Costa Rica - Tyynenmeren rannikolla

Costa Rican matkan viimeinen osuus suuntautui Tyynenmeren rannikolle Guanacasten maakunnan alueelle.  Siellä matkustimme kolmeen eri rantakohteeseen jotka olivat hieman toisistaan eroavia ja kävimme myös muillakin rannoilla. Kohteina olivat Playas del Coco, Playa Potrero ja Playa Samara. Costa Ricassa rannat ovat lähellä tosiaan ja mikäli yksi ranta ei miellytä pääsee nopeasti toiselle rannalle kun käytössä vuokra-auto. Se mikä näillä rannoilla yleisesti kiinnitti huomiota oli niiden siisteys ja rauhallisuus, kenties jopa autius ja tyhjyys. Toki Costa Ricasta löytyy actionia ja menoa kaipaaville bile rantoja. 

Playas del Coco - auringonlaskun aikaan

Sunnuntai 26.1.2025

Matka jatkui Monteverden pilvimetsien jälkeen kohti Costa Rican Tyynenmeren rannikkoa ja siellä ensimmäisenä kohteena oli Playas del Coco tai Cocon ranta. Matkaa oli noin 150km ja aikaa kului noin kolmisen tuntia, eli ensin takaisin Tilaraniin josta edelleen alamäkeä Canasin kaupunkiin jonka jälkeen suuntasimme Pan American highwaylle eli valtatielle 1 kohti Liberian kaupunkia ja sieltä kohti Cocoa.  Varsinkin Liberian jälkeen huomaisi että turisteja oli liikkeellä pitkistä autoletkoista, sillä myös Liberiassa on kansainvälinen lentokenttä vastaanottamassa turisteja. 

Playa Coco oli näistä kolmesta rannasta missä kävimme eittämättä vilkkain ja eniten palveluja sisältänyt paikka. Toki lähistöllä olisi ollut se "kuuluisin" ranta Playa Tamarindo, mutta se on kuulemma täynnä erityisesti amerikkalaisia ja muutenkin paikka on lukeman perusteella hieman levoton. Sitä ei kuitenkaan voinut sanoa Cocosta jossa oli erittäin rento fiilis. Ranta on lähes kolme kilometriä pitkä eikä rannan läheisyydessä ole hotelleja eikä ravintoloita kuin muutama. Ravintolat olivat Avenue Central kadun molemmilla puolilla ja majoitukset pääosin sen ympärillä tai läheisten kukkuloiden rinteillä. Majoituimme noin 1.5km päähän keskustasta Coco rannan pohjoisosassa sijaitsevaan pieneen ja rauhalliseen Hotel Villa del Sol nimiseen hotelliin, josta oli rannalle noin sadan metrin matka. Niinpä suuntasimme heti rannalle..  Turistien lisäksi rannalla oli todella paljon paikallisia ja kaikki sulassa sovussa. Rannalta puuttuivat kaikki myyjät ja hierojat yms joita esim. Thaimaan rannoilla on välillä riesaksi asti. Toisin kuin Monteverdessä niin täällä aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja lämpötila oli noin +33 astetta.

Playas del Coco

Pitkä ranta kävelyä ja tietysti uimista varten - laskuveden aikaan.

Päivän ohjelmana oli myös pitkä lounas rantaravintolassa (Cafe de Playa), kävelyä rannalla, käynti erinomaisessa Numu taproomissa, jossa tuli maisteltua neljää eri olutta ja sen jälkeen taas kävelyä rannalla, erinomainen illallinen intialaisessa ravintolassa (Tandoor).  Auringonlaskua emme ehtineet katsomaan, kun olimme taproomissa juuri tällöin.

Numu taproomissa maistelua

Maanantai 27.1.2025

Playa Coco rantapäivä 2: Aamupäivästä kävelimme koko rannan päästä päähän ja tällä kertaa laskuveden aikaan. Ihailimme erityisesti pelikaanien lentoa ja syöksyjä ("kalastusta") veteen ja taisimme oman ymmärryksen mukaan myös bongata fregattilintujen parvia. Lounasta kävimme syömässä samaisessa intialaisessa ravintolassa jonka jälkeen kävelimme taas hissukseen rannalla ja ehdimme iltapäivästä käymään jopa hotellin uima-altaalla ennen kuin siirryimme katselemaan rannalle auringonlaskua. Tämä taisi olla tämän reissun ensimmäinen "älä tee mitään" päivä, joku voisi kutsua sitä vaan lomapäiväksi. 

