Matkailuvuosi 2019

On taas perinteisen vuosikatsauksen aika - eli matkavuosi 2019 lähestyy loppuaan, ja tässä artikkelissa luon katsauksen mitä kaikkea on vuonna 2019 tapahtui matkailun osalta ja mitä uusi matkailuvuosi 2020 tuonee tullessaan. Kuvat ovat vuoden 2019 matkoilta.

Wadi Rumin autiomaa, Jordania

Tilastot

• Uusia maita viisi (5): Jordania, Mongolia, Etelä-Korea, Libanon ja Mauritius. Nämä kaikki , pois lukien Mauritius, olivat aiemmin jo ns. Bucket listalla -- eli kun haaveen kirjoittaa ylös, ne voivat myös toteutua. 
• Vanhoja maita viisi:
• Espanja: Viikonloppumatka Mallorcalle
• Tsekki: Viikonloppumatka Prahaan -- tämä oli kahdeksas (8) matka tähän suosikkikaupunkiini. 
• Venäjä - kolme erillistä matkaa: Moskovan kautta Siperiaan, viikonloppumatkat Pietariin ja Viipuriin. Olin hankkinut vuosiviisumin Venäjälle, jotenka matkoja tuli tehtyä - pääasissa junalla. 
• Latvia:Äkkilahtoja Riika
• Viro - joulumarkkinoilla 
• Matkailuvuorokausia: 72 vrk
• Lentomatkoja: 24 kpl, kilometrejä 56000km - 85 tuntia, Co2 päästöjä: 6.9 tonnia. Tänä vuonna lentoja oli edeltävään vuoteen verrattuna vähemmän (2018: 32 kpl, Co2: 8.6 tonnia) - johtuen junamatkoista Venäjälle ja Venäjällä, junamatkat Etelä-Koreassa sekä pidemmistä matkoista maitse bussilla ja maastoautoilla (Venäjä - Mongolia). 
• Uusia lentokonetyyppejä olivat Airbusin A220-300 (Air Baltic) ja A321neo (Turkish Airlines). 
• Uusia lentoyhtiöitä viisi: Aeroflot, Korean Air, Air Serbia, Nordica (virolainen yhtiö joka operoi Air  Serbian lentoja) ja Air Mauritius

Olkhonin saarella, Baikal-järvi, Venäjä

Matkat

Alkuvuoden matkat on kuvattuna Matkailun sadonkorjuu 2019 ja tulevia artikkelissa. Tämän vuoden huippumatka oli Venäjän halki Siperiaan, Mongoliaan ja edelleen Etelä-Koreaan. Tällä matkalla vietin kuukauden - kooste ja linkit juttuihin: Helsingista Busaniin yhteenveto.

Loppuvuoden ns. "kylmästä lämpimään" matka suuntautui Mauritiukselle ja Reunion saarelle. Näistä löydät juttuja seuraavien linkkien avulla:

• Mauritius
• Reunion: Cirque de Salazie
• Reunion: Tulivuorella
• Reunion: Cilaos
• Reunion: Rantalomalla
• Mauritius: Flic-en-Flac
• Mauritius: Black river gorges
• Mauritius: Lumpeita ja Le Morne
• Mauritius ja Reunion: Yhteenveto ja kustannukset

Gobin autiomaa, Mongolia 

Tulevat matkat

Tulevista matkoista jo kaksi matkaa on tällä hetkellä varattuna ja yksi on suunniteltuna. Tammikuussa lentoyhtiöt yleensä tuovat tarjouksia esiin ja perinteiset Matkamessut Helsingissä ovat yleensä tuoneet muutamia kiinnostuksen kohteita lisää, joista mahdollisesti voi jotain toteutua. Viime vuosina olen talviloman lennot varannut juurikin alkuvuoden tarjousten perusteella. 

Keski-Eurooppa: Itävalta ja Slovakia

Uudenvuoden juhlinnan jälkeen matkustan neljäksi päiväksi Keski-Eurooppaan. Lennot ovat Helsingistä Wieniin, Itävaltaan, josta jatkan suoraan Slovakian pääkaupunkiin Bratislavaan bussilla. Bratislava - tuo Prahan pikkuserkku - on ollut hieman aliarvioitu kiinnostavuuden suhteen, mutta itse pidän hieman rouheammista paikoista, Olen viimeksi käynyt kaupungissa vuonna 2011, ja viihdyin. Nyt on aika palata takaisin katsomaan miltä kaupunki näyttää lähes kymmenen vuoden jälkeen. . Bratislavasta palaan takaisin Wienin. Wien oli mielestäni turhan "pönöttävä" kaupunki - vaikkakin upeaa arkkitehtuuria, kun siellä viimeksi myös vuonna 2011 vierailin.

Tunisia

Tammikuun lopussa lennän viideksi päiväksi Tunisian pääkaupunkiin Tunisiin, josta olen varannut majoituksen viideksi vuorokaudeksi Medinasta (vanhasta kaupungista) perinteisessä Riadista. Tämän lisäksi olen varannut auton kahdeksi vuorokaudeksi, jolloin tarkoituksena on käydä katsomassa Tunisiasta löytyviä Unescon maailmanperitökohteita: El Jemnissä olevaa roomalaista teatteria ja Douggassa isoja roomalaisen ajan kaupunkia. Teen ehkäpä kiertomatkan siten, että olen yhden yön matkan päällä.

Tyros, Libanon

Pakistan (ja ehkäpä Afganistan..)

