Ecuador - Quito

Seuraavat pari päivää vietimme Quitossa, Ecuadorin pääkaupungissa, joka on maailman toiseksi korkeimmalla (2850 metriä) sijaitseva pääkaupunki. Korkeammalla (3650-4100m) on vain Bolivian La Paz, jossa kävin kesällä 2024: La Paz. Quito on kuitenkin ykkösenä pääkaupungeista lähimpänä päiväntasaajaa, Singaporen jääden toiselle sijalle. Cotopaxilta alkaneet flunssan oireet hieman haittasivat päiviä Quitossa ja muutenkin loppu matkaa, mutta särkylääkkeillä kuumeen sai laskettua hetkeksi pois, joskin yskä, kurkkukipu sekä nokan vuotaminen jatkui pari viikkoa Suomeen paluun jälkeen. Onneksi korkeus ei enää aiheuttanut päänsärkyä. 

Quito, Ecuador nähtynä El Panecillon kukkulalta

Tiistai 1.7.2025

Aamiaisen jälkeen lähdimme puolen päivän kierroksella Quitossa käyden ensin katsomassa alumiinista tehtyä Neitsyt Marian (Virgin of El Panecillo) 41 metriä korkeaa patsasta joka kohoaa vanhan kaupungin vieressä olevalla kukkulalla. Kyseessä on myös maailman korkein alumiinista tehty patsas ja se on jopa korkeampi kuin Rion Jeesus patsas. Patsaalta olikin hyvät näkymät Quiton vanhaan kaupunkiin ja läheisille vuorille. Cotopaxi vuorikin olisi hyvällä säällä näkynyt ylhäältä käsin. 

Neitsyt Marian 41 metriä korkea patsas

El Panecillo kukkulalta ajoimme tunnin verran pohjoiseen läpi uuden kaupungin kunnes saavuimme Mitad de Mundo nimiseen paikkaan, jonka kerrottiin sijaitsevan päiväntasaajalla. Tarkistin väitteen vielä navigaattorista eikä se päiväntasaaja nyt ihan siinä ollut mihin iso pytkinti (30 metriä korkea) oltiin rakennettu ja maahan piirretty viiva joka olisi jakanut kohdan pohjoiseen ja eteläiseen pallonpuoliskoon. Oikea tasaaja on oikeasti 240 metriä pohjoiseen merkitystä viivasta, ja kaiketi siellä on myös jonkinlainen merkki. Oli miten oli ihmettelimme tätä aluetta noin tunnin ajan käyden mm. "päiväntasaajan muistomerkin päällä katselemassa maisemia" sekä ihmettelemässä lukuisia turisteille tarkoitettuja kauppoja. Lopulta löysimme panimon jonka Mitad de Mundo nimistä olutta sitten maistelimme. Aikamoinen markkinapaikka, vaikka olikin yllättävän rauhallinen näin aamupäivästä. 

Mitad de Mundo. Keltainen viiva osoittaa "päiväntasaajan". 

Päiväntasaajamonumentti jonka huipulle pääsi hissillä

Päiväntasaajalta ajoimme takaisin Quiton keskustaan ja kävimme ensin ihmettelemässä 1800-luvulla rakennettua uusgoottilaista kirkkoa nimeltään Basilica del Voto Nacional, joka sisältä toi hieman mieleen Notre Damen tai Vituksen katedraalit. Hauskana yksityiskohtana kirkossa on ulkopuolella olevat vesirännien syöksytorvet. Kun ne Euroopassa kirkoissa ovat yleensä ihmisiä tai paholaisia, niin tässä kirkossa ne oltiin korvattu paikallisten eläimien figuureilla. Yhteen torniin olisi myös päässyt kiipeämään.