Hotel Villa del Solin uima-allas

Auringonlasku värjäsi hiekan ja kalliot punaiseksi 

Tiistai 28.1.2025

Jatkoimme aamusta matkaa kohti Playa Potreroa siten, että ajoimme Playa de Cocosta ensin pohjoiseen muutaman kilometrin päähän sijaitseville Playa Hermosa ja Playa Panama rannoille, jossa jälkimmäisellä ei ollut aamusta kuin muutama muu turisti hevosilla ratsastamassa. Rannalla bongasimme monia eri haikaroita ja yhden iguaanin. Panama beachiltä koukkasimme sisämaahan päin ja ajoimme puolentoista tunnin ajan kohti Playa Potreroa pysähtyen lounaalla Playa Flamigon lähellä lounaalla. Playa Flamigon ympärille on rakennettu paljon resortteja ja rannat ovat ns. "hyljerantoja" eli täynnä turisteja aurinkotuoleissaan. Onneksi Playa Potrero oli täysin vastakohta tähän paikkaan - parin kilometrin rauhallinen ranta. 

Playa Panama

Iguaani Playa Panaman rannalla

Playa Potrerossa majoituimme todella ihastuttavaan Casa Papito nimiseen huoneistoon tai pitäisikö sanoa taloon, jossa meillä oli käytössä sadan neliön kattohuoneisto isolla parvekkeella ja uima-altaalla. Paikka pitävät erittäin mukava ranskalais-sveitsiläispariskunta, joilta saimme myös vinkkejä mitä alueella voi tehdä. Alkuillasta kävimme syömässä läheisessä suositussa italialaisessa ravintolassa La Forketta. Paikasta löytyi myös pienehkö olutpanimo taproomilla - Potrero Brewing Company, jossa kävimme ottamassa pari olutta ennen kuin palasimme hulppeaan majoitukseen ("hacienda") nauttimaan trooppisesta yöstä. Valitettavasti olimme tässä paikassa vain yhden yön, koska siellä olisi oikeasti viihtynyt pari kolme päivää. 

Casa Papiton terassia

Ulkokeittiö

Haciendan vilvoittelu allas - vesi oli turhan kuumaa, 35 astetta

Auringonlasku kuvattuna "haciendamme" terassilta

Keskiviikko 29.1.2025

Aamupäivän rantakävelyt Playa Potrerossa, jonka jälkeen jatkoimme matkaa etelään kohti Playa Samaraa johon oli matkaa 120km ja aikaa tähän kului lähemmäs neljä tuntia. Samaran alueelta löytyy myös useita rantoja ja majoituimme kahden tunnetuimman rannan Playa Samara ja Playa Carrillon välissä olevalla Hideaway hotelliin pariksi päiväksi.  Pitkän ajomatkan päätteeksi kävelimme näistä Playa Carrilloon joka paikallisten ticojen suosiossa ja bongailimme matkalla jälleen liskoja ja lintuja. Auringonlaskua kävimme puolestaan katsomassa Playa Samaralla, johon hotellista oli parin sadan metrin matka. 

Hotel Hideway, Playa Samara ja Toyota RAV4 4WD vuokra-auto parkissa

Playa Carrillo

Puput rannalla - Instagram: Pupumatkat 

Auringonlasku Playa Samaralla

Torstai 30.1.2025

Kävelimme aamusta pitkin Playa Samaraa itse Samaran kylään ja takaisin välillä käyden juomassa muutaman virvoittavan oluen sekä lounaalla Hotel Bahia Beachfrontissa. Rantaviivaa on yhteen suuntaan lähes viisi kilometriä ja ranta oli lähes autio. Surffauskoulut ja muita vesiaktiviteetteja tarjoavat yritykset sijaitsevat Samaran kylän lähellä olevalla rannalla, muuten rannalta ei hotelleja ja ravintoloita ole. Päivä kului oikeastaan rannalla kävelyn merkeissä sillä olihan tämä nyt matkan viimeinen päivä rannoilla. 