Toukokuussa olen alustavasti lähdössä Pakistaniin, mutta matkan toteutuminen riippuu hyvin pitkälle kehittyvästä turvallisuustilanteesta. Käytän yhden kesälomaviikon tähän matkaan. Tämän jälkeen stan-maista olisi enää Afganistan käymättä. Pakistanista käsin tosin olisi lyhyt matka Afganistaniin. Olen pohtinut että lentäisin Pakistanista Kabuliin ja sitä kautta edelleen Suomeen.

Gamcheon Culture Village, Busan, Etelä-Korea

Kesälomat

Varsinaisen kesäloman ajankohta ja matkakohteet ovat vielä täysin auki. Seuraavia mahdollisia kohteita olen alustavasti suunnittelut - joista ehkäpä joku voi toteutua.

• Iran: Omatoimisesti Iraniin 10-12 päiväksi: Teheran - Isfahan - Yadz - Shiraz - Persepolis. Lennot joko Dohan tai Istanbulin kautta. Aiempana kesinä olen ollut heinäkuussa Keski-Aasiassa jotenka lämmintä tulisi olemaan. Samassa yhteydessä voisi käydä jossain muissa alueen maissa: Oman tai Irak. 
• Namibia: Omatoimisesti pari viikkoa maastoautolla ympäri Namibiaa ja ehkäpä Botswana. Haluaisin nähdä ja kokea Namibin autiomaan sekä rannikolla olevat saksalaiset kaupungit. 
• Sardinia tai/ja Korsikan saaret Välimerellä tai kenties Rhodos (Dodecanese island). Euroopasta on vielä käymättä kymmenkunta TCC-listan kohdetta.

Marraskuun "kylmästä lämpimään" talvilomamatkan kohteita voisi olla:

• Keski-Ameriikan maat
• Filippiinit
• Sri Lanka

Mäntyharju, Suomi

Aiempien vuosien koosteet ja linkit matkoihin löydät seuraavien linkkien takaa:

• Matkailuvuosi 2018
• Matkailuvuosi 2017
• Matkailuvuosi 2016
• Suunnitelmia vuodelle 2016

Mitä matkasuunnitelmia Sinulla on vuodelle 2020?

Mauritius ja Reunion: Yhteenveto ja kustannukset

Olimme siis marraskuun kaksi viimeistä viikkoa Mauritiuksella ja Reunionilla. Varsinkin Mauritius mielletään kalliiksi häälomakohteeksi, kun taas Reunion saari on monelle tuntematon. Mikäli on menossa esim. Mauritiukselle, sanoisin että kannattaa käydä Reunionin saarella. Se todellakin poikkeaa paljon Mauritiuksesta, ja lentomatka on lyhyt - noin puolituntia. Tosin lentolippujen hinta on kova - reittiä operoi vain kaksi lentoyhtiötä.

Seuraavassa on yhteenvetoa - plussia ja minuuksia näistä kahdesta kohteesta. Kuvat tässä ovat Mauritiukselta nähdyistä auringonlaskuista - jotka voivat olla hyvinkin näyttäviä.

Yhteenveto

Molemmat paikat ovat todella kaukana Suomesta katsottuna. Kannattaa matkustaa kahdeksi viikoksi. Itselläni oli hieman "epävarmuutta" Mauritiuksen kohteista ja että 'jaksanko' olla paikoillaan tekemättä yhtään mitään - rantalomakohteita kun hieman vierastan. Mutta hyvin se meni -- Reunion kiertomatkan jälkeen sitä hieman kaipaisi olla tekemättä mitään, noh - vuokrasin kuitenkin auton päivän jälkeen Maurituksellakin. Eli Mauritiuksella voi hyvin viettää koko ajan rannalla tai luksushotellien "vankina" - mutta kyllä sieltä Mauritiuksen saarelta mielenkiintoisia kohteita silti löytyy.

Mauritius:
+ letkeä kohde, ihmiset ystävällisiä - erityisesti julkisilla rannoilla oli paljon perheitä viettämässä aikaa ja nauttimassa bbq-ruokaa. Paikalliset pysähtyivät kysymään kuulumisia ja olivat auttavaisia.
+ turvallinen kohde
+ sukellukseen hyviä kohteita
+ upeita hiekkarantoja ja erityisesti kaakkois-Mauritiuksella löytyy omia rantoja, joilla ei ole ketään
+ ruokavaihtoehtoja riittää niin makujen kuin hintatason suhteen
+ kannattaa majoittua kotimajoituksessa ja syödä illallista, ainakin meille osui todella hyvä paikka
- kulkukoiria
- luksushotellien hinnat .. noh, ei niihin ole pakko mennä
- vasemmanpuolinen liikenne. Itselleni se ei tuottanut ongelmia - ja otin automaattivaihteisen auton.
- Port Louis kaupunki

Reunion:
+ sopii hyvin ulkoilmaihmiselle ja aktiviteetista kiinnostuneille
+ maisemat on upeat
+ todella monipuolinen saari
+ osa EU:ta -- mobiili roaming on sama kuin Euroopassa, kaikki toimii kuten Ranskassa
+ tiet hyvässä kunnossa - tosin Cilaosiin menevällä tiellä kannattaa ajaa tarkasti.
- kallis tai kalliimpi kuin Mauritius
- säässä voi tapahtua nopeasti muutoksia
- ranskankielinen alue, englantia ei puhuta paljoakaan ja ravintoloiden listat yleensä vain ranskaksi
- ruuhkainen ja kiertoteitä riittää
- välillä töykeää palvelukulttuuria -- arrogantteja ranskalaisia on myös täällä :(

Kustannukset

Seuraavassa on kustannukset kahdelta hengeltä 16 päivän (omatoimi) matkalle.

