Tansania - Sansibar: Stonetown

Sansibarin kolmas ja viimeinen osuus oltiin saaren pääkaupungin vanhassa kaupungissa Stonetownissa, jossa vietimme yhteensä 26 tunnin ajan. Stonetown on nimensä mukaisesti rakennettu kivestä, Omanin ja arabien hallintokauden aikana se tuli kuuluisaksi orjakaupan keskuksena missä mantereelta tuodut orjat myytiin ja laivattiin ympäri maapalloa niitä ostaville tahoille. Nykyään alue kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin. Alueen tunnetuin henkilö taitaa kuitenkin olla Queen yhteen edesmennyt laulaja Freddy Mercury, joka syntyi Stonetownissa. 

Stonetownin hallintorakennuksen aitaa ja Tansanian lippu

Lauantai 29.1.2022

Lauantai aamusta söimme rauhallisesti pitkän aamiaisen Hekaya hotellissa Pingwessä ja kello 10 aikoihin lähdimme taksilla kohti Stonetownia, jonne matka-aika oli noin puolitoista tuntia. Matkalla ajettiin läpi pienten kylien ja eräässä kohdassa oli kilometrien mittainen isojen mangopuiden varjostama tien pätkä. Mangoja myytiin lähes joka puolella, koska juuri nyt mangot olivat kypsyneet. Ajoimme läpi Sansibar cityn läpi ja sen lähiöiden, jossa oli aikamoinen meno ja meininki kunnes pääsimme itse Stonetownin Darajanin markkina-alueelle, joka oli aivan täynnä ihmisiä. Jäimme pois ns. Big Tree kohdassa, joka on hyvä maamerkki ja paikka löytää takseja. Se sijaitsee meren rannassa heti Stonetownin luoteiskolkassa. Itse Stonetownin vanhan kaupungin pienille kujille autoilla ei pääse, siellä liikutaan jalan ja mopoilla. 

Maps.me sovelluksen avulla lähdettiin etsimään hotellia, Zanzibar Palace hotellia, joka sijaitsi muutaman sata metriä Big Treeltä kunhan oli vaan selvittänyt mihin suuntaa lähteä kävelemään. Hotelli löytyi suhteellisen helposti. Hotellissa mitattiin (yllättäen) mittarilla kehon lämpötil ja henkilökunta piti maskeja. Tätäkin hotellia johti italialainen nainen, jonka kanssa juttelimme pitkään. Saimme huoneen heti käyttöön. Huone sijaitsi kolmannessa kerroksessa johon piti kiivetä jyrkkiä portaita pitkin - onneksi ei ollut raskaita matkalaukkuja kannettavana. Rakennus oli upeasti kunnostettu entinen intialaisten kauppiaiden talo 1800-luvun lopulta, joka oltiin 1990 luvulla remontoitu hotelliksi. Hotellin keskellä oli "kuilu", jossa riippui erilaisia valaisimia ja pohjakerroksella oli iso soliseva vesielementti.

Hotellin näkymiä kolmannesta kerroksesta lounge alueelle

Hotellin ala-aula ja ruokailutila

Vihanneksia ja hedelmiä Stonetownin torilla

Suihkun ja kylmän oluen jälkeen lähdimme tutkimaan Stonetownia tarkemmin - kirjaimellisesti "eksymään" sen pienille kujille. Stonetown on kuitenkin alueeltaan pieni eli kolmelta suunnalta on meri vastassa ja neljännellä suunnalla on uusi kaupunki ja Darajanin markkinat rajana. Muutamat pääkadut on helppo löytää seuraamalla vain väkijoukkoja, joita liikkellä oli todella paljon. Maskeja ei kukaan käyttänyt täälläkään niinkuin oli koko saarella. 