Playa Samara - Hotel Bahia beachfront

Playa Samara, Guanacaste, Costa Rica - autio hiekkaranta

Meressä kävelyä Playa Samaralla

Perjantai 31.1.2025

Perjantaina oli matkan pisin ajopäivä San Josen lentokentälle. Olin lukenut että 230km matkaa voi mennä neljästä seitsemään tuntia ja varsinkin viimeiset 50 km ennen San Josea olivatkin erittäin ruuhkaisia ja teillä oli useampia tietulleja joissa myös meni aikaa pitkissä jonoissa. Meillä paluuseen menikin sitten lähemmäs viisi tuntia ja olimme takaisin Hertzin vuokraamossa kahden aikaan iltapäivästä. Amsterdamin kone lähti vasta puoli yhdeksän illasta ja teimme sen virheen että menimme lentokentälle ns. hyvissä ajoin, mutta terminaalissa ei ole mitään palveluita eikä edes tuoleja ennen turvatarkastusta joten jouduimme "istumaan lattialla" pari tuntia, mutta onneksi check-in aukesi jo kello neljältä pääsimme ns. kentän kansainväliselle puolelle odottamaan lentoa.  KLM lento Boeing 787-9 Dreamlinerilla Premium Comfort luokassa meni mukavasti ja onneksi olimme varanneet ns. bulkahead paikat ja saimme jotenkin nukuttua osan lähes kymmenen tunnin lennosta.

Lauantai 1.2.2025

Laskeuduimme Schpolin lentokentälle iltapäivästä kello kaksi ja meillä oli kuutisen tuntia aikaa ennen iltalentoa Helsinkiin. Ensin pohdimme että lähdemme käymään Amsterdamin keskustassa, mutta kylmä ilma tropiikin jälkeen ei houkutellut ja päädyimme viettämään aikaa KLM Crown loungeen jonne pääsimme BC luokan lipuilla (sain tarjouksen BC upgradesta Helsinkiin - 77 euroa henkilö). KLM lounge, vaikka oli tällä kertaa Schegenen puolella oli todella hyvä ja rauhallinen paikka. Toisin kuin Non-Schegenen puolelta, jossa kävimme viime kesänä matkalla Peruun, niin täältä ei ollut kuin rajoitettu näkyvyys kentälle, mutta tarjoilut olivat hyvät. Huomattavasti paremmat kuin Finnairin loungessa Helsingin kentällä. 

Lento Amsterdamista Helsinkiin meni huomattavan nopeasti ja laskeuduimme lumettomaan mutta kylmään Suomeen puolenyön jälkeen. Lennolla oli erittäin mukava ja ystävällinen purseri joka kyseli Costa Ricasta kun huomaisi lentolipusta SJO-AMS-HEL reitityksen ja jutteli rennosti meille matkan aikana ja lopulta Helsingin päässä toivotti tervetulleeksi kotiin ja hyvää yötä. Muutenkin KLM henkilökunnan ystävällisyys on ollut huomattavasti lämpimämpää kuin esim. Finnairilla - esim. lähtöportilla miehistön saapuessa he tervehtivät matkustajia iloisesti. Harvemmin jos milloinkaan olen kotimaisella yhtiöllä tätä kokenut.   

Erittäin utelias pikkutöyhtöharakka

Playa Samara, Costa Rica

Costa Rican matka sujui erittäin hyvin ja voinkin suositella kohdetta omatoimiseen matkailuun oli sitten kiinnostunut luonnosta tai rantaelämästä. Mikään halpa maa ei ole kyseessä, esim meillä hyvätasoisen majoituksen keskihinta oli lähes 150 euroa yö. Maassa on helppoa ja oikeastaan parasta matkustaa vuokra-autolla. Englannin kielellä pärjäsi kaikkialla vaikkakin muutama sana espanjaa aina auttoi kun osaisi tietyt fraasit ja tervehdykset. Käteistä maassa ei olisi tarvinnut ollenkaan ja käytimme luottokorttia (Visa ja MasterCard) lähes kaikkialla. Tippejä ja hedelmätoreja varten on toki hyvä olla pieniä dollareita tai kuten meillä vaihdettuna sata euroa coloneiksi. 

 

 

Costa Rica - Arenal ja Monteverde

Costa Rican matkan toinen osuus suuntautui ylänköalueilla Costa Rica keskiseen osaan hieman pääkaupungista pohjoiseen. Kohteena olivat Arenal tulivuoren ympärille muodostunut keskittymä La Fortuna nimisen kaupungin lähistölle sekä Monteverden pilvimetsä (Monteverde Cloud Forest) joka on kuuluisa jo nimestään pilvisistä sademetsistään ja sen kasveista ja eläimistä. 