• Lennot: 1686€
• Helsinki-Istanbul-Port Louis (Turkish Airlines): 1119€ - 559.5€/hlö
• Turkish Airlines economy luokassa - olen erittäin tyytyväinen TA palveluihin lennolla
• Port Louis - Saint Denis - Port Louis (Air Mauritius): 567€ - 283,5€/hlö
• Air Mauritius economy luokassa, jossa jaettiin puolen tunnin lennolla pillimehut! 
• Majoitus: 1027€ ( 14 yötä, plus 2 yötä meni lennoilla) 
• Mauritius: 447€ / 8 yötä
• Gite des Acacias (81€/2 yötä)
• Twins Apartment (366€/6 yötä)
• Reunion: 580€ / 6 yötä
• La Villa du Basis (81€/yö)
• Le Bulle Verta (80€/yö)
• La Villa Kazuera (169€/2 yötä)
• Residence Tropic Appart Hotel (250€/2 yötä)
• Auton vuokraus: 612€ 
• Reunion: 457€ (Peugeot 208 autom., kuusi vuorokautta, Europcar, nolla omavastuu lisäsi hintaa 95€)
• Mauritius: 75€ (Proton Iriz autom., kolme vuorokautta)
• Polttoaineet: 80€ (Reunion: 55€, Mauritius: 25€) 
• Taksit Mauritiuksella (kuljetukset majoituksiin): 90€
• Ruoat ja juomat - 675€ (keskimäärin 45€ päivä, 15 päivää)
• Pääsymaksuja: 25€
• Yhteensä 4115€ eli 2057,5€/hlö 

Koska teimme ruokaa välillä huoneistossa ja välillä käyden myös kohtuuhintaisissa ravintoloissa, ja emme asuneet luksushotelleissa, niin saimme mielestämme kustannukset pysymään hyvin budjetissa. Mauritius ja Reunion ovat toki kalliimpia kuin Kaakkois-Aasian kohteet. 

Mauritius: Lumpeita ja Le Morne

Mauritiuksella yksi ikoninen paikka, joka näkyy jokaisessa lomaesitteessä - Le Mornen ranta ja sen vieressä oleva Le Morne Brabant vuori, tai basaltti-järkäle joka kohoaa 500 metriä merenpinnasta. Le Mornessa sijaitsevat myös kaikista hulppeimmat (ja ehkäpä myös kalliimmat) hotellit. Toinen Mauritiuksen esitteissä näkyvä kuva ovat isot jättiläislumpeet. Seuraavaksi kävimme tutustumassa näihin kahteen paikkaan.

Le Mornen ranta (aivan tyhjä!) ja Le Morne Brabant vuori

Keskiviikko 27.11.2019

Tänään lähdimme tutustumaan Sri Seewoosagur Ramgoolam Botanical Gardeniin - eli lyhyemmin SSR Botanical Gardeniin, joka sijaitsee Mauritiuksen pohjoisosassa Port Louisin kaupungista koilliseen. Ajoimme läpi pienten ja ruuhkaisten kylien kunnes saavuimme itse Mauritiuksen pääkaupunkiin Port Louisiin, jossa liikenne oli ihan tukossa ja navigaattori alkoi antamaan outoa suuntia. Olin lukenut että autoilua kaupungissa kannattaa välttää. Tämän voin nyt allekirjoittaa. Yksisuuntaisia katuja, paljon liikennettä ja kiertotietä. Olisi pitänyt pysyä M1 moottoriteillä - eikä tunkea autolla mm. China towniin. Totesimme että tänne ei nyt kannata alkaa autoa pysäköimään ja pienen pyörityksien jälkeen pääsimme moottoritielle ja ajoimme suoraan puutarhan parkkipaikalle. 

Puutarha on aika iso kooltaan, mutta käveltävissä noin puolessa tunnissa tai tunnissa. Olimme paikalla noin tunnin ajan ihmetellen mm. isoja lumpeita/liljoja vesialtaassa, korkealla puissa huutavia isoja hedelmälepakkoja ("lentävä koira" - siipien kärkiväli 1.5 metriä), ja korkeita palmuja yms trooppisia puu-ja kasvilajeja. Kannattaa ottaa vettä mukaan, vaikka varjossa on viileää, alueella ei ole tai ainakaan emme löytäneet mitään kahvilaa tai kioskia. 

Jättiläislumpeita

Palmuja

Bambuja

Puolenpäivän jälkeen lähdimme takaisin kohti Flic-en-Flacia, mutta tällä kertaa kiertäen saaren keskiosan kautta moottoritietä pitkin. Myöhäistä lounasta syötiin (taas) Zub Expressin ravintolassa. 

Illalla kävimme taas rannalla ja tällä kertaa auringonlasku on todella upea värjäten koko taivaan punaiseksi. Myöhemmin illalla katseltiin parvekkeelta kun isot lepakot lähtivät ruokailemaan lentäen aivan huoneiston yläpuolella. 

Torstai 28.11.2019

Torstaina ajoimme aamusta takaisin Le Morneen, ja kävelimme kuuluisan Le Mornen rannan päästä päähän aamupäivän aikana. Hotellit näyttävät teiltä katsottuna kuin "vankiloilta", koska niissä isot ja korkeat aidat - mutta rannalta käsin ne näyttävät upeilta. Rannalla on kuitenkin vartijat hotellialueen ja yleisen uimarannan rajoilla valvomassa ja estämässä osittain liikkumista - rannalle saa kuitenkin mennä, mutta jos yrittää heti lähestyä hotellia niin tullaan ohjaamaan pois. Eli vinkkinä -- kävele vartiopisteen ohi lähellä rantaviivaa, ja myöhemmin voit suunnata kohti hotellien ravintoloita tai kahviloita. Vaikka et olisi hotellin asiakas, niin yleensä ne kyllä tarjoilevat myös muillekin -- hinnastossa näkyy omat hinnat "All Inclusive", "Half-Board" ja "normi" jaottelulla. Kannattaa kysyä, koska ensimmäinen kysymys on yleensä huoneen numero mihin lasku laitetaan jos ei ole sitä "hupiranneketta" kädessä eli merkkiä "AI" asiakkuudesta.

