ja erityisesti muovi tappavat monia merikilpikonnia. Onneksi tällä alueella kilpikonnia suojellaan ja heillä on vielä olemassa ranta johon palata munimaan uutta sukupolvea. Parin tunnin jälkeen kävelimme takaisin hotelliin. Aamuiselle kierrokselle emme jaksaneet lähteä. 

Kilpikonnan poikasia kuoriutuu pesästä




Seuraavan aamuna matkaa jatkettiin kohti Muscattia pitkin rannikkoa Surin kaupungin kautta ja edelleen muutaman Wadin kautta Al Hajarin itäisen vuoriston yli josta laskeuduttiin Muscatin kaupunkiin, josta jutut löydät Oman Muscat jutusta. 

Oman matkakohteena voi olla monelle aika tuntematon paikka, ja paikan nähtävyydet kun eivät vetoa niin paljon kun viereinen Emiraattien Dubai. Itsekin pohdin pitkään onko Omanissa oikeastaan mitään nähtävää ja kuvittelin sen yhdeksi "isoksi hiekkalaatikoksi" kuten esim. Qatar on. Ensimmäinen yllätys oli Muscat - aika sekava kaupunki, mutta korkea rakennukset puuttuivat kokonaan. Toinen yllätys oli Al Hajar vuoriston korkeat vuoret ja "mielenkiintoiset" 4x4 tai offroad reitit yli vuoriston. Kolmas oli upeat linnat, joita maasta löytyy todella paljon - kävin kolmessa : Bahlan, Jabreen ja Nirwan linnoissa. Neljäs kohde - Wahiba Sands yllätti myös ja siellä oli hauskaa ajaa autolla hiekassa ja dyynien yli. Viidentenä ja ehkäpä kaikista mieleenpainuvampana oli nähdä ja kokea pienten merikilpikonnan poikasten kuoriutuminen pesästä ja heidän ensimmäiset askeleet hiekkarannalla kohti merta. Voin suositella Omania matkakohteena ja kannattaakin lähteä Muscatista pois koska Omanin parhaimmat nähtävyydet ja kokemukset löydät pääkaupungin ulkopuolelta. Viikko tai puolitoista on sopiva aika matkan pituudelle. Oman on myös hyvin turvallinen matkakohde, ihmiset ystävällisiä ja englanninkielellä pärjää mainiosti joskin kannattaa opetella muutamat yleisimmät sanonnat arabiaksi. 

White Sand Beach, Oman



keskiviikko 2. marraskuuta 2022

Oman - Wahiba Sands

Nizwasta matka jatkui kohti Omanin aavikoita, ja niistä ehkäpä kuuluisinta Wahiba Sandsia, jonka pinta-ala on huimat 12500 neliökilometriä. Aavikko kutsutaan myös nimellä Sharqiya Sandsiksi. Aavikolta löytyy muutamia majoituspaikkoja, ja tällä kertaa kohteena oli 1000 Nights Camp joka sijaitsee noin 40km lähimmästä Bidayahin kaupungista. Aavikolle pääsee vain nelivetoisella autolla ja ennen sinne ajoa on syytä laskea renkaiden ilmanpainetta, jotta renkaiden pito hiekalla on riittävä koska matkalla on pari isoa dyyniä ylitettävänä jossa levästä renkaasta ja tietysti oikeasta ajotavasta on apuja : offroad-neliveto päällä ja luistonesto kytkettynä pois - sekä muistaa jatkuvasti pitää tasaisen vedon päällä 

Wahiba Sandsin dyynit hehkuvat punaisena auringonlaskissa. Bongaa kamelit! 

Ennen aavikolle ajoa kävin katsomassa yhden Wadin eli joen uoman joka voi olla kuiva ja sitten siellä oli voi olla vettä. Wadi Bani Khalid on ehkäpä taasen Omanin kuuluisin Wadi ainakin turistien lukumäärällä mitattuna, koska tässä Wadissa on yleensä vettä vuoden ympäri ja siellä pääsee myös uimaan. Matkaa Nizwasta on 220km kilometriä ja se taittui vajaassa kolmessa tunnissa. Wadissa uintiin oli tarkat pukeutumisohjeet, esim. miehilläkin olisi pitänyt olla paita ja shortsit päällä uidessa, mutta paikan päällä "länkkärit" uivat ihan normaalisti "länsimaiseen" tyyliin. 

