Monesti tuttavat kyselevät että mikä saa minut matkustamaan "niin paljon" - ja ehkä siihen ei löydy mitään yksiselitteistä vastausta, mutta yksi asia on varma: Luonto, ja erityisesti kauniin karut alueet, erämaat, vuoret, aavikot. Ehkäpä taustana tähän on se, että olen pienestä pitäen oppinut liikkumaan Suomen luonnossa (Kiitos Suomen Partioliikkeen, jossa oli lähemmäs kymmenen vuotta!) ja myöhemmin matkoillani ja vaelluksien myötä Pohjoismaissa ja muualla maailmassa olen oppinut arvostamaan erityisesti luontoa.
Viime kesänä tein upea matkan Keski-Aasian kolmeen tasavaltaan, ja näistä erityisesti Tadjikistan ja Kirgistan lumosivat minut täysin upealla luonnollaan. Tadjikistan Pamir Highway oli uskomaton kokemus (vaikka autoilla liikuttiin) ja Kirgistanin upeat vuoristolaaksot ja yli 3000 metrin yläpuolella olevat kristallinkirkkaat vuoristojärvet jäivät parhaiten mieleen -- ja välin jopa pitkät ja ehkäpä rasittavat matkat yhdistettynä ylävuoriston ohueen ilmanalaan jäivät taustalle ("päähän jyskyttämään"), mutta mieli ja keho lepäsivät siinä ympäristössä. Silkkitien maisemat ovat uskomattoman hienot.
Ensi kesänä jatkan Silkkitien maisemissa - siis maisemiin johon haluan palata, ja tällä kertaa kohteena mm. Silkkitien kaupungit, isot aavikot sekä Aral-järvi - Tarkempi matkakuvaus löytyy Kesälomasuunnittelua Kyzylkumin postauksesta. Täällä kertaa matkaan ei sisälly vuoristoisia osuuksia, vaan enemmänkin polttavan kuumia aavikko-osuuksia - jotenka ehkäpä nyt pitäisi todeta "Deserts are calling, and I must go"
( siis yhdellä s-kirjaimeilla, -- vaikka ovathan ne jälkiruuatkin ihan kutsuvia... ).
Vuoret kutsuvat myöhemmin loppuvuodesta, kun lähden Himalajan vuoristoon kahdeksi viikoksi kohteena Nepal ja Bhutan. Haaveissa on myös joskus päästä Karakum Highwaylle, joka kulkee Pakistanista Kiinaan.
Alla on muutama kuva, joissa mielelläni matkustan - ja jossa koen mielenrauhaa. Yleensä nämä paikat ovat hieman "off-the-beaten-track"
Kaikki tämän jutun kuvat ovat viime kesältä Euroopasta ja Keski-Aasiasta.
Tämä blogipostaus oli siis osa Instagram Travel Thursday -tempausta, jonka tarkoitus on levittää matkatietoutta ja matkailun ilosanomaa. Järjestäjinä toimivat matkablogit Vagabonda ja Travellover. Reissu Janin -blogin ja tämänkin postauksen kuvat löydät Instagramista: @reissujani