Mistico Parkin sademetsää, Arenal

Keskiviikko 22.1.2025

Aamupäivän ajopäivä Puerto Viejo de Talamancasta kohti La Fortunan kaupunkia oli alkumatkasta aika tylsää ja samaa tietä 32 kohti San Josen kaupunkia kunnes käännyimme pienemmällä tielle (tie numero 4) Guapilesin kaupungin jälkeen ja maisemat muuttuivat enemmän kiinnostavaksi kulkien läpi laidun ja viljelyspeltojen. Matkaa La Fortunaan, joka sijaitsee Arenal tulivuoren (aktiivinen tulivuori) juurella, tuli yhteensä 270km ja ajoaika oli lähemmäs viisi tuntia ja ajoimme tämän ilman pysähdyksiä. La Fortuna pienessä kaupungissa kävimmekin lounaalla puolen päivän jälkeen kunnes jatkoimme majapaikkaan joka sijaitsi noin viisi kilometriä kaupungista kohti Arenal-tekojärveä, joka on muuten Costa Rican suurin järvi. 

Majoituimme alueella jossa oli myös paljon kuumia lähteitä ja niiden ympärille olikin tehty monia enemmän tai vähemmän luksusmajoituksia. Meillä jälkimmäinen ollessa kyseessä nimeltään Miradas Arenal Hotel, jossa käyttöömme noin 40 neliön mökin isolla terassilla ja suoralla näkymällä Arenal tulivuorelle. Tosin tulivuori oli osittain pilven sisällä ja ilmassa oli sateen tuntua. Koska alueella tulee pimeää puoli kuuden jälkeen ja kansallispuistot sulkevat ovensa jo alkuillasta emme lähteneet enää läheiselle Parque National Vulcan Arenal puistoon kävelemään. 

Vulcan Arenal, Arenal tulivuori pilvessä

Miradas Arenal hotellin majoitusmökki

Näkymät mökin terassilta "takapihalle"

Torstai 23.1.2025

Ajoimme heti aamusta kenties alueen eniten turisteja, myös meitä, kiinnostavaan kohteeseen - Misticon hanging bridge (Mistico Park) eli Misticon riippuville silloille josta löytyy toistakymmentä siltaa käsittävä käveltävä ympäristö sademetsän keskellä. Reitillä on pituutta reilut kolmisen kilometriä ja siihen on syytä varata aikaa pari kolme tuntia. Olimme jo varanneet etukäteen liput alueelle oppaan kanssa, koska tällöin on oikeasti mahdollista nähdä jotain kun opas tietää mitä etsiä. Liput maksoivat lähes 40 euroa henkilö, ja ilman opastusta 30 euroa henkilö. Paikalle kannattaa tulla heti aamusta tai sitten myöhemmin iltapäivästä. Heti kun saavuimme alueelle alkoikin sataa vettä erittäin runsaasti ja sade oikeastaan jatkui lähes kokoajan kun olimme puistossa. Siitä huolimatta onnistumme, kiitos oppaan, bongailemaan muutamia lintuja kuten isomman villi kalkkunan, pöllöjä sekä momotti lintuja. Hämähäkkejä ja käärmeitä yritimme myös löytää mutta vesisade piti ne varmaankin koloissaan. 

Riippusilta

Amazonianmomotti

Amazonianmomotti - huomaa nokassa sijaitsevat "hampaat". Kuvattu kaukoputken läpi. 

Puolenpäivän jälkeen oli tarkoitus lähteä itse tulivuoren alueelle, mutta jatkuva vesisade ja erityisesti alhaalla riippuvat pilvet eivät oikein houkutelleet kävelemään poluille koska tulivuorelle näkymä oli nolla ja niinpä kahvittelun jälkeen ajoimme tutustumaan iltapäiväksi La Fortunan kaupunkiin tarkemmin ja käymään pitkällä lounaalla. Eli sade sotki hieman suunnitelmia, mutta onneksi illasta taivas hieman selkeni ja näimme tulivuoren huipun myös. Lähistöllä olisi toki voinut käydä (kalliissa) kylpylässä mutta jätimme sen nyt väliin. Kovin olivat ruuhkaisia paikkoja varsinkin Tabacon Hot Springs jonka ohi ajoimme. 