Wahi Bani Khalid


Wadi Banista ajoin takaisin Bidayhain kaupunkiin ja eräällä huoltoasemalla laskin renkaiden paineet 2.4 baarista 1.3 baariin. Paikalla oli myös ns. opastajia etsimässä turisteja ja tarjoamassa heille opastusta aavikolla - hintaan 50 euroa!! Koska navigaattori osasi näyttää "polun" kohteeseen lähdin ilman opastusta matkaan. mutta kun pääsin pois kaupungista ja aavikolle ajamaan niin yllättäen vierelle tuli Toyotan maasturi josta alettiin huitomaan että ajetaan ihan väärään suuntaan, vaikka suunta oli oikea. Taas alkoi varoitukset että ei osata kohteeseen ja jäädään ensimmäiseen dyyniin jumiin eikä siitä "takiaisesta" päässyt mitenkään eroon - ja lupauduin maksamaan hieman opastuksesta. "Opastaja" yritti mitata ajotaitojani ja ajoimmekin ensimmäiset 20 kilometriä huomattavaa vauhtia - nopeimmillaan 90km/h ja muutama pienen dyynin ylitys ns. lentäen yli ja muutamassa kohdissa jousetkin kävivät pohjassa. Lopulta saavuimme ison dyynin juurelle, josta sitten piti osata ajaa riittävällä nopeudella ja tasaisella kaasulla ylös dyynin huipuille ja siellä kiertää useampia hidasteita ja pehmeän hiekan alueita. Lopulta "opas" näytti pysähtymään ja myönsi että osasin todella ajaa sekä viittoili että jatka tästä eteenpäin 15km niin pääset kohteeseen. 

1000 Nights Campiin saavuttiin iltapäivästä noin tunnin aavikolla ajamisen jälkeen, ja se käytännössä sijaitsee kaukana kaikesta ja oli myös aikamoinen "keidas" aavikolle. Campissa on useita teltta-"taloja", yksi ravintola sekä pienehkö uima-allas. Paikalta löytyy myös aidattuna eläimiä - oryxeja eli keihäsantilooppeja sekä vapaana olevia kameleita jotka kävelivät läheisten dyynien rinteillä. Camp tarjoaa myös erilaisia aktiviteetteja (kamelilla ratsastusta, mönkkärillä ajoa yms) niistä kiinnostuneille. Olen "ratsastanut" kameleilla aikoinaan sekä Kyzylkumin (Uzbekistan) että Gobin (Mongolia) aavikoilla, jotka siihen ei nyt ollut enää tarvetta. 

Saimme majoituksena "Sheikin Deluxe" teltan, josta löytyy ison 36 neliön ilmastoidun (!!) huoneen lisäksi wc/suihkutilat, jotka olivat ns. ulkotiloissa mutta siis privaatti-käyttöön tarkoitettuja. Majoituksen hintaan sisältyy myös illallinen sekä aamiainen, jotka tarjoillaan buffet-tyylisesti isossa ulkoilma ravintolassa. 


"Sheikin luksus" teltta, jossa oli majoitus

1000 Nights Camp, Wahiba Sands, Oman


Ennen illallista (klo 19:30-20:30) ehdimme ihailla upeaa auringonlaskua aavikolla, joka sai kaikki dyynit hehkumaan oranssin ja punaisen värien eri sävyissä. Suurin osa Campin vieraista olivat saksalaisia ryhmämatka turisteja, jotka tulivat kuljettajien tuomina paikalla ja ehkäpä muutama henkilö oli ajanut paikalle omatoimisesti. Paikka oli aika täynnä varsinkin kun kaikki tulivat samanaikaisesti illalliselle. Ruoka oli yllättävän hyvää ja tällä kebabit olivat oikeasti hyvin kypsennettyä lihaa. Tarjolla oli myös erilaisia salaatteja, riisiannoksia, kanaa, ranskalaisia, kalaa sekä paljon herkullisia jälkiruokia. Alkoholia ei ravintolasta saa ja virvokejuomat pitää erikseen maksaa. Illalla ennen nukkumaan menoa ihmeteltiin vielä tähtitaivasta mutta aavikon hiekkaa ja pölyä oli sen verran ilmakehässä että tähdet eivät niin kirkkaasti loistaneet. 


Seuraavana aamuna aamiaisen jälkeen lähdettiin ajamaan samaa reittiä takaisin Bidayhin kylään, mutta tällä kertaa ilman "opastajaa" ja nyt ei täytynyt "kisata" kenenkään kanssa vaan pääsin pudottamaan rauhallista 60km/h vauhtia koko matkan. Wahiba Sandsista matka jatkui kohti Arabian meren rannikkoa ja Arabian niemimaan itäisintä kohtaa - Ras al Haadia ja merikilpikonnien suojelualuetta.

