Kolumbia - Cartagena ja Tayrona

Panamasta matka jatkui Kolumbiaan, josta tuli 103/197 (UN: 99/193) maa jossa olen vieraillut. Kolumbian matka oli jaettu kahteen osaan maantieteellisesti. Ensin olimme neljä päivää Karibianmeren rannikolla ja sitten kuusi päivää Andien vuoristossa sijaitsevissa kahdessa isossa Kolumbian kaupungissa, Medellinissä ja Bogotassa. Samalla saimme hieman akklimatisoitua ennen Ecuadoria.

Cartagenan värikkäitä rakennuksia

Keskiviikko 18.6.2025

Aamusta matkustimme Gamboasta Panaman kansainväliselle lentoasemalle puolentoista tunnin ajan ja lensimme Copa Airlinesilla tunnin lennot historialliseen Cartagenan (Cartagena de Indias) kaupunkiin. Maahantulossa saimme jonottaa lähes tunnin koska samanaikaisesti useampi lentokone on saapunut maahan erityisesti USA suunnasta. Vaikka olimme täyttäneet netissä sähköisen maahantulo ilmoituksen tuksen niin siitä ei ollut mitään apua vaan virkailija naputti tiedot käsin koneelle ja kyselin mihin mennään ja pyysi myös näyttämään maasta poistumisen osoittavat lentoliput. Sähköiset portit olivat käytössä vain Kolumbian kansalaisille. Kun poistuimme Kolumbiasta Bogotasta niin siellä käytössä oli sähköiset portit maasta poistumiseen, joten emme saaneet tällöin passiin exit-leimaa. 

Cartagenan, kuten Panamankin, perustuivat espanjalaiset 1533 ja sen vanha kaupunki sekä linnoitus (San Felipe de Barajasin) ovat hyvin säilyneet ja toki niitä vuosien saatossa myös kunnostettu. Kaupunkia ympäröi useamman kilometrin pituiset muurit ja bastionit. Kaupunki koostuu keskustasta (Centro) jossa on upeita aukioita, paljon kirkkoja sekä kirkkailla väreillä maalattuja andalusialaisia palatseja. Tämän eteläpuolella on entisten työläisten kortteleita, joka tunnetaan nimeltään Getsemania, jossa nykyisin on paljon ravintoloita, roof top baareja ja majoituksia. Centro oli viimeisen päälle siisti ja kunnostettu kun taas Getsemaniassa valitsi hieman boheemi tunnelma, jossa katuja koristivat isot seinämaalaukset eikä kaikki ollut juuri niin rempattua kuin voisi olla. Meillä oli myös majoitus Plaza del Pozo aukion reunalla Getsemanian alueella - Hotel Casa Pizarro, jossa oli muutamia huoneita sekä iso kattoterassi jossa tarjoiltiin aamiainen. Huone sijaitse pohjakerroksessa ja ikkunaluukut ja ovet avautuivat vain sisäpihalle, jossa oli pieni uima-allas. 

Cartagenan vanhan kaupungin kellotorni

Lähdimme heti kävelemään Getsmanian läpi Centroon, ja samalla tuli selväksi myös kuinka kuuma ja kostea paikassa oli. Iltapäivän lämpötila oli yli +35 astetta ja mereltä tuleva kosteus nosti kuumuuden tuntua vieläkin ylemmäs. Ihmettelimme tovin Centrolla olevia aukiota ja muutamia kirkkoja sekä kävimme etsimässä Boteron tekemän ison pronssisen nais patsaan. Tulimme myöhemmin Kolumbiassa nähneeksi myös paljon Boteron patsaita Medellinissä ja taidetta hänen museossaan Bogotassa. Museoita olisi myös ollut Cartagenassa nähtävillä paljon, joista kenties kiinnostavin olisi ollut inkvisiittorien historiasta kertova museo, mutta emme olleet museo-fiiliksellä vaan katselimme vanhaa kaupunkia kaduilla kävellen. 

Päädyimme lopulta syömään myöhäistä lounasta Porthos Steakhouse & Pub Cartagena nimiseen ravintolaan, jossa päädyimme tilaamaan kumpikin litran tuopit olutta sekä todella hyvät hampurilaiset. Illalla kävelimme takaisin Getsemania alueelle nauttimaan kattoteranssien tarjonnasta. Paras tunnelma taisi olla Casa del Tunel ravintolassa. Pidimme huomattavasti enemmän Getsemania tunnelmasta kuin Centron varsinkin iltaisin. 