Stonetownissa on mahdollista saada opas näyttämään nähtävyyksiä, mutta se on täysin turha koska kaupungissa on kiva eksyä ja kävellä ympäriinsä sekä nähtävyyksien edessä on yleensä infotaulut kertomaan mikä paikka on kyseessä. Moni yritti myydä opastusta. Stonetowniin kannattaa pukeutua pitkiin housuihin ja kauluspaitaan, koska kyse on muslmimaasta ja täällä kuuluisi pukeutua hieman konservatiivisemmin kuin rantakohteissa. Muutamia turisteja kuitenkin kadulla näkyi lyhyissä housuissa ja t-paidoissa.

Kahvila Stonetownissa

Portugalin kaari - ja Unescon merkki kellotaulussa

Kävimme aluksi katsomassa entistä orjamarkkinoiden paikkaa, jonne sisäänpääsy on 5 USD. Kohteessa on näyttely orjamarkkinoista, englantilaisten 1800 luvulla rakentama anglikaaninen kirkko, orjien säilytyshuoneita ja muistomerkki. Täälläkin opas olisi ollut "ilmainen". Orjamarkkinoilta jatkettiin kohti Stonetownin vanhaa linnoitusta, jonka sisällä on nykyään pieni teatteri ja turistille matkamuistomyymälöitä. Viereinen Omanin sulttaanin hallintorakennus, House of Wonders (vuodelta 1883 - siellä oli paikan ensimmäiset sähköt ja jopa hissi.. siitä nimitys), oli romahtanut joulukuussa 2020, on nykyään rakennustelineiden ja suojien peittämänä. 

Forodhani puistossa kauppiaat yrittivät myydä matkoja taas ympäri Sansibaria ja erityisesti läheiselle Prison Islandille, jossa nimestä huolimatta ei koskaan ollut vankilana vaan karateenisaarena. Jätimme tämän väliin ja kävelimme pitkälle lounaalle rantaa pitkin Beach House Zanzibar ravintolaan, jossa myös mitattiin lämpötila. Minulla se näytti 38.6 astetta (hotellissa aiemmin 36,3) mikä ei voinut olla mitenkään oikea tulos - sisälle päästiin vaikka pyysin pari kertaa mittaamaan lämmöt uudestaan. Paikkana ravinto oli upealla paikalla, ruoka hyvää mutta hintataso suhteellisen korkea. 

Anglikaaninen kirkko ja orjien muistomerkki

Pitkän lounaan jälkeen käveltiin Freddy Mercury museoon, jonka sanotaan olevan talossa jossa hän oli lapsuudessa asunut. Hinta 8 USD - turrehinta! Museolta lähtevä Gizenga katu on sitten yhtä turistille tarkoitettua myymälää - samoja tavaroita kaupataan useammassa kaupassa ja siinä oli lähes ns. "kujan juoksu" vaikka kauppiaat eivät mitenkään aggressiivia olleetkaan. Eksyimme suuntaan ja toiseen iltapäivän aikana ja Stonetown tuli nähtyä oikeastaan puolessa päivässä. Illallista söimme hiljaisessa hotellissa ja maistelimme tansanialaista valkoviiniä (!!!) - Dodoma viinitilalta, joka oli yllättävän hyvää. Matkapuhelimeen tuli tieto että Qatar Airwaysin paluulennoille (ZNZ-DOH-HEL) tarjottiin vielä business luokan upgradea edullisesti jotenka ne tuli hankittua. Mukavampi lentää kun saa tilavan istuimen jonka saa tarvittaessa makuuasentoon puhumatta Qatar BC erinomaisesta tarjoiluista. 

Koristeellinen puuovi messinkikoristeilla Stonetown

Sunnuntai 30.1.2022

Aamiaisen jälkeen kirjauduimme ulos hotellista, jätimme tavarat säilytykseen ja lähdimme taas kävelemään Stonetownin kujille pienen vesisateen saattelemana käyden pienissä kahviloissa ja myöhemmin lounaalla sataman vieressä sijaitsevassa Mercury ravintolassa. Iltapäivästä siirryimme taksilla lentoasemalle, jossa lähtö olikin uudesta terminaalista käsin. Kentällä oli ensimmäisenä vastassa henkilökunta joka kyseli PCR-testejä tai mahdollisuus tehdä pika PCR-testi. Jouduin hieman selittämään että Suomi ei vaadi testejä suomalaisilta (lukee pienellä präntillä rajan dokumenteissa) ja pääsimme kentälle pelkän rokotetodistuksien avulla. 