Wahiba Sandsin dyynien ylitys


En oikein osaa selittää mikä näissä hiekka-aavikoissa minua oikeastaan vetää puoleensa tai kiehtoo, muuta kuin ne ovat maisemiltaan todella upeita ja välillä huomattavan kuumiakin paikkoja. kuten Kyzylkumissa jossa oli yli 50 astetta lämmintä. Ehkäpä myös paikan tyhjyys ja laajuus kiehtovat samalla tavalla kuin Lapin tunturit ja erämaat, joissa olen aikoinaan paljonkin vaeltanut eri vuodenaikoina. Alla on linkit juttuihin muihin aavikkoihin joissa olen käynyt:

Saharassa en ole vielä käynyt kunnolla muuten kuin "nähnyt hiekkaa" - Marokossa ja Tunisiassa.

 

tiistai 1. marraskuuta 2022

Oman - Al Hajar vuoristo

Oman matkan seuraava osuus suuntautui Al Hajar vuoristoon, joka on yksi Arabian niemimaan korkein ja pisin vuorijono jossa korkeimmat vuoret kohoavat yli kolmen kilometrin korkeuteen. Muscatista ja Omanin rannikolta katsottuna vuoriston takana sijaitsevat Omanin entinen pääkaupunki Nizwa sekä historialliset Bahlan  ja Jabreen kaupungit, joissa on myös upeat keskiaikaiset linnat. 

Al Hajar vuoristossa kohti Al Hamran kylää


Sunnuntai 16.10.2022

Aamusta tapasin Muscatin hotellissa sekä matkatoimiston että AVISiksen edustajat. Matkatoimiston kautta olin sopinut majoitukset ja heiltä tuli erikseen henkilö kertomaan mahdollisesta reitistä ja kohteista joita Omanissa voisin nähdä. Sain heiltä myös Garminin navigaattorin johon he olivat syöttäneet erikseen reittipisteet eri kohteisiin. Tämä osoittautui myöhemmin erittäin hyödylliseksi, koska Garminissa tuntui olevan huomattavasti tarkempi kartta verrattuna puhelimessa olevaan maps.me ja Sygicin karttoihin. Päivän ensimmäisenä kohteena oli Al Hamran pieni kylä Al Hajarin vuoriston kupeessa ja minulta kysyttiin onko kiinnostunut "adventures routesta" tai helposta ajosta. Tietysti valitsin haastavamman reitin, koska olinhan minulla käytössä neliveto maasturi. He totesivat vain että koeta noudattaa navigaattorin ohjeita, mutta voi olla että siitä ei nyt paljoa ole apua. Paperisia karttoja minulla ei ollut matkassa, jotka näin jälkikäteen ajateltuna olisi ollut parempi koska reitti tuli olemaan aika haastava. 

AVIS antoi käyttööni "maasturin" - MG:n RX8 ison neliveto SUVin, koneena kaksi litrainen bensa jonka kulutus normiajossa olisi noin 12-15 litraa sadalla. Huomaisin heti parkkipaikalla että oikea takarengas oli tyhjä ja hetken neuvottelujen jälkeen lähdimme lentokentän suunnasta hakemaan uutta vastaavaa autoa. MG:n autot muuten valmistetaan Kiinassa, ja Omanissa autojen sivuikkunoissa on jostain syystä ns. energiatehokkuus todistus siis sellainen samanlainen jota Suomessa on esim. kodinkoneissa. Tämän auton energiatehokkuus näytti olevan G. En tosiaan tiedä miksi ihmiset pitävät A4 kokoista lappua vasemman takaoven ikkunassa. 

Vuokra-auto kuuden päivän ajan - MG:n RX8. Huomaa vasemmassa takaikkunassa oleva energiatehokkuustodistus