Boteron patsas - ei lihava, vaan "tilava" nainen

Getsemanian yössä

Torstai 19.6.2025

Aamusta kävimme opastetulla kierroksella La Boquillan kalastajakylässä noin 15 minuutin ajomatkan päästä Cartagenasta ja tiemme noin puolentoista tunnin veneretken mangrovemetsissä. Venettä ei soudettu vaan sitä työnnettiin sauvalla perästä. Näimme muutamia haikaroita alueella ja taisimme olla ainoat turistit paikan päällä jotenka saimme rauhassa nauttia metsien tunnelmasta. Itse La Boquillan kylä oli hieman surullista katsottavaa. Roskia siellä täällä ja ihmisten rakennukset muistuttivat enemmän hökkeleitä. Kuulemma asukkaita on yritetty siirtää sieltä koska asuinalue on osittain rakennettu vanhan kaatopaikan päälle, mutta ihmiset ovat kuitenkin palanneet paikalle. Täällä myös miehillä tuntui olevan ylpeyden aihe kuinka monta eri naista ja lasta heillä on ollut ilman että he tarvitsevat huolehtia aiemmista naisista ja heille syntyneistä lapsista, kun uuden voi ottaa parin vuoden päästä ja laittaa vanhan kadulle kerjäämään ja myymään itseään. Ikivanhaa "machomenoa" on kuulemma vaikea kitkeä pois koska se jatkuu sukupolvesta toiseen.

Mangrovemetsässä

"Tunnel of Love" 

Pari haikaraa ja iibiksiä 

Puolenpäivän jälkeen palasimme takaisin Cartagenaan ja lähdimme kävelemään vanhan kaupungin muureja ympäri sekä kuvailemaan upeita taloja ja palatseja. Iltapäivän kuumuus pakotti myös välillä hoitamaan nesteytystä ja kävimme muutamassa craft olutta myyvässä baarissa mm. The Clock Pub Cartagenssa sekä Cerveceria Cartagenassa joista jälkimmäinen sijaitsi ihan hotellimme välittömässä läheisyydessä. Illalla kävimme syömässä vielä tunnelmallisissa Casa del Tunel ravintolassa. 

Cartagenan kaupungin muureja ja bastioneja 

San Felipe de Barajasin linnoitus

Cartagenan vanhaa kaupunkia kaupungin muurilta nähtynä

Cartagenan uutta kaupunkia - kuin Miami

Perjantai 20.6.2025

Aamusta jätimme Cartagenan ja matkustimme viisi tuntia MarSol yhtiön pikkubussilla Karibianmeren rannikkoa pitkin Santa Martan kaupunkiin. Yllätyksemme oli suuri kun bussi ei pysähtynyt matkan aikana missään taukoja varten vaan ajoi yhtä kyytiä Santa Martaan. Onneksi olimme ostaneet evästä ennen lähtöä ja emmekä juoneet aamusta kolmea-neljää kuppia kahvia. Santa Martan bussiasemalla meitä oli vastassa kuljettaja joka vie meidät noin tunnin ajomatkan päähän Tayrona kansallispuiston alueella sijaitsevaan majoitukseen. 

Tayrona alue käsittää toistakymmentä kilometriä rantaviivaa jatkuen sisämaahan päin muutamia kilometrejä ylös vuoristoiseen maastoon ja alueella asuu edelleen alkuperäisasukkaita. Alue on osan vuodesta suljettuina eikä turisteja päästetä alueelle. Alueelle pitää ostaa erikseen päiväkohtainen "ranneke" eli sekä pääsylippu että vakuutus alueen portilta - noin 20 euroa henkilö per päivä. Lisäksi hotellista sai vielä oman rannekkeen. 