Kirkasta vettä - Le Morne beach

Le Morne beach - veneet odottavat asiakkaita

Toinen asia mikä pisti silmään luksushotellien edustalla oli se, että kovinkaan moni ei ollut meressä uimassa vaan tyytyivät makaamaan aurinkovarjojen alla ja uimaan hotellien uima-altaissa. Kolmas asia ovat palmut -- luksushotellien eteen ja pihoille oltiin selvästi istutettu isoja palmuja. Julkisilla rannoilla ja luonnon varaisena kun rannoilla oikeasti kasvaa mäntyjä. Eipä siinä mitään - olihan se kiva istua palmun alla ja juoda drinksuja. 

Le Morne - Lux hotellin terassilla

Itse Le Morne Brabant vuorelle emme viitsineet lähteä kiipeämään - mutta sinne kuitenkin pääsee ja ylhäältä on kaiketi hyvät näkymät rannoille ja koralliriutalle. 

Le Morne beach - tässä oli korallien palasia todella paljon

Iltapäivästä alkoi satamaan vettä ja lähdimme takaisin Flic-en-Flaciin. Kävin ilalla palauttamassa auton Zub Express ravintolaan ja samalla syötiin taas hyvät annokset. 

Perjantai 29.11.2019

Rantapäivä - "älä tee mitään" päivä. Tämä "Black Friday" päivä vietettiin kävelemällä noin 10 kilometriä Flic-en-Flac rannalta Wolmarin rannan päähän. Wolmarin alueella on myös paljon luksushotelleja ja kävimme Sofitel hotellin ravintolassa syömässä lounasta, kunnes käännyimme takaisin kohti Flic-en-Flacia. Onnistuimme hyvin olla tekemättä yhtikäs mitään päivän aikana. Tämä oli viimeinen täysi päivä Mauritiuksella ja näin saimme myös ladattua auringonvaloa "akkuihin" ennen paluuta Suomeen.

Rantabaari - luksushotellin edustalla Wolmarin rannalla

Luksushotellien eteen "istutettuja" palmuja

Lauantai 30.11.2019

Aamupäivästä ns. "pakkausta ja tsekkausta" - eli tavarat reppuihin. Kävimme vielä kaupasta ostamassa lounastarpeet ja söimme lounaan parvekkeella nauttien vielä Mauritiuksen lämmöstä - koko matkan ajan oli sopivat +28 astetta lämmintä. Alkuillasta lähdimme taksilla kohti lentokenttää, jonne olikin hieman pidempi matka koska saaren keskellä olevassa kaupungissa oli joku isompi liikennehässäkkä päällä - jotenka kiersimme pieniä kyliä ja sokeriruokopeltojen vierustoja. Saavuimme juurikin lentokentälle kun Turkish Airlinesin checkin aukesi ja tällä kertaa ei ollutkaan niin pahoja ruuhkia kentällä. 

Edessä oli vielä pitkä ja turbulenttinen lento Istanbuliin Airbus A330-300 koneella, illasta tarjoiltiin päivällinen ja kaksi tuntia ennen laskeutumista aamiainen. Todella hyvät sapuskat! Lento kesti noin 9.5 tuntia ja sunnuntai aamulla klo 05:30 laskeuduimme Istanbulin uudelle kentälle. Tällä kertaa jouduimme menemään turvatarkistuksen läpi - ja sinne oli todellakin matkaa A-siiven päästä. Jatkolento Helsinkiin lähti klo 9 jälkeen ja se meni mukavasti täysin uudessa Airbua A321neo koneessa. Helsingissä odotti "jäätävän kylmä" mutta aurinkoinen ilma.

Le Morne beach

Palaan vielä matkan kustannuksiin ja yhteenvetoon seuraavassa jutussa. 

Mauritius: Black River Gorges

Black River Gorges kansallispuisto sijaitsee Mauritiuksen lounaisosassa suhteellisen lähellä Flic-en-Flacia ja Le Mornea. Tällä hieman vuoristoisella alueella sijaitsee saaren oikeastaan jäljelle jäänyt sademetsä ja luonnonvarainen alue - muu osa Mauritiusta kun on aiemmin valjastettu sokerin viljelyyn (sokeriruokopeltoja on joka puolella) ja suurin osa ihmisistä asuu saaren keski- ja pohjoisosissa. Black River Gorgesin alueelle kannattaa tehdä ainakin yksi päiväreissu vaikka muuten on ajatellut viettää aikaa rannoilla. Kävimme katsomassa muutaman kuuluisan kohteen Black River Gorgesissa.

Chamarel - Seven Colours of Earth 

Tiistai 26.11.2019

Lähdimme aamusta vuokra-autolla liikenteeseen. Autoilusta sen verran, että saarella on vasemman puolinen liikenne, johtuen brittien "perinnöstä" jonka se tulee huomioida - ja että liikenne on välillä hieman ruuhkaista varsinkin isompien kaupunkien läpi ajettaessa. Saarta halkoo myös hyvä kuntoiset moottoritiet, joita pitkin pääsee nopeammin ajettua. Itse varasin vuokra-auton jossa oli automaattivaihteisto, niin on yksi elementti vähemmän ajossa. Autona on pieni Proton Iriz - auton tehoilla ei ole paljoakaan täällä merkitystä ja mitä pienempi auto, niin sitä helpommin sillä liikkuu varsinkin isoissa kaupungeissa. Mutta nyt tien päälle..