Lähdimme ajamaan kohti Rustaqia kuusikaistaista moottoritietä pitkin. Omanissa on todella paljon valvontakameroita ja niissä jokaisessa on tutka ja kamera. Muscatin ruuhkien jälkeen liikenne hiljeni ja suuntaisin ykköstietä tielle 13, ja edelleen kohti Al Hajar vuoristoa maaston ollessa vielä huomattavan tasaista kunnes Al Awabin kylän jälkeen navigaattori osoitti reittipisteen tien risteykseen vasemmalle. Tässä kohtaa seuraavaan reittipisteeseen, Al Farin kylään, sitten loppuivat navigaattorin ohjeet. Muutaman kilometrin päässä törmäsin ensimmäiseen esteeseen kun vesimassat olivat vieneen koko asfalttitien mennessään ja Al Fairin kylässä alkoi soratie. Maps.me navigaattorista syötin seuraavan kylän nimen (Bald Sayd) eikä auto-navigaatio löytänyt paikkaa jotenka vaihdoin sen "kävely"-navigaatioon jolloin löytyi polku jota pitkin paikkaan pääsi : Al Hamra 48km polkua pitkin tai kiertotietä takaisin 250km. Tie tai soraränni näytti jatkuvan ojan pohjia pitkin ja aina välillä eteen tuli pieni muutaman talon kylä, kunnes tie nousi jyrkästi vuoren rinteelle josta matka jatkui ylös ja alas tietä, jossa mahtui vain yksi auto kerrallaan. Onneksi vastaantulijoita ei ollut kuin muutama, mutta heiltä aina kyselin että onko tie oikea - kohti Al Hamran kylää. Pysähdyimme Bald Saydin kylässä, joka on erittäin hienolla paikalla mutta ketään ei näkynyt missään. Matka jatkui vain ylemmäs ja kapeampaa "tietä" pitkin ja reitillä oli varoituksia että vain nelivetoisella autolla sekä lähes 30 asteen nousuja. Eräässä kohtaa auton lämmöt nousivat niin korkealle että piti pysähtyä odottamaan moottorin viilennystä. Vihdoin pääsimme vuoren "huipulle", jossa olikin yllättäen iso näköalatasanne ja turisteja tulleena toisesta suunnasta henkilöautoilla. Olimme Jebel vuoren huipulla noin 2000 metrin korkeudessa. Offroad reitin ajamiseen oli mennyt lähes neljä tuntia ja muutama paikallinen ihmettelikin että olenko todella tulossa Al Hajarin vuoriston yli kulkevaa vaativaa reittiä ja kyseli että missä meidän kuljettaja on. Hänen ilmeensä oli hämmästynyt kun kuuli että olin itse ajanut autoa. Kyseessä oli kuulemma Omanin upeimmista ja haastavimmista vuoristoreiteistä eivätkä turistit kuulemma yleensä sitä itse aja.  

Välillä tie kulki ojan pohjia pitkin. Vuohia näkyi myös muutamia.


Bald Sayadin kylä. Matka jatkui takana näkyvän vuoren huipulle.

Al Hajarin kylä alhaalla josta tultiin ylös

Vuoren päällä - kolmen tunnin offroad ajon jälkeen


Vuoren huipuilta oli sitten helppoa tietä kohti Al Hamran kylään noin tunnin matka, josta suuntaisin vielä pienelle soratielle (8km) ylös vuorelle jossa sijaitsi seuraava majoitus - The View Oman. Paikka sijaitsi noin 1600 metrin korkeudessa Al Hamran kylän yläpuolella josta oli luonnollisesti upea näkymät laaksoon ja vuorille. Majoituksessa oli upea uima-allas, jossa toki piti käydä uimassa raskaan ajopäivän jälkeen. Söimme illallisen paikan ravintolassa ja ihailimme auringonlaskua.

The View Omanin majoitus olivat "konttirakennuksissa", joissa oli yhdellä seinällä vain ikkunaa.

"Infinity" pool - eikä uima-altaalla ollut ruuhkaa

The View Omanin ravintolarakennus uima-altaan alapuolella


Maanantai 17.10.2022

Jatkoimme maanantaina matkaa ensin Al Hamran kylään ja sieltä kohti Jebel Shamsia, jota kutsutaan myös Omanin Grand Canoyoniksi. Aluksi hyvä kuntoinen tie suuntautuu Al Hamrasta länteen kunnes alkaa nousemaan ylöspäin ja lopulta muuttuen suhteellisen hyväkuntoiseksi soratieksi joka jatkuu kanjonin reunalle noin 2000 metrin korkeuteen. Paikan päällä oli huomattava määrä (tyhjiä) resortteja eli nähtävästi tänne suuntaavat myös paikalliset huomattavasti viileämpiin olosuhteisiin - lämpötila oli mukavat 20 astetta kun taas alhaalla laaksossa noin 35 astetta. Kanjonin pohjalle olisi päässyt myös laskeutumaan jyrkkää polkua pitkin, mutta aikataulut eivät sitä nyt mahdollistaneet - ja niinpä suuntaisin takaisin samaa reittiä mitä olin vuorelle ajanut aina Al Hamran kylään.

Matkalla Jebel Shamsiin nähtiin vanha linnoitusrakennus ja kastelukanavien varrelle tehtyjä viljelmiä.

Jebel Shams vuorella ja Grand Canoyon

Polku alas kanjonin pohjalle kulkee kuvan vasemmassa laidassa

Hyväkuntoinen soratie Jebel Shamsille

Seuraavana kohteena oli Bahlan savesta ja kivestä tehty linna, Bahla fort, joka kuuluu myös Unescon maailmanperintökohteeseen. Pääsymaksu oli vain 0.5 OMR. Linnoitus on peräisin 1100-1400 luvulta ja sitä on kunnostettu aikojen saatossa. Kiersin tyhjässä linnassa noin tunnin ajan ja iltapäivän kuumuus alkoi  olemaan jo aika sietämätön. 