La Fortuna kaupungin puisto ja kirkko

Perjantai 24.1.2025

Taas ajopäivä, mutta vain 120km ja kolmisen tuntia kiertäen Arenal järven ja Tilaranin kautta kohti Monteverden pilvimetsien aluetta Santa Elenan kylään. Alkumatkasta oli myös erittäin rankkaa vesisadetta jonka näkymät järvellä olivat heikot ja osassa tiessä näkyi edeltävien sateiden aiheuttamia maanvyöryjä. Viimeiset kolmekymmentä kilometriä olivat hieman huonokuntoisempaa soratietä jossa oli välillä isompia heittoja ja kuoppia. Onneksi alla oli enemmän enemmän maavaraa oleva auto nelivedolla. Ilman nelivetoakin tuolla pärjää ja miksei myös henkilöautolla kunhan vaan muistaa miten kuopat ylitetään oikein. 

Camino Verde B&B Monteverde majoitus

Saavuimme pieneen Santa Elenan kylään jo puolenpäivän aikaa ja saimme auton majoituksen (Camino Verde B&B Monteverde) parkkipaikalle ja lähdimme tutustumaan kylään. Kylä koostuu kolmesta yksisuuntaisesta tiestä joka ovat kolmion muotoisesti yhteydessä toisiinsa, ja näiden ympärille on muodostunut turisteja varten ravintoloita ja kauppoja. Majoitukset sijaitsevat hieman keskusta-kolmion ulkopuolella. Kävimme kahvilla (esim. Tree House restaurant, jonka keskellä kasvaa isompi puu), kaupoilla ja lounaalla kunnes saimme huoneen majoituksesta iltapäivällä. Majoituksen vierestä löytyi pieni ja erinomainen paikallinen ravintola Soda La Amistad jossa kävimme kahtena päivänä illallisella. Paikka olikin erittäin suosittu turistien keskuudessa ja hinnatkin edulliset. 

Puun alla - Tree restaurant

Lauantai 25.1.2025

Aamusta lähdimme matkan toiseen pääkohteeseen - Monteverden pilvimetsiin, joka sijaitsee muutaman kilometrin päässä Santa Elenan kylästä. Tännekin pitää ostaa pääsyliput (26 USD/pp) sekä pysäköinti on maksullista (5 USD). Pysäköintipaikalla pitää käydä rekisteröimässä ostetut liput joita vastaan saa muovisen kortin jolla pääsee ilmaisella bussilla Monteverden pilvimetsän sisäänkäynti alueelle. Matka on parisen kilometriä. Vaikka olimme aamusta puolikahdeksan aikaan jo liikkeellä oli parkkipaikka lähes puolillaan ja bussiin jonoa, ja itse sisäänkäynnillä isompia turistilaumoja. Täällä olisi ollut tarjolla oppaita, mutta keli on niin heikko että uskoimme että mitään eläimiä tässä tuskin tulisi näkemään, jotenka opasta ei otettu. 

Monteverde Cloud Forest alueen kartta

Monteverden alueella on useampia reittejä joita kävellä ja reittien yhteispituus on 13 kilometriä. Kun pääsimme paikalle alkoi (taas) sataa kaatamalla vettä ja kovasti tuuli entisestään lisäsi märkyyttä. Vaikka turisteja oli paljon lähtöalueella niin suuntasimme heti kohti puiston toisessa päässä sijaitsevaa näköalapaikkaa Sendero Nubosa pitkin ja edelleen Sandero La Ventana päähän. No itse näköalapaikalta ei sitten nähnyt mitään mutta kuin pilveä ja palasimme alkumatkan Sendero Caminoa pitkin josta käännyimme kohti alueella olevaa yhtä riippusiltaa kohden Sendore El Puente jossa saimmekin olla ihan kahdestaan. Suurin osa turisteista varmaankin käveli vain Caminoa pitkin tai sitten läheiselle vesiputoukselle jonka lähelle itsekin kävelimme mutta pohjoisempaa reittiä. Näimme yhden isomman kanalinnun juoksemassa maata pitkin Monteverdessä. Aika huono bongaus retki. Kävelimme puistossa parin kolmen tunnin ajan noin 8-9 kilometriä kunnes poistuimme alueelta ja palaisimme majoitukseen vaihtamaan kuivat vaatteet päälle vesisateen edelleen jatkuessa rankkana. 