Alas vanhaan kaupunkiin - taustalla Neitsyt Marian patsas

Lopuksi palaisimme vanhan kaupungin keskustaan ja kävelimme "Church of the Society of Jesus" tai "La Iglesia de la Compania de Jesus de Quito" kirkon eteen jonka julkisivu ei antanut mitään vihjettä mitä sisällä tulisimme näkemään. Kyseessä on 1605-1765 rakennettu barokkityylinen kirkko, jonka koristelut ja erityisesti kultaukset saivat meidän hämmentymään täysin ja "haukkomaan henkeä" että onko tämä nyt ihan oikeasti näin hieno. Sanotaanko että paikka mykisti kauneudellaan meidät täysin. Kirkon koristeluun on käytetty 50 kg aitoa kultaa. Mikäli vaan käyt joskus Quitossa niin älä kulje tämän kirkon ohi vaan käy ihmeessä katsomassa. 

La Iglesia de la Compania de Jesus de Quito kirkon julkisivu

Kirkko sisältä. Kultauksia riittää

Iltapäivän päätteeksi kävimme vielä suklaamuseossa kuuntelemassa suklaan historiasta (tietenkin se on Ecuadorista peräisin!) ja erityisesti maistelemassa erilaisia suklaita. Näitä suklaamuseoita kaupungissa näyttikin olevan useampia ja varmaankin kaikissa on ihan sama ohjelma sisältäen myös maistelut. Ostimme myös suklaata mukaan, mutta se ei koskaan selvinnyt Suomeen asti.

Illalla kävimme vielä syömässä kenties kaupungin parhaimmassa ravintolassa, ainakin sijainnin osalta, Plaza Grandella arkkipiispan palatsin toisessa kerroksessa sijaitsevassa La Vid nimisessä ravintolassa, joissa söimme kolmen ruokalajin illallisen. Alkukeittona perinteinen oli peruna-juustokeitto (locro de papas) jossa oli lisäksi avokadoa sekä lämmittävää chiliä, pääruokana entrecote-pihvit ja jälkiruokana erilaisia sorbetteja. Ruokajuomana sopi hyvin argentiinalainen Mendozan alueen Cabernet Sauvignon-rypäleestä tehty punaviini. Chilin ja viinin avulla flunssakin tuntui hieman helpottavan. Keitto itsessään oli jo niin iso ja täyttävä että sillä olisi hyvinkin pärjännyt. 

Alkukeitto: Locro de papas - peruna-juusto keitto

Pääruoka: Entrecote - 250 g (medium), perunat ja pippurikastike

Jälkiruoka: Sorbettia 

Keskiviikko 2.7.2025

Viimeinen päivä Quitossa oli taas "lomaa lomasta" eli vapaapäivä ilman mitään ohjelmaa. Kävelimme vanhan kaupungin kaduilla edes-takaisin, ihmettelimme San Francisco aukiolla elämää sekä kävimme parissa kahvilassa. Eli ei mitään ihmeellistä. Illallista kävimme taas syömässä jos kolmannen kerran samassa rakennuksessa kuin aiemmin, mutta nyt menimme Cafe Plaza Grandeen puoli kuuden aikaan illasta ja ihmettelimme välillä outoa menoa: jos tilaisi jonkinlaisen jälkiruuan (jäätelöä) niin valot menivät pois salista ja inkvisiittorin pukuun pukeutunut henkilö toi jälkkärin pöytään dramaattisen musiikin ja kirkon kellojen soidessa taustalla. No emme tilanteet sitä kun olimme jo nähneet kolmasti tuon "show" ruokailun aikana. 

Samainen "kultainen kirkko" nähtynä San Francisco aukiolta käsin

Iguana IPA ja Red Llama Ale

Camino del Sol Breweryn oluissa esiintyvät hahmot

Seuraavana päivänä meillä olikin aikainen herätys koska lähdimme klo 6 aikaan aamulla kohti matkan viimeistä kohdetta - Bellavista cloud forestia eli Bellavistan pilvimetsiä. johon oli noin kahden tunnin ajomatka Quitosta. 

Hotelli jossa majoituimme sekä Quiton katedraalin valaistut tornit