Bahlan linnoitus, keskellä oikealla on moskeija

Bahlan linnoituksen "linna-osa"


Päivän viimeisenä kohteena on edeltävääkin upeampi Jabreen linna tai Jabrin fort muutaman kymmenen kilometrin päästä Bahlasta. Tänne pääsymaksu oli huomattavasti korkeampi - 6 OMR, mutta niin oli linnakin huomattavasti paremmassa kunnossa opastuksineen. Ehkäpä mielenkiintoisin paikka oli tornien kellarissa olleet taatelien säilöntähuoneen ja niissä olevat kourut joita pitkin taateleista lähtevä sokeripitoinen mehu kerättiin asioihin. Linnassa oli neljä eri kerrosta ja lukuisia eri huoneita joita kierrellä ja ihmetellä. 

Jabreen linnoitus ja taateleiden säilöntähuoneita

Linna huoneita, joissa oli tyypillisesti paljon "kirjahyllyjä" seinien syvennyksissä

Näkymä linnan toiselle sisäpihalle

Jabreen linna

Päivän päätteeksi ajoin Nizwan kaupunkiin, joka on ollut Omanin pääkaupunki aikoinaan. Kaupunki on erittäin suuri ja vilkas opiskelijakaupunki. Matkalla tänne ja muutenkin törmäsi aina isoihin vankiloilta näyttäviin alueisiin, mutta ne olivat aina tietyn piirikunnan poliisiasemia, ja niitä asemia tuntui olevan vähän väliä. Pari kertaa matkan aikana piti myös pysähtyä sotilaiden pitämässä tarkistuspisteessä, jossa kyselivät lähinnä ajokorttia ja että mistä kaukaa ollaan maahan tultu. 

Illaksi saavuttiin sitten Nizwan laitamilla sijaitsee Golden Tulip hotelliin, jossa olimme kaksi seuraavaa yötä. Hotelli oli hieman aikaansa nähnyt, mutta puitteet olivat muuten upea. Yksikerroksisen hotellien sisäpihalla oli iso uima-allas, johon piti tietysti heti päästä viilentymään. Tästä hotellissa oli vain yksi ravintola ja baari, mutta ne riittivät ihan hyvin ja ruoka oli hyvää. Baarissa oli tiukka vartiointi ja yllättäen valokuvaus oli kiellettyä baarin sisällä. Se muistutti lähinnä brittipubia. 

Tiistai 18.10.2022

Päivän ohjelmassa oli Nizwan linnoitus ja basaari sekä käynti Jabal Al Akhdar vuorella, johon pääsi autolla hyväkuntoista tietä pitkin. Nizwan linnoitus sijaitsee keskellä Nizwan vanhaa kaupunkia ja basaaria ja siellä kiertelin muutaman tunnin. Basaarin oli vasta aukeamassa ja se olikin yllättävän iso paikka verrattuna Muscatin basaariin. Itse linnoituksessa kiinnostavin osa oli iso torni. Muussa osassa linnaa oli näyttelyitä ja kertomuksia paikan historiasta. 

Nizwan linna

Perinteinen omanilainen teekannu, josta tarjoillaan kardemummalla maustettua teetä - kahwaa

Iltapäiväksi suuntasin sitten Jabal Al Akhdar vuorelle. Tarkistuspisteessä poliisi otti henkilötiedot ylös, koska alueella sijaitsee myös sotilastukikohtia. Poliisi myös kehotti ajamaan varovaisesti varsinkin alaspäin jotta jarrut eivät kuumene liikaa. Suuntaisin kohti Anantara l Jabal Al Akhdar Resorttia eli Anantaran hotellia joka ehkäpä yksi Oman parhaimmista hotelleista tai ainakin näkymät sieltä vuoristoon olivat todella upeat. Söimme myös lounasta Bella Vista nimisessä italialaisessa ravintolassa. Aika tyyris paikka - hieman taisi olla myös ns. maisemalisää hinnoissa. 

Näkymä Anantaran hotellin uima-altaalta alas laaksoon


Uima-altaan takana oleva näköalasilta on nimeltään Diana's point. Walesin prinsessa Diana oli käynyt paikalla katsomassa maisemia, ja siitä nimitys

Palaisin alku illasta takaisin Golden Tulip hotelliin uimaan ja rentoutumaan. Päivän ajot eivät olleet mitenkään vaikeita ja kyse oli oikeastaan lepopäivästä, koska seuraavana päivänä matka jatkui kohti Wahiba Sandsin aavikkoa useamman sadan kilometrin päähän. 