Emerson Spice luksushotellin julkisivu

Check-in Qatar Airwaysin lennolle ZHZ-DOH aukesi kolme tuntia ennen lähtöä, jossa piti taas selittää että ei tarvita PCR testejä. Immigraation ja securityn jälkeen käveltiin "business loungeen", joka oli kyllä surkeuden huippu: kulahtaneita sohvia oltiin tuotu yhden lähtöportin ympärille ja pienestä jääkaapista sai juomia ja jotain syötävää oli myös tarjolla, mutta jätin ne väliin. Qatarin lento oli tällä kertaa Airbusin A330-300 koneella. Business luokkaan tuli vain muutamia henkilöitä, ehkäpä 1/3 oli täyttöaste. Kuuden tunnin täysin tasainen lento meni mukavasti illallisen merkeissä ja katsellen uusinta James Bond elokuvaa. Laskeuduimme ajellaan Dohan kentälle puolen yön aikoihin. 

Koska Helsingin lento lähti vasta seuraavana aamuna menimme yöksi Oryx Airport transit-hotelliin, jossa ehdimme nukkua kuuden tunnin unet hiljaisessa huoneessa. Olen aiemmilla matkoilla käyttänyt tätä hotellia - halpa se ei ole mutta eipä ole kukaan häiritsemässä ympärillä. 

Maanantai 31.1.2022

Aamusta siirryimme lentoaseman sisäisellä junalla E-alueelle, josta boarding vaiheessa siirryttiin bussilla vielä koneelle. Qatar Airwaysin Airbus A320 kone lähti puolisen tuntia myöhässä. Brunssin (tilasin tunti Dohasta lähdön jälkeen) ja lounaan (tilasin pari tuntia ennen Helsinkiin saapumista) välissä aika meni päikkäreiden merkeissä - lentoaika Helsinkiin oli kuusi tuntia. Helsingiin saavuttiin hieman myöhässä ja kovassa lumisateessa. 

Helsingissä portilta 45 sai kävellä tovin ennen passin tarkistusta ja sen jälkeen olevaa "terveystarkistusta" josta pääsimme läpi ilman että kukaan tarkisti rokotetodistuksia. Henkilökunta näki kun kaivoin esille todistukset ehkäpä 5-10 metrin päästä ja huikkasi vaan jatkamaan matkaa eli eivät tarkistaneet että mitä paperissa oikeasti lukee. Tarkoitus oli ottaa varmuuden vuoksi PCR-testit Helsingin päässä, mutta sehän ei sitten onnistunut kun vaan ohjattiin ulos. Jatkoimme autolla lumisateessa kohti kotia ja Kehä III oli ihan tukossa liikenneonnettomuuksien vuoksi. "Älä tee mitään" Sansibarin loma oli ohi ja seuraavana päivänä oli edessä paluu arkeen. 

Yhteenveto

Muutama sananen matkasta ja vinkkejä:

• Lennot Helsingistä Sansibarille noin 15-19 tuntia - vähintään yhdellä vaihdolla. Aikaero ei haittaa. Qatar Airways, FlyDubai ja Ethiopian näyttävät operoivan tällä hetkellä. Economy luokan lennot noin 500€ henkilö, business luokassa noin 3700€. Itse ostin business luokan korotukset erikseen economyn päälle - jolloin lennot business luokassa olivat noin 1600€/meno-paluu/henkilö. 
• Tansaniaan vaaditaan viisumia. Suosittelen ehdottomasti hankkimaan etukäteen eVISAn jolloin Zanzibarin kentällä ei mene aikaa jonottamiseen. Hinta on sama - 50 USD. 
• Tansania luetaan malaria-alueeksi jolloin malarian estolääkitystä suositellaan vaikka olisi tuulisella itärannkolla. Hotellihuoneet "myrkytettiin" iltaisin hyttysten varalta ja sängyn päällä oli moskiittoverkko. Iltaisin muutamia hyttysiä kohtasin. Otin kuitenkin Malarone-lääkityksen - hinta 80€ henkilö. Kannattaa myös pakata mukaan EA-varusteet ja lääkkeineen mukaan ns. matka-apteekilla. 
• Kuljetukset saarella saa helpoiten hotellien kautta - hinta lähes kiinteä 50USD, Stonetown-ZNZ 20USD. Paikallisesti sopimalla saa toki noin 40% halvemmalla. 
• Ruuan hinta hotelleissa täysin eurooppalaista keskitasoa. Lounaat 10-17 USD, illallinen noin 20-25 USD. Juomat - oluet 2-5 USD, viinipullo 20-25 USD. Ruokaan ja juomaan meni päivässä kahdelta hengeltä ehkäpä 100USD, joskus enemmän joskus vähemmän. 
• Hotellien hinnat vaihtelevat riippuen tasosta mutta 50 USD/yö ylöspäin. Nämä hotellit olivat 4-5 tähden paikka - pieniä majoituksia, hinta 150-250 USD/yö. 
• Tansanian valuuttaa ei välttämättä tarvitse jos oleskelee vain hotellialueilla - kaikki hinnoitellaan USD. Itse vaihdoin Tansanian shillinkejä 100€ verran lentokentällä. Voit myös maksaa paikallisella valuutalla ja paikallisissa kaupoissa sitä on hyvä olla mukana. 
• Hotelleissa maksetaan lähtiessä kaikki ruuat ja juomat. Edeltävän päivän lasku tuodaan aamulla tarkistettavaksi ja allekirjoitettavaksi. Loppulaskun voi maksaa luottokortilla jolloin hintaan lisätään ylimääräinen 5%.
• Tippaus: Hotelleissa oli erikseen "staff tip" laatikot, johon voit tarvittaessa laittaa tippiä. 
• Ns. ei-hotelli ravintoloissa lisäsin aina 10% tippauksen jos palvelu oli ollut hyvää - sitä ei kuitenkaan odoteta vaikka "valkoinen mies Afrikassa on sama kuin kävelevä lompakko". 
• Ruuan valmistaminen ravintoloissa voi kestää hieman pidempään että lounaalle ei kannata mennä kiireellä - ruuan tuloon voi mennä jopa tunti, jotenka sitten vaan rennosti - "Hakuna matata!".  
• Hotelleissa ja rannoilla tarjotaan samoja retkiä ja myydään samoja tavaroita. Tinkiminen kuuluu asiaan. Itse lähden lähes aina tarjoamaan 1/3 pyydetystä, jos todella retki kiinnostaa. 
• Jozani Forest oli todellinen pettymys ja turistirysä - vältä sitä. 
• Ota adapteri mukaan sähkölaitteita varten, koska englantilainen kolmi-pistoke on käytössä. Jossain harvoissa paikoissa oli käytössä sama malli mikä Euroopassa yleensä. 
• Englannin kielellä pärjää ihan hyvin - muutama sama swahilia kannattaa kuitenkin opetella. 
• Viikossa ehtii näkemään hyvin 2-3 paikka, olimme kohteessa kolme yötä ja sitten vaihdoimme toiseen paikkaan.  Suosittelen vaihtamaan majoituksia - siirtymät eivät ole pitkiä. "Älä tee mitään" lomalla viikossa ei kuitenkaan aika tullut pitkäksi. Parin viikon reissulla toki olisi sitten jo tehty jotain enemmän.