Ensimmäiseksi kohteeksi oltiin valittu Chamarelin värilliset hiekkamuodostelmat ja korkea vesiputous, jonne ajomatka Flic-en-Flacista kesti noin tunnin. Matka alkoi auringon paistaessa, mutta hyvin nopeasti tilanne muuttui -- ja alkoi sataa vettä todella runsaasti. Kun pääsimme alueelle johtavalle tielle ja lippuluukulle mistä pitää ostaa muutaman euron pääsyliput tilanne synkkeni entisestään. Ajoimme parkkipaikalle odottamaan tilanteen kehitystä -- emme viitsineet takaisinkaan enää kääntyä. Noin tunnin odottelun jälkeen sade "hieman" taukosi ja kävelimme katsomaan värillisiä hiekkaa. Vihdoin aurinko alkoi hieman paistamaan ja tällöin kamerat alkoivat laukomaan kuvia alueesta. Olihan se ihan kiva ja värikäs paikka. Lähistöllä on aika surullisen näköinen paikka, missä on pari merikilpikonnaa vankina..

Värillinen hiekka

Ajoimme takaisin päin ja kävimme vielä katsomaan korkeat vesiputoukset joiden yllä lensi Mauritiuksen "White-tailed tropicbird" lintuja (suomeksi: pikkutropiikkilintu), joka on myös Air Mauritiuksen logossa. Matka jatkui läpi kansallispuiston, ensin näköalapaikalle ja myöhemmin Aleksandar Falls nimiselle vesiputoukselle -- josta suuntasimme auton Chemin Grenier paikan läpi etelärannikolle ja edelleen kohti Le Mornea. Päätimme palata myöhemmin Le Mornen rannikolle ja kävimme vain syömässä lounasta Wapalapam Island Eateryssa - hyvää ruokaa joskin hieman kallista.

Kilpikonnia -- huomaa sade

Aurinko alkoi hieman paistamaan

Eli vinkkinä se, että kannattaa ajaa koko kansallispuiston läpi välillä pysähdellen. Puistossa on myös hyvin merkittyjä kävely- ja vaellusreittejä, mm. korkeimmalle kohdalle (mm. Irtiottoja blogin black-river-gorges-patikoiden-mauritiuksen-korkeimmalle-huipulle löytyy hyvä kuvaus tästä). Oltaisiin varmaankin käyty tuolla "huipulla", mutta epävarma sää ei houkutellut lähtemään mutaisille poluille. Mikäli on rommista kiinnostunut, niin kansallispuistosta löytyy Chamarelin rommitehdas jossa pääsee tekemään kierroksen ja maistamaan rommeja.

Black River Gorges National park

Chamarel vesiputous

Lopuksi ajoimme takaisin Flic-en-Flaciin. Tähän reissuun meni lähes koko päivä, lähdettiin klo 10 ja tultiin takaisin kämpille klo 17 jälkeen.

Mauritius: Flic-en-Flac

Palasimme Reunion matkalta takaisin Mauritiukselle, jossa tarkoituksena oli viettää viikon ajan rantalomaa. Rantalomailu on minulle hieman vierasta, ja ehkäpä oltiin hieman "mukavuusalueen ulkopuolella", mutta haastoin itseni - voinko olla Mauritiuksella "tekemättä mitään".

Paikallinen vene - Flic-en-Flac

Sunnuntai 24.11.2019

Saavuimme Maurituksen lentoasemalle iltapäivästä, ja lähdimme tilatun taksin kanssa kohti Flic-en-Flac nimistä paikkaa, joka sijaitsee Mauritiuksen länsirannikolla. Olin varannut kuuden yöksi majoituksen - huoneiston (Twins Apartment), jonka koko oli 80 neliöitä, omalla parvekkeella ja kiinteistössä oli myös uima-allas. Tapasin huoneiston isännöitsijät ja he kertoivat miten mitäkin toimii ja mistä löytyy mitäkin kauppoja ja ravintoloita. Huoneistoissa oli iso olohuone, täysin varusteltu keittiö, kaksi makuuhuonetta, wc/suihku ja kolme erillistä parveketta. Wow! Hinta majoitukselle oli 366€ (kuusi vuorokautta). Sovimme samalla taksi tulee hakemaan seuraavan viikon lauantai-iltapäivästä.

Flic-en-Flac ei ole mikään luksus-hotellien ja resorttien keskittymä (toisin kuin esim. Le Mornen alue), vaan siellä on paljon paikallista asutusta ja sitten paljon yksittäisiä lomahuoneistoja. Majoituksesta rannalle oli matkaa noin 600 metriä, ja lähimpään kauppaan 800 metriä (Jumbo Express, aiempi Spar -- sieltä saat kaiken tarvittavan). Itse pidin tälläisestä kombinaatiosta, samalla näki kaduilla, kaupoissa ja rannoilla paljon paikallista väkeä. Paikkana Flic-en-Flac, kuten koko Mauritius, oli erittäin turvallinen. Flic-en-Flacista löytyy myös ihan kelvollisia (ja HALPOJA!) ravintoloita.

Maanantai 25.11.2019

Rantapäivä ("älä tee mitään" päivä). Aamusta lähdettiin vaan kävelemään Flic-en-Flacin rantaa pitkin kohti ökyhotelleista kuuluisaa Wolmarin aluetta. Rantaa on useita kilometrejä ja rantaa reunustaa täälläkin isot männyt, joiden varjossa oli kiva istua.