 

maanantai 31. lokakuuta 2022

Oman - Muscat

Lokakuun lopulla tein kymmenen päivän matkan Arabian niemimaalla sijaitsevaan Omanin sulttanikuntaan eli lyhyesti Omaniin. Matka jakautui neljään eri osaan : pääkaupunkiin Muscattin, Al Hajar vuoristoon (Al Hamra, Nizwa), Wahiba Sands aavikkoon sekä Ras al Haddin rannikkoalueeseen.  Vietin aluksi päivän Muscatissa jonka lähdin kiertämään Omania vuokra neliveto SUVilla kuudeksi päiväksi ja lopulta olin vielä kolme päivää Muscatissa. Kilometrejä autoon tuli noin 1200km kuuden päivän aikana. Tämän Omanin juttu sarjan ensimmäisessä osassa ollaan Muscatissa, Omanin pääkaupungissa. 

Omaniin vaaditaan etukäteen netissä haettu viisumi, jonka saa haettua netissä suhteellisen helposti. Hinta on tällä hetkellä 20 Omanin rialiia eli noin 53 euroa. 

Muscatin tunnus - jättimäinen suitsukkeen poltin


Perjantai 14.10.2022

Lensin Omaniin mahdollisimman suoraa reittiä eli tässä tapauksessa Dohan kautta Qatar Airwaysin Boeing 787-8 koneella, joka olikin aivan täynnä koska Suomessa olivat koulujen syyslomat juuri alkamassa. Kuuden tunnin lento economyssa meni suhteellisen helposti, mutta Dohassa sai juosta turvatarkistuksen jälkeen seuraavan lennon lähtöportille. Kone Dohaan saapui juuri ennen puolta yötä. 

Lauantai 15.10.2022

Dohasta Muscattiin lentoyhtiönä Oman Air ja koneena minullekin uusi, se MCAS järjestelmän vioista kärsinyt, Boeing 737 Max 8. Lentoaika on lyhyt eli noin vajaa tunti ja Muscatin lentokentällä immigration oli suhteellisen nopeasti läpi. Siirryin hotelliin (Al Falaj) nopeasti etukäteen tilatulla kuljetuksella ja hämmästelin puolen tunnin matkalla Muscatin moottoritietä ja useita fly-overeita eli moottoritien siltoja jotka ylittivät kaupunkien risteysalueita. Selvästi maassa on rahaa (öljyä ja kaasu) rakentaa huippukuntoiset moottoritiet keskelle kaupunkia. Muscatin kaupunki on jännästi levittäytynyt pitkin rannikkoa, josta johtuen kaupunki on useita kymmeniä kilometrejä pitkä eikä selkeää keskustaa ole missään. Saavuin hotelliin vähän vajaa kello viisi aamulla.

Oman Airin Boeing 737 Max 8 lentokone Dohassa


Muutaman tunnin nukkumisen jälkeen kävi aamiaisella ja pääsin ihmettelemään hotellia valoisaan aikaan. Hotelli oli 3-4* tasoa, jossa oli kolme ravintolaa ja pari baaria (!!). Omanissa alkoholin myynti on kiellettyä pois lukien hotellit. Ulkona olevista ravintoloista ei alkoholia saa. Hotellilta löytyi myös uima-allas ja urheilualue. 

Al Falaj hotelli, Muscat


Kun hotelli oli tarkistettu lähdin käymään Muscatin soukissa eli basaarissa, Muttrah jonne oli noin neljän kilometrin matka. Koska Muscattia ei ole rakennettu jalankulkijoille ja aamun lämpötilakin oli jo yli 30 astetta, ainoa järkevä tapa liikkua kaupungissa on taksilla. Kaupungissa on jonkilainen bussilinjasto mutta helpointa oli nyt vaan ottaa taksi. Sovimme meno-paluusta - ja hinta oli 8 OMR. Sovin että tulevat iltapäivästä parin tunnin päästä hakemaan soukin sisäänkäynnin edestä.