Alueelle kasvillisuus ja eläimistö on erittäin runsasta mm. mölyapinoita ja erilaisia liskoja on paljon sekä myös jaguaareja, jotka toisin ovat erittäin harvinaisia.  Majoitimme alueen kenties parhaimmassa paikassa, Canaveral alueella sijaitsevassa Ecohabs Tayronassa jossa on vain yksitoista perinteiseen tyyliin rakennettua mökkiä jyrkälle rinteelle, jonne olikin hikistä kavuta kuumuudessa vaikka mereltä käsin puhalsi hieman vilvoittava tuuli. Mökki koostui kahdesta osasta: alhaalla oli avoin tila jossa oli pöytä ja riippukeinu sekä erillinen suihku/wc sekä yläkerrassa oleva makuuhuone. Ilmastointi toimi niin että avattiin ikkunat jolloin tuuli mereltä kävi mökin läpi. Onneksi ikkunoissa oli hyttysverkot sekä sängyn päällä myös verkko, koska niitä hyönteisiä täällä viidakon keskellä tuntui olevan joka lähtöön, niin lentäviä kuin käveleviä, joihin pääsimme konkreettisesti tutustumaan kun vietimme alueella pari päivää.

Ecohabs Tayronan "mökkikylää". Meillä mökki oli korkeimmalla kohdalla. 

Mökin majoitustilat

Mökki ulkoapäin kuvattuna

Mökit rannalta kuvattuna

Juhannusaaton väriloistoa Karibianmeren rannalla

Hotellin alueella oli vain yksi ravintola, johon piti laskeutua ne pari sataa askelmaa alas mökiltä ja ruokailun jälkeen sama ylös. Ravintola olikin erittäin hyvä vaikka palvelu oli hieman hidasta, mutta eipä meillä ollut mikään kiire ja nautimme samalla upeasta auringonlaskuista Karibianmeren rannalla. Ei yhtään hullumpi paikka viettää myös Juhannusaattoa. 

Lauantai 21.6.2025

Juhannuspäivänä teimme pitkän kävelyretken rannikkoa pitkin El Cabo San Juaniin, johon tuli matkaa noin kahdeksan kilometriä suuntaan eli yhteensä 16km. Matkana tuo ei ollut kovin pitkä, mutta kuumuus ja kosteus tekivät siitä varsinkin alkumatkasta hieman hikisen kun kävelimme pari kolme kilometriä muutamien kukkuloita ylös ja alas (portaita oli rakennettu joihinkin kohtiin), kunnes polku laskeutui meren pinnan tasolle kulkien meren rannalla ja mangrove- ja palmupuu metsissä. Näimme alueella myös niitä äänekkäitä möly- ja kapusiiniapinoita, sekä paljon erilaisia liskoja ja hyönteisiä. Alue on erittäin suosittua ja välillä polulle muodostui pitkiä jonoja varsinkin suosituimmille valokuvauspaikoille, mutta suurimman osan ajasta saimme kulkea rauhassa. 

Tayrona national park rantaviivaa

Bongasin sammakon viettämässä rantaelämää puunkolosta

Rehevää kasvustoa polun varrella

Alueelta löytyy myös muuta (halvempaa) majoitusta ja ravintoloita ennen El Caboa, mutta vettä kannattaa olla repussa riittävästi mukana sen verran kuuma alueella kuitenkin on että nestettä kuuluu. Paras paikka uida ja nauttia alueelta on Playa La Piscina, josta löytyy myös muutamia rantaravintoloita. Pysähdyimme yhden sellaisen eteen ja teimme tilauksen lounaasta. Koska lounaan tekeminen kesti noin tunnin niin sitä ennen oli hyvää aikaa käydä uimassa Karibianmeressä ja nauttia rantaelämästä. Vietimme alueella noin kaksi ja puolituntia uiden ja syöden lounasta kunnes oli aika lähteä kävelemään sama kahdeksan kilometriä takaisin kuumassa iltapäivän lämmössä vatsat täynnä ja palasimme takaisin hotellille kello neljän aikaan iltapäivästä. Hotellin ravintolassa kylmä olut maistui hikisen mutta mukavan päivän jälkeen. 

Playa La Piscina, Tayrona national park, Kolumbia

"Kolumbian tiikeri" (?) viihdytti meitä rannalla

Illalla pieni ukkosmyrsky iski alueelle kun olimme ravintolassa syömässä illallista, mutta onneksi tällä alueella myrskyt tulevat ja menevät nopeasti. Seuraavana päivänä jatkoimme matkaa iltapäivästä lentäen Santa Marta Medelliniin, jotenka meillä jäi vielä sunnuntaina kokonainen aamupäivä nauttia Tayoranan alueesta. Vaikka Tayronaan olikin pitkä matka niin ehdottomasti se oli upea kokemus nauttia Karibianmeren rannikon alueesta ja sen luonnosta. Helpointa sinne on matkustaa lentämällä Santa Martaan, josta on lyhyt matka alueelle. Majoitusta ja ravintoloita löytyy paljon myös kansallispuiston ulkopuolelta tai sen välittömästä läheisyydestä, mutta itse pidimme kovasta siitä että olimme yötä puistossa erittäin rauhallisessa ja upeassa majoituksessa. 