Monteverde Cloud Forest national park

Lähistöllä olisi ollut myös toinen "pilvimetsä" Santa Elena Cloud Forest mutta alkuperäisestä suunnitelmasta luovuttiin koska totesimme että eiköhän metsät ole nyt nähty eikä sateeseen enää viitsinyt lähteä kävelemään ja niinpä vietimme loppupäivän Santa Elenan kylässä. 

Seuraavana päivänä suuntasimmekin Costa Rican Tyynenmeren rannikolle kuudeksi päiväksi, jossa saimme nauttia auringoista ja pitkistä hiekkarannoista. Siitä seuraavassa jutussa enemmän.

Costa Rica - Karibianmeren rannikolla

Tammikuussa tein vuoden 2025 ensimmäisen matkan Costa Ricaan, joka oli samalla myös ensimmäinen maani Keski-Amerikassa. Matka oli täysin omatoiminen eli itse suunniteltu ja toteutettu. Matkalla halusin tutustua niin Karibianmeren kuin Tyynenmeren puolelle sekä Costa Rican keskiosiin ns. vuoristoiseen alueeseen. Costa Rica tunnetaan erityisesti luonto- ja surffauskohteena, ja näistä ensimmäinen kiinnosti enemmän joskin matkaan sisältyi myös lomapäiviä erityisesti Tyynenmeren rannalla Guanagasten alueella sekä luonnollisesti muutamia "National Parkkeja" niin rannikon viidakkoa kuin Costa Rican kuuluisia "pilvimetsiä". 

Cahuita National Park, Costa Rica

Matkaohjelma

Matkaohjelma koostui siis tarkemmin ottaen seuraavista kohteista:

• Puerto Viejo de Talamanca ja Cahuita national park: 2 päivää
• Arenal / La Fortuna tulivuorialue: 2 päivää
• Montevede pilvimetsät: 2 päivää
• Guanagasten rannikko - yhteensä viisi päivää
• Playas del Coco: 2 päivää 
• Playa Potrero: 1 päivä
• Playa Samara: 2 päivää
• San Jose - eli pääkaupungin läpi ajettiin ja yövyttiin yksi yö

Lennot Helsinki-Amsterdam-San Jose KLM lentoyhtiöllä siten, että kaukolennot (Boeing 787-9 Dreamliner meno-paluu) olivat Premium Comfort luokassa ja alunperin Euroopan sisäiset Economy luokassa mutta sain check-in yhteydessä hyvät ("edulliset") tarjoukset Business luokassa lentää nämä lyhyet lennot (Boeing 737-800 meno-paluu). KLM Premium Comfort on erittäin hyvä konsepti hinta-laatusuhteelta (noin 300 euroa kalliimpi kuin Economy) ja nyt toista kertaa lennettyä Atlantin yli tässä luokassa. 

Liikkuminen Costa Ricassa: Käytössäni oli kahden viikon aikana myös auto (nelivetoinen Toyota RAV4) jolla liikuimme paikasta toiseen. Auto vuokrattiin Hertziltä. Vaikka maa on kooltaan pieni niin liikenne oli välillä aika ruuhkaista ja osalla tiestä pystyi ajamaan vain 30-40 kilometriä tunnissa joten siirtymisiin meni kohtuullisesti aikaa.  

Menomatka Costa Ricaan

Aloimme matkan kohti Costa Ricaan Helsingin Matkamessuilta lauantaina 18.1 ja nähtävästi tästä on tullut jo ns. tapa, koska aiemmin vuosina olemme myös lähteneet suoraan Matkamessuilta Helsingin lentoasemalle (vuonna 2024 Sri Lankaan ja vuonna 2023 Filippiineille). Samoin toiseksi tavaksi nähtävästi on jo muodostunut se, että olemme yötä Helsingin lentoaseman uudessa Clarion hotellissa "aina kun lennämme KLM:lla kaukolennon". Viime kesänä yövyimme samassa hotellissa kesäkuussa kun hotelli avattiin juuri samana päivänä.