Muttrah basaarin eräs kattokoriste

Omanilainen perinteinen tikari hopeisessa suojassa

Pronssista tehty jonkilainen planetaari. Paino varmaankin kolme kiloa

Suitsuke käryää


Muttrah soukki on hyvin kompakti kooltaan ja se sijaitsee upeasti Omanin lahden rannalla. En oikeastaan päässyt montaakaan metriä taksista ulos kun ensimmäiset kauppiaat jo olivat "kimpussa", ja pääsin osaksi basaarielämää. Vanhan shemagh huivin tilalle ostinkin uuden ja kestävämmän puna-harmaan shemaghin, ja tämän jälkeen pääsin varsinaisesti kiertämään soukkia enemmän. Siellä myytiin erityisesti suitsukkeita sekä kuma päähineitä joka on lähes jokaisella omanilaisella miehellä päässä, ja niinpä lähes kaikki yrittivät myydä sellaista minulle. Myös "arvokelloja" oli tarjolla ja toki tiesin niiden kaikkien olevan väärennöksiä, mutta kovasti yrittivät niitä minulle tarjota varsinkin kun näkivät mikä kello minulla oli ranteessa. Pari tunnin kiertämisen jälkeen ja rantakadulla kävelyn jälkeen lähdin takaisin hotellille viilentymään kylmän oluen äärelle koska baarissa sattui olevaan happy hour - Colt 45 0.5l olut hintaa 5€. Tämä oli jopa suomalaiseen hintatasoon nähden naurettavan halpaa. Muuten Coltin hinta oli 8 euroa ja Stellan iso tuoppi 16€. 

Muscatin rantakatua soukin alueelta. Taustalla yksi Muscatin linnoista


Loppupäivä menikin hotellissa myöhäisen lounaan merkeissä syöden Sri Lankalaista ruokaa. Tässä hotellissa työntekijät olivat joko Sri Lankasta tai Filippiineiltä, niin kuin varmaankin suurin osa maan "työvoimasta". 

Sunnuntai 16.10.2022

Hyvin nukutun yön jälkeen minulle toimitettiin aamusta Avikselta auto, mutta tarkistuksessa huomaisin että yksi rengas olikin jo valmiiksi tyhjä -- ja pyysin uutta autoa tilalla. Niinpä lähdimme vuokraamolle hakemaan uutta vastaavaa autoa: MG:n RX8 seitsemän hengen neliveto "maasturi" tai SUV pienellä kahden litran bensakoneella. Autossa oli ns. kaikki herkut mukana ja se oli tarpeeksi iso kahdelle hengelle.  

Näkymän hotellin ikkunasta


Juttusarjan seuraavissa osissa kerron matkasta Omanin muihin osiin. Seuraavassa jatkan Muscatin matkaosuuksista.

Perjantai 21.10.2022 

Palaisin Omanin kierrokselta takaisin Muscattiin ja seuraavat kolme yötä oli jälleen varattu Al Falaj hotellissa. Ennen hotelliin ajoa ajoi iltapäivällä muutamaksi tunniksi Mall of Oman ostohelvettiin eli ostokeskukseen joka todella iso paikka täynnä ties-ja-mitä 300 eri liikettä sisältäen myös 14000 neliömetrin "snow park" alueen, joka tosin ei vielä ollutkaan auki. Lumipuisto tulee olemaan samantyylinen mikä on esim. Dubaissa. No harmi, en päässyt sinne viilentymään. 

Ajoin illaksi hotelliin ja kävin tällä kertaa syömässä japanilaisessa ravintolassa Tokyo Taro jossa kokki valmisti ruoan silmien edessä kuumalla grillillä. Kävin vielä illalla kuuntelemassa hotellin yläbaarissa ollut bändiä - Filippiineiltä sekin ja olimmekin aiot länkkärit baarissa muiden ollessa vapaalla olevia filippiiniläisiä siirtotyöläisiä.

Lauantai 22.10.2022

Aamusta auton palautuksen jälkeen lähdin tutustumaan Muscatin luksusrantahotelleihin ja Qurum beachiin. Otin hotellista taksin rannan toiseen päähän (7 OMR) ja kävelin (!!) tyhjää rantaviivaa pitkin rannan toiseen päähän Grand Hyatt hotelliin, joka olikin sitten ihan toisesta maailmasta kuin mitä olin kuvitellut. Aika upea. Hotellista jatkoin takaisin samaa reittiä pysähtyen Water-front Muscat alueella, josta jatkoin Intercontinental hotellin (ei mikään erikoinen) kautta viereiseen tajunnat räjäyttävällä Muscat W hotelliin. Jos Hyatt oli upea, niin tämä oli tuplasti upeampi paikka ja päädyin lounaalle hotellin kuudennessa kerroksessa sijaitsevaan Buddha Bariin. Harkitsin jo vaihtavani hotelliin pariksi yöksi, mutta halvin huonehinta olisi 700 euroa yö. Niinpä auringonlaskiessa tilasin taksin hotelliin ja ajoin takaisin omaan hotelliin. 

Grand Hyatt hotellin edessä myynnissä Aston Martin Vantage

Ei ketään liikenteessä Qurum Beachilla päivällä - paitsi turisti

"Katselen autiota hiekkarantaa" - Qurum Beach, Muscat, Oman


Sunnuntai 23.10.2022

Viimeisenä päivänä lähdin käymään Bait Al Zubarin museossa joka ns. vanhan Muscatin alueella noin viiden kilometrin päässä hotellista. Vieressä olisi ollut myös kansallismuseo, mutta tämä yksityinen Bait Al Zubair osoittaui huomattavan mielenkiintoiseksi museoksi jossa oli eri osa-alueita, niin Omanin historiaa, uutta taidetta kuin itse aiemmin palatsissa asuneen Al Zubairin kotimuseo. Museossa vierähti pari tuntia ja sen jälkeen kävelin rantoja pitkin kohti Muttrah soukkia. 