Flic-en-Flacin rantaa

Kiva paikka käydä uimassa

Pojat halusivat kuvaan

Ravintolavinkkinä: Zub Express ravintola -- Flic-en-Flac eteläpäässä. Erittäin hyvää intialaista ja kiinalaista ruokaa. Ravintolasta ei saa alkoholia, mutta ruuat olivat niin hyviä että kävimme muistaakseni neljä kertaa siellä syömässä. Hintakin oli edullinen - esim. alkupalana kasvissamosat, pääruokana: kasvisruoka (palack paneer) ja kanaruoka (chicken masala), kaksi sitruunariisiä ("lemon rice" -- suosittelen!), pari nan-leipää, litra vettä, ja mangolassit: Yhteensä 22€!

Zub Express myös vuokraa autoja -- jotenka vuokrasin sitten auton kolmeksi vuorokaudeksi samalla kertaa.

Zub Expressin ruokaa

Kävimme illasta kaupoilla ostamassa huoneistoon ruokaa ja juomaa. Onneksi asunnossa oli ns. mummokärryt eli sellaiset perinteiset perässä vedettävät ostoskärryt, jolla saisi helposti rullattua isommat ostokset mukana kaupasta kotiin/majoitukseen. Teimme yleensä aamiaiset ja illalliset huoneistossa ja päivisin käytiin lounaalla siellä missä liikuttiin.

Illalla oli kiva katsella auringonlaskua rannalla -- oli ihan kiva päivä olla tekemättä mitään.

Auringonlasku

Reunion; Rantalomalla

Vietimme Reunionilla kolme viimeistä päivää saaren länsirannikolla, jossa suurin osa turisteista viettää aikaa - rannalla.

L'Ermitage Laguunia

Perjantai 22.11.2019

Lähdimme Cilaosista kohti Reunion länsirannikkoa. Samainen N5 tie ajettiin siis takaisin ja ruuhkaa oli tällä tiellä todella paljon. Taas piti pari kertaa peruuttaa koko autoletka kun edestä tuli busseja vastaan kapealla tiellä. Pari tunnin ajomatkan päästä saavuimme L'Emitage Les Bains nimiseen paikkaan, jossa on todella paljon hotelleja ja lomaresortteja - onhan paikalla ehkäpä saaren paras hiekkaranta, joka jatkuu useita kilometrejä rannan suuntaisesti - ja rannan edustalla ovat isot koralliriutat estämässä isompien aaltojen rantautumista. Koska Reunionin lähivesissä on paljon haita, täälläkin oli isot varoitusmerkit niistä ja osalla uimarannoista oli erilliset haiverkot viritetty veteen estämään haikalojen ja uimareiden välistä kosketusta. 

Olin varannut kahdeksi vuorokaudeksi majoituksen Residence Topic Appart hotellista (250€/2 yötä aamiaisella), ja ajoimme auton parkkiin suoraan hotellin aidatulle alueelle. Hotelli oli hieman vanhahtava, mutta huoneistot oli varustettu keittiöllä - jolloin ruuan teko onnistui siellä ihan hyvin. Keittiö muuten sijaitsi parvekkeella, joka sinällään oli hyvä ratkaisu. 

Lähdimme viettämään aikaa rannalle, jota reunustavat havupuut (!!) - männyt. Kuten Mauritiuksella, niin myös täälläkin, luontainen rannalla kasvaa puu on mänty eikä palmu. Ne paikat missä on palmuja on sinne tarkoituksella istutettu - kuten luksushotellien eteen. Lounasaikaan pysähdyttiin syömään ns. katukeittiön tapaisessa ravintolassa (Chez Herbert), jossa kadulla on muovituolit ja pöydät - ja missä ruoka tilataan itse. Paikkoina nämä ovat erittäin suosittuja - ja ruoka on kreolilaista maustettua ruokaa. TälläKIN kertaa oli kanaa ja linssejä - mutta hinta oli todella edullinen, annos maksoi 7€ ja olut 1.5€. Paikka oli ihan täynnä ja tarjoilu leppoisaa (henkilökunta puhui hyvää englantia!) - tätä suosittelen, jos nälkä yllättää. 

Rannalla kasvaa "mäntyjä"

Iltapäivällä käveltiin rannalla ja käytiin uimassa. Olisi pitänyt olla uimatossut, koska koralliriutasta irronneet korallin palaset olivat aika teräviä. Rannalla on noin kilometrin välein ravintola, josta saa myös juomaa ja syömistä, mutta mitään kaupustelijoita yms ei rannalla ollut joka oli ihan mukava poikkeus. Sama juttu on muuten Mauritiuksen rannoilla - kukaan ei tule tyrkyttämään cocosta tai jalkahierontaa. 

Uimassa auringonlaskun aikaan

Lauantai 23.11.2019

Sateinen aamupäivä, mutta siitäkin huolimatta käveltiin Saint-Gilles les Bains nimiseen kylään, josta löytyy mm. iso meriakvaario ja sieltä olisi päässyt vene- ja sukellusretkille lähistön vesialueille. Päädyimme vaan kävelemään ympäri kylää ja myöhemmin iltapäivästä kävelimme hiekkarantaa pitkin takaisin L'Ermitageen ja vietimme rentoa rantapäivää. 

Saint-Gilles les Bains

Tummat sadepilvet lähestyvät

Sunnuntai 24.11.2019

Aamusta lähdimme aikaisin ajamaan kohti lentokenttää, joka sijaitsee pääkaupungin - Saint Denis itäpuolella. Onneksi lähdimme ajoissa, koska rantatie oli poikki ja jouduimme tekemään lähes tunnin ylimääräisen lenkin sisämaahan D41 tietä pitkin. Itse pääkaupungissa emme käyneet, mutta kun että ajettiin sen läpi pieniä yksisuuntaisia katuja pitkin. Palautimme vuokra-auton lentokentälle - ajettuja kilometrejä noin 600km, joka oli aika paljon näinkin pienellä saarella. 