 

Panama - Panama City ja Gamboa

Kesäkuussa 2025 teimme kesälomakauden pisimmän reissun kolmen viikon aikana uuteen maahan: Panamaan, Kolumbiaan ja Ecuadoriin. Pyörittelin pitkään talvella 2025 mihin matkustaisimme kesällä ja Keski- ja Etelä-Amerikan matkan lisäksi suunnitelmat olivat jo pitkällä sekä Madagaskarin että Botswana-Zimbabwe (maasturilla) matkojen osalta. Päädyin kuitenkin luoteis-Etelä-Amerikassa sijaitseviin maihin, koska olin vuosi sitten tykästynyt kovasti Andien alueelta Perussa, Boliviassa, Chilessä ja Argentiinassa johon vuonna 2024 teimme neljän viikon matkan. 

Panama City - skyline

Tämän vuoden matka koostui seuraavista osuuksista ja tehtiin myös seuraavassa järjestyksessä (suluissa on öiden lukumäärä per paikka):

• Panama (4) - Panama City (2) ja Gamboa rainforest (2)
• Kolumbia (10) - Cartagena (2), Tayrona National Park (2), Medellin (3) ja Bogota (3)
• Ecuador (7) - Cotopaxi National Park (2), Quito (3) ja Bellavista Cloud Forest (2)

Matka suunniteltiin siten, että kohteet järjestettiin niin että oltiin sekä kaupungeissa että "maastossa", sekä niin matkustettiin merenpinnan tasolta ylöspäin aina Cotopaxin ympäristöön yli 4100 metrin korkeuteen ja näin korkeaan ilmanalaan pystyi tottumaan hieman helpommin, mm.  Medellin sijaitsee noin 1500 metrin korkeudella kun taas Bogota sijaitsee jo 3000 metrin korkeudessa. 

 

Kaukolennot tehtiin KLM (Kelmillä) Amsterdamin kautta ja koneina oli menossa Boeing 777-300ER ja paluussa 777-200LR. Matkustusmukavuutta pitkillä lennoilla toi Premium Comfort luokka jossa olenkin matkustanut nyt "aina" kun KLM pitkillä lennoilla olen lentänyt - hintaeroa economyyn noin 300 euroa henkilö per suunta. Etelä-Amerikassa puolestaan lensimme Copa Airlinesilla (PTY-CTG), JetSmartilla (SMR-MED) sekä Aviancalla (MED-BOG, BOG-UIO). 

Matkan räätälöinnistä vastaisi tälläkin kertaa suomalainen matkatoimisto Aventura. Lentojen ja majoituksien lisäksi matkaan sisältyi kuljetuksia lentokentiltä sekä muutamia opastettuja reissuja, jolloin saimme oikeastaan kaiken ns. "irti" kohteesta kun paikallinen opas/henkilö näytti juuri meille kiinnostavia kohteita ja paikkoja. Pidimme myös ns. "opas-vapaita" päiviä joka toinen päivä, jolloin teimme omatoimisesti retkiä kohteissa. 

Lauantai 14.6.2025

Olimme edeltävä päivänä majoittuneet jo perinteisesti (kolmas kerta vuoden sisään) Helsingin lentoaseman hyvätasoiseen Clarion hotelliin, jolloin pääsimme helposti lähtemään lennolle aamiaisen jälkeen. Aamusta lensimme KLM lennoilla Amsterdamiin, josta vaihdoimme muutaman tunnin pysähdyksen jälkeen Panaman lennolle, joka oli tällä kertaa päivälento ja kesti noin yksitoista tuntia. Saavuimme Panaman lentoasemalle juuri kun aurinko oli laskemassa noin klo kuuden aikaan illalla ja ajoimme noin puolisen tuntia Panama Cityyn, joka ensi näkemältä hämmästytti korkeine pilvenpiirtäjineen sekä ruuhkaisina betonisten ajoväylien hässäkkänä tuoden mieleen etäisesti Singaporen tai Dubain, mutta pienemmässä mittakaavassa. Majoituimme kahdeksi yöksi Tryp Panama Centro hotelliin ja saimme ylimmästä kerroksesta sijaitsevan kulmahuoneen. Illalla emme muuta siten tehneet kuin kävimme oluella läheisessä baarissa. Panama oli samalla 102/197 maa jossa olen käynyt (UN listalla 98/193). 