Bait Al Zubarin  yksi museo : Bait Al Bagh


Matkan varrelle osui myös Muscatin ehkäpä tunnetuin maamerkki: jättimäinen suitsukkeen poltin tai polttoastia, joka kaukaa katsottuna näytti minusta enemmänkin E.T. alukselta. Valitettavasti polttimeen ei päässyt käymään.

Muita kuuluisia nähtävyyksiä Muscatissa on iso moskeija, jossa en käynyt - ajoin paikan ohi pari kertaa. En myöskään käynyt oopperatalon sisällä mutta ohi kävelin kun menin Muscat W hotelliin. 

Illalla kävin hotellissa syömässä "Kebab on Wheels" ravintolassa, joka olisi pitänyt jättää väliin. Kyseessä on entiseen "discoon" tai baarin rakennettu ravintola, jossa tarjotaan erilaisia kebab-vartaita buffet-tyylisesti. Ruokahalua ei lisännyt se, että isolta screeniltä näytettiin intialaista vatsalääkemainosta ja saman aikaisesti tarjoilija toi puoliraakoja kanavartaita pöytään. Mahassakin alkoi jo kiertämään. Kebabit olivat aika heikko esitys - jos ei ollut raakaa, niin jauhetusta lihasta pyöritettyjä pötköjä. 

Maanantai 24.10.2022

Aamuyöstä lähdin taksilla Muscatin kansainväliselle lentoasemalle ja aamulla klo 6 lensin Qatar Airwaysin lennolla ensin Dohaan josta jatkoin päivälennolla edelleen Helsinkiin business-luokassa. Edeltävän illan kebabit eivät alkaneet mahassa porisemaan vaikka Immodiumit olikin valmiiksi taskussa, jos tilanne olisi sitä vaatinut.  

Yleistä Muscatista

  • Muscatin/Masqatin nimi tulee muskottipähkinästä jota tällä on myyty pitkään. Omanin sulttaani hallitsi aikoinaan itäisen Afrikan maustemarkkinoita ja esim. Zanzibar kuului vielä 1900-luvun alussa Omanin hallintaan. 
  • Omanissa ovat aikoinaan pyrkineet hallitsemaan niin Portugal kuin Englanti. 
  • Kaksi päivää riittää mielestäni Muscatiin jollei sitten halua viettää aikaa hotellin uima-altaalla tai ostoskeskuksissa
  • Erittäin turvallinen kaupunki liikkua alueilla kävellen 
  • Toisaalta - liikkuminen paikasta toiseen taksilla tai autolla. Julkista liikennettä ei ole. Taksit suhteellisen edullisia mutta hinnasta pitää aina tinkiä ja neuvotella etukäteen. 
  • Kaupunkialue on erittäin laaja eikä selkeää keskustaa ole paitsi ehkäpä Muttrah soukki ja Qurum beach.
  • Rakennuskanta matalaa eli Dubain tai Dohan tyylisiä korkeita rakennuksia ei ole. 
  • Ilmasto: aina aurinkoa ja lämpötila 30-40 asteen välillä. Kesällä tietysti kuumempi aika jotenka suosittelen loka-maaliskuuta.  
  • Luottokortit VISA ja MC käyvät lähes kaikkialla, jopa huoltoasemilla pystyi maksamaan ostot. Käteistä tarvitsee oikeastaan taksien ja basaarien maksuissa. Rahaa voi vaihtaa perinteisesti rahanvaihtopisteissä tai nostaa automaateista - molemmat toimivat mutta vain VISAlla onnistuin nostamaan rahaa. 
  • Varsinaiset kiinnostavat ja upeat Omanin kohteen ovat Muscatin ulkopuolella - niistä seuraavissa jutuissa. 

Seuraavassa osassa päästään vasta oikeasti Omanin mielenkiintoisempiin kohteisiin - ensiksi Al Hajar vuoristoon, jonka ylitin off-road/4x4 reitillä joka kulki niin vanhoja joen pohjia kuin vuoren rinteitä pitkin kaipeilla sorateillä ja jossa muutaman kerran eksyttiin.  Al Hajarin vuoriston toiselta puolelta löytyvät ehkäpä Omanin kuuluisimmat nähtävyydet - Wadit ja keskiaikaiset linnat sekä tietysti upeat vuoriston laaksot.