Puolen päivän aikaan nousimme Air Mauritiuksen Airbus A340-300 (! iso laajarunkokone!) koneeseen ja lensimme puolen tunnin lennon takaisin Mauritiuksen saarelle, josta olin varannut majoituksen kuuden yöksi Flic-en-Flac nimisestä paikasta. Olimme jo etukäteen tilanneet kuljetuksen majoitukseen -- se maksoi 35€ ja kesti noin tunnin. Seuraavassa jutussa palataan Mauritiukselle.

Seuraavaan kuvaan liittyy hauska episodi: Tilasin Reunionilla rantabaarissa illalla mojitot ja kahvit (espresson). Tämä oli aivan outoa tarjoilijalle, että mitä ihmettä. Kysyi vielä pari kertaa huonolla englannin kielellä että oliko ymmärtänyt oikein... lopuksi kun hän toi juomat pöytään, niin jaksoi edelleen ihmetellä tilausta. Tämä meni hänen ymmärryksen ohi -- iltakahvi ja drinkki. Suomalaiselle iltakahvissa ei ole mitään outoa.. eikä drinksussa, vai mikä tässä nyt oli "väärin"?

Mojito ja kahvi - outo tilaus, ranskalaisen mielestä

Reunion: Cilaos

Cirque de Cilaos laakso on Reunion saaren toinen pakollinen nähtävyys - Piton de la Fournaise tulivuoren jälkeen. Matka laaksoon oli huima - 40km vuoristotietä, jossa on 700 mutkaa ja muutama pidempi yksikaistainen tunneli. Vietin kaksi päivää Cilaosin laaksossa olevassa Cilaosin kaupungissa, joka on erittäin kompakti ja hieno paikka.

Cilaoksen laaksoa

Torstai 21.11.2019

Olimme saapuneet Cilaosin kylään edeltävänä päivänä ja käyneet katselemassa kylän raitilla menoa. Varsin "söpö" kylä - vaikka sen keskustaan oltiin rakentamassa uutta kävelykatua parhaillaan. Paikka on todella suosittu vaeltajien ja muiden ulkoilma-aktiviteetti ihmisten keskuudessa. Kylä sijaitsee sammuneen tulivuoren keskuskraatissa - ja sitä reunustaa yli puolitoista kilometriä korkeammalla olevat tulivuoren reunat. Itse kylä on 1600 metrin korkeudessa. Kylästä löytyy paljon erilaisia ravintoloita ja kauppoja. Tunnelma kylässä oli letkeän rauhallinen. Edeltävänä iltana kävimme ostamassa kaupasta grillatun kanan ja punaviiniä -- jota nautimme sitten majoituksessa.

Cilaoksen keskustan pirteän värisiä rakennuksia

Paikallista "Dodo" olutta - Dodo ihan sukupuuttoon jo kuollut lintu, joka aiemmin eli näillä saarilla

Jakaranda puut kukkivat upeasti ympäri Reunionin saarta

Aamulla lähdimme pienelle kävelylle läheiselle vesiputoukselle - Cascade Bras Rouge, joka on suhteellisen helppo kohde, ainakin menomatkalla jossa mennään noin pari kilometriä polkua alaspäin lähes 300 metrin verran. Polku on selkeä eikä siltä voi eksyä. Perillä putouksella oli hienot näkymät rotkolaaksoon ja itse putoukselle, jossa vesi syöksyi korkealta kalliolta alaspäin. Olimme paikan päällä tunnin verran, ja lähdimme takaisin -- paluumatka onkin sitten yhtä ylämäkeä.

Kohti vesiputousta

Maisemissa ei ollut valittamista

Cascade Bras Rouge - "Punaisen käsivarren" putous

Saavuimme Cilaosiin kylään parhaiksi lounasaikaan - jota tarjoillaan klo 12-14 ja sen jälkeen koko kylä hiljenee, kunnes taas klo 19 ravintolat avaavat ovet. Kävimme syömässä Chez Noe nimisessä ravintolassa, josta löytyi myös englanninkielinen menu ja henkilökuntaa joka jotenkin osasi englantia. Söimme paikallista "herkkua": grillattua kanaa (!! taas kerran !!), Cilaosin laakson linssejä ja kreolilaista kastiketta -- varsin hyvää.

Cilaoksen kylän kirkko

Iltapäivästä alkoi satamaan hieman vettä ja siirryimme takaisin majoitukseen nauttimaan viiniä ja patonkia. Cilaosin kylästä olisi päässyt myös itse tulivuoren huipulle, mutta tällöin olisi pitänyt lähteä liikenteeseen aiemmin ja monet yöpyvät ylhäällä vuorella ja auringonnousun yhteydessä kiipeävät viimeiset metrit huipulle. Meille riitti leppoisa aamupäivän kävely ja loppupäivän "chillailu" itse kylässä.

Reunion: Tulivuorella

Reunionin saari tuliperäinen eli siellä on aktiivinen tulivuori - Piton de la Fournaise, joka on viimeksi purkautunut vuonna 2018 katkaisten mm. saaren ympäri kulkevan tien saaren eteläosassa. Lähdimme seuraavaksi käymään tulivuoren kraaterissa.