Panaman kuuluisin pilvenpiirtäjä - F&F torni

Sunnuntai 15.6.2025

Aamusta lähdimme puolen päivän Panaman kierrokselle käyden sekä Panaman alkuperäisessä vanhassa kaupungissa (Panama Viejo) sekä nykyisessä vanhassa kaupungissa (Casco Antiguo tai Casco Viejo). Näistä ensimmäinen oli kenties kiinnostavampi, vaikka siellä oli vain hyvin vähän nähtävää - raunioita, maailman korkein Amerikan rakennus aikoinaan (katedraalin torni) ja pieni museo. Kyseessä oli paikka johon Panama oltiin perustettu espanjalaista toimesta, ja jonka englantilainen merirosvo ja myöhemmin Jamaikan hallitsija Morgan (tunnetaan myös Capten Morgan rommista) oli hyökännyt vuonna 1671 sisämaan puolelta sekä tuhonnut ja ryöstänyt kaupungin. 

Panama Viejo: Amerikan mantereen korkein rakennus, aikoinaan. Katedraalin kellotorni.

Panama Viejon jälkeen kävimme kolmen tunnin ajan tutustumasas Casco Viejoon / Casco Antiguoon, joka on nykyisin kunnostettu upeaksi vanhaksi kaupungiksi joka täynnä turistille suunnattuja kauppoja ja ravintoloita. Kävimme mm. Panaman kanavan museossa, joka oli myös erittäin mielenkiintoinen paikka josta sai käsityksen kuinka kanavaa oltiin aiemmin rakennettu sekä ranskalaisten että jenkkien toimesta. Museossa kerrottiin myös miten Panama sai itsenäisyyden ja mitä ongelmia siitä oli myöhemmin aiheutunut jenkkien kanssa. 

Kävimme myös katsomassa Panama-hattuja myyviä liikkeitä, joka oikeasti on Ecuadorista peräisin mutta jotka jenkit "lanseerasivat" virheellisesti Panama hatuiksi kun niitä siellä pidettiin Panaman kanavan rakennuksilla. Vähän sama kuin tuo surullisen kuuluisa ranskalaiset perunat tapaus, kun olivat toisen maailman sodan aikana Belgiassa syömässä perunoita ja kuvittelivat olevansa Ranskassa... Oikeasti Panamassa tehdään oman tyylisiä hattuja (suorempia lierin osalta) mutta molempia myydään kaupoissa hintaa muutamasta kympistä aina 30000 dollariin asti riippuen kuinka tiukasti hattu on punottu. En ostanut hattua tällä kertaa. 

Kirkko Casco Viejossa

Osa taloista hieman huonossa kunnossa. Ranskalaista tyyliä taloissa. 

Hattuja Casco Viejossa.

Museon ja vanhan kaupungin jälkeen kävimme vielä omatoimisesti katsomassa Bio-museota (ulkoapäin), jossa esitellään Panaman luontoa ja historiaa. Kävelimme museon ympärillä ihastellen upeaa rakennusta sekä näkymiä Panaman kanavan suulle. Myöhemmin palasimme Uber-taksilla takaisin keskustaan. Voin suositella Uberilla liikkumista kaupungilla - edullinen ja helppo tapa kulkea paikasta toiseen. Keskustassa kävelimme nyt enemmän päivän valossa tutustuen pilvenpiirtäjien ympäröimään kaupunkiin ja käyden pitkällä ja myöhäisellä lounaalla Gaucho Steak house nimisessä pihviravintolassa. 

Bio-museo

Maanantai 16.6.2025

Seuraavaksi vaihdoimme Panaman keskustan pariksi päiväksi sademetsän rauhaan (Gamboa Rainforest Resrt), mutta sitä ennen pysähdyimme Panaman kanavalla Miraflorsin suluilla (Miraflores Locks) katsomassa miten laivat kulkivat kanavassa. Kävimme myös paikalla olevassa isossa IMAX teatterissa katsomassa puolen tunnin esityksen joka kertoi myös kanavan historiasta ja nykypäivästä. 