Sunnuntaiaamuna (19.1) heräsimme aamusta klo 4 ja aamupalan jälkeen siirryimme lähtöselvityksen kautta KLM Helsinki-Amsterdam lennolle. Amsterdamissa oli taas kerran järkyttävän pitkän jonot passin tarkistukseen vaikka käytössä oli automaattisesti luettavat passien tarkistukset - jonossa meni lähes 45 minuuttia mutta meillä oli kolmisen tuntia aikaa ennen seuraavan lennon lähtöä. Puolenpäivän jälkeen San Josen lento lähti ajallaan ja kesti sen vajaa yksitoista tuntia ja laskeuduimme kentälle juuri ennen auringonlaskua. Ensimmäisen matkapäivän ohjelmana oli vielä käydä hakemassa vuokra-auto ja suunnata läheiseen hotelliin yhdeksi yöksi.

Playa Negra, Puerto Viejo de Talamanca

Maanantai 20.1.2025 Puerto Viejo de Talamanca

Aamiaisen jälkeen lähdimme ajamaan kohti Karibianmeren rannikkoa Puerto Viejo de Talamancaan, johon oli San Josesta matkaa 230 km. Päätimme ajaa suoraan kohteeseen tietä 32 pitkin, joka kulkee samalla Braulio Carrillo National Parkin läpi. Matka-aika oli kuitenkin yli viisi tuntia ja pelkästään San Josen läpiajo kesti lähes puolitoista tuntia ruuhkassa, kunnes pääsimme varsinaisesti tielle 32. Alkumatka oli erittäin upeaa tien kulkiessa vuoristoisessa vehreässä maisemassa kunnes se laskeutui Karibianmeren puolella olevalle isolle tasangolle läpi Guapilesin ja Siquirresin kaupunkien aina järkyttävän "rumaan" Limonin rantakaupunkiin, josta matka jatkui Karibianmeren rantaviivaa seuraten 50km kaakkoon Puerto Viejo de Talamancan kaupunkiin ja matkalla näimme ensimmäisen laiskiaisen puussa roikkumassa.

Majoituimme seuraavaksi kahdeksi yöksi parin kilometrin päähän kaupungista olevaan Villas Pinaan, pieni upea B&B majoitus jossa oli kuusi isoa huoneistoa kolmessa erillisessä talossa.  Loppupäivän ohjelmaksi muodostui kävely kaupungin keskustaan ja takaisin pitkän ajopäivän päätteeksi ja samalla kävelimme hieman Playa Negra nimisellä rannalla jossa hiekka oli tosiaan aivan mustaa. Lämpötila oli sopivasti hieman alle 30 astetta mutta onneksi mereltä puhalsi viilentävä tuuli. Majoituksen pihassa näimme myös pari laiskiaista - sekä kaksi että kolmivarvaslaiskiaiset, ja illalla pari pientä värikästä mutta myrkyllistä sammakkoa. Luonto oli tosiaan läsnä Costa Ricassa kaikkialla. 

Villas Pina: Majoituksen kattoterassi

Majoituksen uima-allas

Majoituksessa oli isompi puutarha

Tiistai 21.1.2025 Cahuita National Park

Aamusta lähdimme käymään Cahuitan kaupungin (noin 10 kilometriä kohti Limonia) lähistöllä olevassa Cahuita national parkissa joka rajoittuu Karibianmeren rantaviivan ja tien 36 väliin. Saimme majapaikan omistajalta vinkin että auto kannattaa ajaa Puerto Vargasiin, josta lähteä kävelemään kohti Cahuitan kaupunkia pitkin rantaviivaa johon matkaa tulee yhteensä yhdeksän kilometriä ja Cahuitasta ottaa taksin tai bussin takaisin Puerto Vargasiin sen sijaan että olisi lähtenyt liikkeelle Cahuitasta koska sieltä kautta suurin osa turisteista vierailee puistossa kävellen vain puoleen väliin ja takaisin. 

Cahuita National Park: Puerto Vargas - Punto Vargas välinen osuus.