Piton de la Fournaise ja pieni Formican Leo

Tiistai 19.11.2019

Lähdimme aamulla ajamaan kohti Reunionin suurinta ja kuuluisinta nähtävyyttä - Piton de la Fournaise tulivuorta tai lyhyesti kutsuttuna Vulcano. Saint-Annesta matka jatkui N3 tietä kohti saaren keskiosaa jatkuvasti nousten ylemmästä hyväkuntoista serpentiinitietä pitkin. Matkalla on pieni kyliä, jossa näytti olevan paljon taide- ja keramiikkamyymälöitä, mutta jatkoimme ylöspäin Bourg Murat kylään, josta lähti pieni ja kapea RF5 tie kohti Vulcanoa.

Alkumatkasta maisemat olivat todella vihreitä - taustalla Cirque de Salazie

Maisemat muuttuivat kokoajan karummiksi tällä tiellä, jota pitkin pääsee (n.25km) Pas de Bellecombe-Jacobiin joka sijaitsee 2354 metrin korkeudella aivan Vulcanon reunan vieressä. Viimeiset viisi kilometri, kun tie laskeutuu edeltävän kraaterin pohjalle maisemat muuttuivat täysin ja tie oli soratietä. Vaikka olimme liikkeellä heti aamusta, niin tiellä oli todella paljon liikennettä - jätimme auton noin puolen kilometrin päähän, koska varsinainen pysäköintipaikka oli jo täynnä.

Maisemat muuttuivat - tässä ollaan jo yli 2000 metrin korkeudessa

Kraaterin reunalta lähdimme laskeutumaan alas itse kraateriin, johon johtaa suhteellisen jyrkkä polku - laskua tuli noin 100 metriä ja aikaa meni 15-20 minuuttia väistelen ylöstulevia henkilöitä. Kraaterin pohja on laavakenttää, ja siellä on useampia reittejä merkitty itse päätulivuoren ympäristöön. Päädyimme kävelemään muutamia satoja metrejä laavakentällä ja tietyisti kiertäen pienen hauskan näköisen Formican Leon sekä syöden eväitä. Pilvisyys alkoi hieman lisääntymään ja lähdimme ylös kraaterista - matka kesti 25 minuuttia, ja ajoimme takaisin samaa reittiä tällä kertaa enemmän pysähdellen kuvaamaan muita jännän näköisiä kohteita.

Formican Leo

Laavakentällä - polku ylös näkyy kuvan keskellä

Iso räjähdys kraateri - 300 metriä syvä ja leveä

Kun pääsimme takaisin Bourg Muratin kylään iski aivan hirveä sumu ja sade - oikeasti olimme siis pilven sisällä ja lähdimme ajamaan kohti Mont-Vert les Hautsin kylään. Välillä näkyvyys katosi täysin ja liikenne lähes pysähtyi. Iltapäivästä pääsimme majoitukseen -- ja millaiseen! Majapaikan nimi on Le Bulle Verte joka sijaitsee upean vehreän kasvillisuuden keskellä ja siellä on vain kolme huoneistoa -- jotka ovat todella upeasti rakennettuja, isot seinästä seinään olevat ikkunat, upea terassi ja vieraiden käytössä on poreamme. Kävimme vielä hakemassa kaupasta viiniä ja leipomosta herkkuja, joita nautimme huoneiston terassilla. Majoituksen hinta oli 80€/yö sisältäen aamiaisen. Tämä majoitus osoittautui koko matkan parhaaksi eli tätä voin todellakin suositella.

Le Bulle Verte majoitus- yksi kolmesta talosta

Näkymät huoneiston terassilta

Viiniä terassiila

Huoneisto sisältä - paras majoitus Reunonilla

Keskiviikko 20.11.2019

Jatkoimme matkaa kohti Cirque de Cilaosia, mutta ennen sitä suuntasimme eteläisen saaren ainoalla uimarannalle - Plage Grand Anse, hiekkarannalle jossa hiekka on tummaa johtuen vulkanisesta tuhkasta - ja sieltä matka jatkui upeille vesiputouksille - Cascade de Grand Galetiin. Tie oli välillä todella kapea ja jyrkkä. Putoukset olivat todella upeat, mutta mikä "pilasi" tunnelman olivat lukuisat turistit jotka märkäpuvuissaan laskeutuivat köysien varassa putouksia pitkin huutaen ja möykäten. Tyydyimme seuraamaan sivusta tätä kakofoniaa..

Cascade de Grand Galet

Vesiputouksen jälkeen palattiin taas rannikkotielle ja lähdimme ajamaan N5 tietä kohti Cilaos nimistä kylää. Tämä tiet on Reunionin "haastavin" ja samalla upein - matkalla on 700 mutkaa 40 kilometrin matkalla ja pari tunnelia, joihin mahtuu vain yksi auto kerrallaan. Ajoajaksi navigaattori näytti tuntia, mutta oikeasti - ilman pysähdyksiä siihen meni 1.5 tuntia ja pysähdykset päälle yli kaksi tuntia. Välillä tiet olivat niin kapeita ja näkyvyys huonoa että piti peruuttaa taaksepäin kun isompia autoja (bussi tai rekka) tuli vastaan ja osassa kohtaa vuoren rinteessä olevalle tielle mahtui vain yksi auto kerrallaan. Kerran jouduttiin myös peruuttamaan pimeässä tunnelissa, kun vastaan tuli upeampia autoja ja niitä ei oltu havaittu tunneliin ajattaessa.

Kohti Cirque de Cilaosia

Yksikaistainen silta

Kohti Cilaosin kylää

Majoitimme Cilaosin kylässä kahden päiväksi La Villa Kazuera nimiseen paikkaan - hinta 169€/ 2 yötä - ei aamiaista. Seuraavassa jutussa enemmän Cilaosista.