Panaman kanava - Miraflores locks. Taustalla uudessa kanavan osassa konttilaiva

Puolenpäivän aikoihin olimmekin sitten jo Gamboa Rainforest Resortissa, joka on aiemmin toiminut kanavan rakentajien loma/virkistyspaikkana ja joka on nykyisin iso hotelli Charges joen varrella, ja joka myös on kansallispuiston aluetta. Hotelli koostui kolmesta isosta rakennuksesta ja sen edessä olevista uima-altaista. Saimme huoneen vasta myöhemmin iltapäivästä joten aikaa jäi kävellä ympäri aluetta, josta löytyi myös tyhjäksi jääneitä huviloita joiden luonna näimme useita liskoja ja kultajäniksiä. Majoituksessa ei ollut kuin muutama muu turisti majoittuneena ja saimmekin rauhassa viettää hotellissa aikaa ja nauttia Panaman kuuman kosteasta (+35 astetta) ilmastosta. 

Gamboa Rainforest Resortin uima-allasalue

Näkymä hotellihuoneesta Charges joelle

Tiistai 17.6.2025

Olimme edeltävänä päivän varanneet retken köysiradalle jolla pääsi noin tunnin ajan ajamaan ylös hotelli alueen yläpuolelle ja kävelemään pieneen näkötorniin josta näkyi sekä Charges joki että Panaman kananva. Kovin kummoinen tämä köysirata ei ollut, mutta tulipa nähtyä viidakkoa ylhäältä käsin. Oikeastaan näimme vain kymmeniä pieniä vihreitä papukaijoja lentämässä ympäriinsä. Köysirata-ajelu oli mielestäni aika kallis (50 dollaria per henkilö), mutta tulipa nyt nähtyä sekin, koska jätimme vastaavan kokemuksen välistä talvella kun olimme käymässä Costa Ricassa. 

Iltapäivällä palasimme hotelliin ja vietimme aikaa hotellin uima-altaalla ja oikeastaan "lomailimme" lomasta. Seuraavana  päivänä matka jatkuisi kohti Kolumbiaan ja Karibianmeren rannalla sijaitsevaan Cartagenan kaupunkiin. 

Tyhjillään olevia huviloita Gamboa alueella

Kultajänis Gamboa resortin alueella

Vaikka näimme Panamaa muutaman päivän niin paikka ei oikein vakuuttanut minua. Olihan se Casco Viejo omalla tavallaan hieno, ja pilvenpiirtäjät etäältä katsottuna, mutta heti vanhan kaupungin takana alkoi rähjäinen ja hieman outo kaupunginosa eikä myöskään pilvenpiirtäjien ympäristö ollut mitään sellaista missä välttämättä jaksaisin aikaa viettää pidempään. Tulemme kuitenkin palaamaan marraskuussa Panamaan kun lähdimme sieltä kautta käymään Keski-Amerikan muissa maissa. Sinällään siis Panama on hyvä "hubi" kun ollaan matkalla Keski- tai Etelä-Amerikkaan ja siellä voi viettää pari päivää. Tiedän että Panamassa on paljon hienoja ranta- ja sukelluskohteita varsinkin Karibianmeren puolella, mutta nyt jätimme ne välistä. 

Sofia

Matkustin pääsiäisenä 2025 Bulgarian pääkaupunkiin Sofiaan, jossa en ollut vielä käynyt muuta kuin vuonna 2013 ajaessa sen länsiosien läpi matkalla pohjoisesta kohti Rilan luostaria ja Banskoa. Niinpä oli hyvä aika käydä tutustumassa tähän Euroopan yhteen vanhimpaan kaupunkiin jonka traakialaiset sen aikoinaan perustivat. Sofia on myös Euroopan pääkaupungeista korkeimmalla sijaitseva kaupunki - 550 metrin korkeudessa ja sen eteläpuolella kohoaa Vitosha vuori 2300 metriin jonka mukaan myös Sofian kävelykatu on saanut nimensä - Vitosha bulevardi. 