Puerto Vargasissa pitää tosin maksaa viiden dollarin sisäänpääsy maksu, koska sen ja Punta Vargasin välinen kolmen kilometrin välinen reitti on maksullinen. Cahuista Punta Cahuitaan on taas ilmainen joskin portilla pyydetään mahdollisia lahjoituksia. Puerto Vargasin portilla meiltä tarkistettiin sekä auto että reput ettei niissä ole mitään kiellettyä tavaroita kuten erityisesti kertakäyttöisiä muovipulloja joita ei saa puiston alueelle viedä. Portilla oli myös vastassa "oppaita" ja oppaita, ja päädyimme kovan tinkauksen (40 USD) jälkeen ottamaan yhden oppaan kahdeksi tunniksi. Sinällään opasta ei tarvitse liikkumiseen hyvin merkityllä polulla ja pitkoispuilla, mutta opas pystyi huomattavasti nopeammin löytämään viidakosta eläimiä nähtäväksi ja hänellä oli myös kaukoputki jonka avulla pystyi tarkemmin näkemään eläimiä. Bongasimme parin tunnin aikana muutamia isompia hämähäkkejä, käärmeitä (mm. keltainen kyy - Ripsipalmukyyn, Eyelash viper), kapusiiniapinoita, mölyapinoita, useampia laiskiaisia sekä tietysti lintuja - useita tukaaneja, mm. sateenkaari tukaanin (keel-billed toucan) sekä hieman harvinaisemman lähes 60cm pitkän isopökkelökehrääjän (great potoo).  Tosiaan ensimmäiset kolme kilometriä ollaan viidakossa ja mangrovemetsässä kunnes tullaan Punta Vargasiin josta käsin kävelimme itsenäisesti ensin kolme kilometriä aivan Karibianmeren rannalla upeissa maisemissa ilman muita vastaantulijoita kunnes Punta Cahuista eteenpäin ihmisiä alkoi olemaan jo huomattavia määriä liikkeellä kolmen kilometrin matkalla itse Cahuitan kaupunkiin. Kävelyyn kannattaa varata aikaa kolmesta neljään tuntia ja matkalla voi toki pysähtyä uimaan meressä. 

Golden Silk Orb Weaver hämähäkki naaras, koiras oli todella pieni

Bongaa lisko

Keltainen pieni kyykäärme. Näitä oli puissa siellä täällä

Kolmivarvaslaiskiainen

Mölyapinan poikanen

Kapusiiniapina

Laiskiainen rannalla puussa roikkumassa

Cahuista palasimme taksilla Puerto Vargasiin ja sieltä ajoimme autolla takaisin majoitukseen ja kävimme iltapäivästä syömässä myöhäisen lounaan Banana Azul nimisessä resortissa. 

Costa Rican "peruslöpö" eli Imperial lager - Pura Vida! 

Yleisesti Costa Rican hintatasosta sen verran että se on huomattavan korkea eli Costa Rica ei ole mikään halpa maa matkustaa ja sen onkin Keski-Amerikan kallein maa. Lounas paikallisessa ravintolassa eli "soda":ssa maksoi noin 5-10 euroa, ns "peruslöpö" eli Imperial lager olut noin kolme neljä euroa, paremmat craft oluet kuudesta kahdeksaan euroa sekä lounas tai illallinen ravintolassa 20-30 euroa henkilö. Ostimme kaupasta (esim. MaxiPali tai Pali kaupat) olutta majoituksiin ja esim. Imperial six-packin hinta oli tällöin vain 1500 colonia (plus verot) noin nelisen euroa. Veroista vielä että ravintoloissa hinnat ovat verottomia, eli niihin tulee laskea lisää vielä 13% VAT sekä 10% palvelumaksu. Palvelumaksuun tai tippiin liittyen huomautus eli hinta sisältää jo mielestäni "tipit" mutta koska maassa vierailee paljon USA ja Kanadasta tulevia turisteja niin tämä tippauskulttuuri on jo hieman ikävällä tavalla "lähtenyt laukalle" ja varsinkin kansainvälisiä FB ryhmissä on paljon kysymyksiä "kuinka paljon tipata lisää" ja "voiko maksaa dollareilla". Costaricalaiset eivät yleensä itse tippaa ylimääräistä eli se on vain turistien tekemään. 

Silver Argiope hämähäkki

Maksamiseen liittyen huomio että luottokortit käyvät lähes kaikkialla eikä käteistä tarvitse kuin kenties toreilla. Dollareilla ei kannata maksaa käteisellä eikä myöskään luottokortilla kannata sitä valita valuutaksi vaan aina Costa Rican colonit kannattaa valita maksuvaluutaksi. Olin vaihtanut sata euroa coloneiksi mutta oikeasti niitä ei tarvinnut ja pärjäsin hyvin luottokortilla koko matkan ajan. Toki jos haluaa tippailla vielä lisää niin tällöin käteinen on se toivottava maksuväline.