Meillä oli käytännössä kolme täyttä päivää aikaa tutustua tähän kaupunkiin ja sanoisin että se on juurikin sopiva määrä päiviä jotta ehtii rauhassa tutustua kaupungin nähtävyyksiin. 

National Assemby of Bulgaria - entinen kommunistisen puoleen päämaja

Saapuminen ja liikkuminen

Lensimme Helsingistä Norwegian suoralla lennolla Sofiaan. Norwegian on parin vuoden aikana alkanut lentämään paljon itäisen Euroopan kohteisiin suoraan ja tälläkin lennolla kone oli aivan täynnä. Lentokentältä pääsee helpoiten keskustaan metrolla (keltainen linja, M4), ja maksu metroon suoraan luottokortilla portilla. Yksi matka maksaa 0.8 euroa, ja kolmen leimauksen jälkeen saakin jo päivälipun jonka hinta on kaksi euroa. Tulomatkalla emme kuitenkaan käyttäneet metroa, koska meillä oli hotellin kautta kuljetus. mutta paluumatkalla ja muuten kaupunkiin tutustuessa käytimme metroa muutamia kertoja. Muuten itse kaupungin nähtävyyden rajaantuvat noin neljän neliökilometrin alueella ja helpointa oli kulkea paikasta toiseen kävellen tai raitiovaunuilla. 

Sofian patsas - aiemmin tässä oli Lenin patsas

Majoitus

Majoituimme aivan keskustassa muutaman metrin päästä Vitosha bulevardista suhteellisen uudessa Sentro Boutique hotellissa, josta oli helppoa lähteä tutustumaan kaupunkiin. Huoneet olivat siistejä ja riittävän isoa. Aamiainen ansaitsee erityisen maininnan koska se oli a la carte tyylinen eli menusta pystyi tilaamaan noin 6-8 eri vaihtoehdosta sopivan annoksen. 

Ruokaa ja juomaa

Sofiassa pääsee syömään edullisesti tai sitten vähemmän edullisesti, mutta kuitenkin huomattavasti halvemmalla kuin Helsingissä. Lounaan tai päivällisen hinta 10-20 euron välillä, olut parista eurosta aina kahdeksaan (craft beer), erittäin hyvälaatuinen punaviini noin pari-kolmekymppiä pullo. Kävimme syömässä mm. seuraavissa paikoissa:

• Manastriska Magernitsa - puolisen kilometriä keskustasta tarjoili hyviä salaatteja ja lihavartaita
• Shataslivetsa - Vitosha Boulevard : "Ketjuravintola" ja hieman kalliimpi aivan "ytimessä". Erinomainen ruoka ja tunnelma ravintolassa, jossa kävimme kerran lounaalla ja kerran illallisella juhlistamassa syntymäpäivää. Viinivalikoima huippua! 
• Izbata Tavern - hauska ja pieni bulgarialainen "maalaisravintola". Huomattavasti halvempi kuin edeltävät paikat. 
• Imperial Gastrohub - olikin tapas- ja viiniravintola, jossa kävimme parikin kertaa maistelemassa bulgarialaisia punaviinejä.   
• Yritimme myös pari kertaa päästä sisään erittäin suosittuun Hadjidragnovisin kellariravintolaan, mutta "No Reservations!" niin ei päästy. 

Lammaskebab-annos kahdelle Shataslivetsa ravintolassa

Samassa yhteydessä voidaan mainita että käteistä emme olisi tarvinneet matkan aikana kertaakaan koska kortilla pystyi maksamaan kaikissa paikoissa paitsi yhdessä pienessä ravintolassa jossa henkilökunta kertoi heti että maksu vain käteisellä. Olin vaihtanut sata euroa Bulgarian "levoiksi" (lev). 

Nähtävyyksiä

Kirkkoja, kirkkoja ja kirkkoja. Niitä Sofiassa riittää, ja kuuluisampana tietenkin suhteellisen uusi 1900-luvun alussa rakennettu uusbysanttilaiseen tyyliin rakennettu Aleksanteri Nevskin katedraali. Sen vierestä löytyy Pyhän Sofian kirkko, joka tosin ulospäin näyttää enemmänkin varastorakennuksesta kuin kirkolta. Kenties hieman oudossa paikassa, loistohotellin ja presidentin viraston sisäpihalla on Sofian vanhin (400-luvulta) rakennus ja kirkko - Saint Georgin Rotunda eli pyöreä kirkkorakennus. Kirkko löytyy myös jännästi Serdikan metroaseman sisäänkäynnin vierestä - keskiaikainen St. Petka Samardjiyska. Samassa yhteydessä kannattaa käydä katsomassa roomalaisen ajan raunioita joita löytyy useammasta paikasta mm. "National Assemby of Bulgaria" eli entinen kommunistisen puoleen päämajan edestä olevalta aukiolta. Kävimme kenties 6-7 eri kirkossa Sofiassa.

Aleksanteri Nevskin katedraali

Saint Georgin Rotunda kirkko 400-luvulta

Aleksanteri Nevskin katedraali sisältä - pääsiäisen viettoa

Sofiasta löytyy myös toimiva moskeija heti vanhan Serdican takaa, jossa kävimme vain ovella, mutta sen takaa löytyi ehkäpä Sofian upein rakennus: vanha kylpylärakennus 1800-luvulta, jossa nykyään kaiketi toimii jonkilainen paikallisen historian museo. Heti tämän upean rakennuksen vieressä löytyi myös kiinnostava kuuman veden vesilähteet, josta paikalliset kävivät hakemassa vettä. 

Vanha kylpylärakennus

Kirkkojen lisäksi kävimme myös tutustumassa erinomaiseen historialliseen museoon heti presidentin viraston ja "National Assemby of Bulgaria" rakennusten vieressä, jonka arkkitehtuuri itsessään on upeaa koska on aikoinaan ollut ottomaanien moskeija (vuodelta 1494) jonka piirteet ovat selvästi nähtävillä. Museossa on esillä alueen historiaa kattavasti ja erityisesti aarrekammion upeat kulta- ja hopeaesineet olivat kiinnostavia. 

Kultainen kuolinnaamio

Kommunismia: Kävimme myös tutustumassa, tosin aidalla suojattuun, isoon Neuvostoliiton aikaiseen sotamuistomerkkiin Prince's Garden nimisessä puistossa. Yritimme myös vierailla hieman keskustan ulkopuolella olevassa kommunistisen taiteen museossa, jonka pihalle on kasattuna Leninin ja Stalin yms sen ajan "super-julkkisten" patsaista, mutta museo olikin kiinni koko pääsiäisen ajan. Museon paikkaa sai hieman hakea koska se sijaitsee oudosti asuinkerrostalojen ja toimistorakennusten keskellä.

Neuvostosotilaiden muistomerkki kuvattuna aidan raosta

Mutta kenties paras nähtävyys Sofiassa oli sittenkin "The Red Flat", museo jossa pääsi tutustumaan aitoon bulgarialaiseen 1980-luvun kerrostalohuoneistoon mielenkiintoisten selostusten kera miten paikallinen perhe asui ja eli kommunistisen ajan Bulgariassa. Museossa oli sallittua koskea ja tutkia esineitä ihan vapaasti. Osa oli jopa niin tuttuja minulle Suomesta 70- ja 80-luvulta että tuli ihan nostalginen fiilis. Vierailu museossa kestää noin pari tuntia ja sinne kannattaa varata etukäteen liput koska paikka on erittäin suosittu ja vain rajattu määrä ihmisiä päästetään kerrallaan huoneistoon. 

The Red Flat - kuin meillä kotona 70-luvulla... 

Lasten huone - minulla oli tuollainen pyörä 80-luvun alussa

The Red Flat - keittiössä, tuttua tässäkin

Laitettiin soimaan Dire Straits yhtyeen Sultans of Swing biisi

Toki kävelimme myös useammassa puistossa joita kaupungista löytyy yllättävän paljon. Kenties "upein" oli National Palace of Culture Park, josta löytyy monumentaalinen betonibrutalismia henkivä järkyttävän iso rakennus keskeltä puistoa suihkulähteiden ympäröimänä. 

National Place of Culture, Sofia

Bulgarian Sofia näyttäytyi meille erittäin mielenkiintoisena ja rentona paikkana. Englantia osattiin hyvin ja myös ruokalistatkin olivat englanniksi eikä enää ollut haasteita lukea vain kyrillisin kirjaimin kirjoitettuja tekstejä, niin kuin vielä pari kymmentä vuotta sitten.

 

Kevään tulppaanit kukkivat Sofiassa