tiistai 1. marraskuuta 2022

Oman - Al Hajar vuoristo

Oman matkan seuraava osuus suuntautui Al Hajar vuoristoon, joka on yksi Arabian niemimaan korkein ja pisin vuorijono jossa korkeimmat vuoret kohoavat yli kolmen kilometrin korkeuteen. Muscatista ja Omanin rannikolta katsottuna vuoriston takana sijaitsevat Omanin entinen pääkaupunki Nizwa sekä historialliset Bahlan  ja Jabreen kaupungit, joissa on myös upeat keskiaikaiset linnat. 

Al Hajar vuoristossa kohti Al Hamran kylää


Sunnuntai 16.10.2022

Aamusta tapasin Muscatin hotellissa sekä matkatoimiston että AVISiksen edustajat. Matkatoimiston kautta olin sopinut majoitukset ja heiltä tuli erikseen henkilö kertomaan mahdollisesta reitistä ja kohteista joita Omanissa voisin nähdä. Sain heiltä myös Garminin navigaattorin johon he olivat syöttäneet erikseen reittipisteet eri kohteisiin. Tämä osoittautui myöhemmin erittäin hyödylliseksi, koska Garminissa tuntui olevan huomattavasti tarkempi kartta verrattuna puhelimessa olevaan maps.me ja Sygicin karttoihin. Päivän ensimmäisenä kohteena oli Al Hamran pieni kylä Al Hajarin vuoriston kupeessa ja minulta kysyttiin onko kiinnostunut "adventures routesta" tai helposta ajosta. Tietysti valitsin haastavamman reitin, koska olinhan minulla käytössä neliveto maasturi. He totesivat vain että koeta noudattaa navigaattorin ohjeita, mutta voi olla että siitä ei nyt paljoa ole apua. Paperisia karttoja minulla ei ollut matkassa, jotka näin jälkikäteen ajateltuna olisi ollut parempi koska reitti tuli olemaan aika haastava. 

AVIS antoi käyttööni "maasturin" - MG:n RX8 ison neliveto SUVin, koneena kaksi litrainen bensa jonka kulutus normiajossa olisi noin 12-15 litraa sadalla. Huomaisin heti parkkipaikalla että oikea takarengas oli tyhjä ja hetken neuvottelujen jälkeen lähdimme lentokentän suunnasta hakemaan uutta vastaavaa autoa. MG:n autot muuten valmistetaan Kiinassa, ja Omanissa autojen sivuikkunoissa on jostain syystä ns. energiatehokkuus todistus siis sellainen samanlainen jota Suomessa on esim. kodinkoneissa. Tämän auton energiatehokkuus näytti olevan G. En tosiaan tiedä miksi ihmiset pitävät A4 kokoista lappua vasemman takaoven ikkunassa. 

Vuokra-auto kuuden päivän ajan - MG:n RX8. Huomaa vasemmassa takaikkunassa oleva energiatehokkuustodistus


Lähdimme ajamaan kohti Rustaqia kuusikaistaista moottoritietä pitkin. Omanissa on todella paljon valvontakameroita ja niissä jokaisessa on tutka ja kamera. Muscatin ruuhkien jälkeen liikenne hiljeni ja suuntaisin ykköstietä tielle 13, ja edelleen kohti Al Hajar vuoristoa maaston ollessa vielä huomattavan tasaista kunnes Al Awabin kylän jälkeen navigaattori osoitti reittipisteen tien risteykseen vasemmalle. Tässä kohtaa seuraavaan reittipisteeseen, Al Farin kylään, sitten loppuivat navigaattorin ohjeet. Muutaman kilometrin päässä törmäsin ensimmäiseen esteeseen kun vesimassat olivat vieneen koko asfalttitien mennessään ja Al Fairin kylässä alkoi soratie. Maps.me navigaattorista syötin seuraavan kylän nimen (Bald Sayd) eikä auto-navigaatio löytänyt paikkaa jotenka vaihdoin sen "kävely"-navigaatioon jolloin löytyi polku jota pitkin paikkaan pääsi : Al Hamra 48km polkua pitkin tai kiertotietä takaisin 250km. Tie tai soraränni näytti jatkuvan ojan pohjia pitkin ja aina välillä eteen tuli pieni muutaman talon kylä, kunnes tie nousi jyrkästi vuoren rinteelle josta matka jatkui ylös ja alas tietä, jossa mahtui vain yksi auto kerrallaan. Onneksi vastaantulijoita ei ollut kuin muutama, mutta heiltä aina kyselin että onko tie oikea - kohti Al Hamran kylää. Pysähdyimme Bald Saydin kylässä, joka on erittäin hienolla paikalla mutta ketään ei näkynyt missään. Matka jatkui vain ylemmäs ja kapeampaa "tietä" pitkin ja reitillä oli varoituksia että vain nelivetoisella autolla sekä lähes 30 asteen nousuja. Eräässä kohtaa auton lämmöt nousivat niin korkealle että piti pysähtyä odottamaan moottorin viilennystä. Vihdoin pääsimme vuoren "huipulle", jossa olikin yllättäen iso näköalatasanne ja turisteja tulleena toisesta suunnasta henkilöautoilla. Olimme Jebel vuoren huipulla noin 2000 metrin korkeudessa. Offroad reitin ajamiseen oli mennyt lähes neljä tuntia ja muutama paikallinen ihmettelikin että olenko todella tulossa Al Hajarin vuoriston yli kulkevaa vaativaa reittiä ja kyseli että missä meidän kuljettaja on. Hänen ilmeensä oli hämmästynyt kun kuuli että olin itse ajanut autoa. Kyseessä oli kuulemma Omanin upeimmista ja haastavimmista vuoristoreiteistä eivätkä turistit kuulemma yleensä sitä itse aja.  

Välillä tie kulki ojan pohjia pitkin. Vuohia näkyi myös muutamia.


Bald Sayadin kylä. Matka jatkui takana näkyvän vuoren huipulle.

Al Hajarin kylä alhaalla josta tultiin ylös

Vuoren päällä - kolmen tunnin offroad ajon jälkeen


Vuoren huipuilta oli sitten helppoa tietä kohti Al Hamran kylään noin tunnin matka, josta suuntaisin vielä pienelle soratielle (8km) ylös vuorelle jossa sijaitsi seuraava majoitus - The View Oman. Paikka sijaitsi noin 1600 metrin korkeudessa Al Hamran kylän yläpuolella josta oli luonnollisesti upea näkymät laaksoon ja vuorille. Majoituksessa oli upea uima-allas, jossa toki piti käydä uimassa raskaan ajopäivän jälkeen. Söimme illallisen paikan ravintolassa ja ihailimme auringonlaskua.

The View Omanin majoitus olivat "konttirakennuksissa", joissa oli yhdellä seinällä vain ikkunaa.

"Infinity" pool - eikä uima-altaalla ollut ruuhkaa

The View Omanin ravintolarakennus uima-altaan alapuolella


Maanantai 17.10.2022

Jatkoimme maanantaina matkaa ensin Al Hamran kylään ja sieltä kohti Jebel Shamsia, jota kutsutaan myös Omanin Grand Canoyoniksi. Aluksi hyvä kuntoinen tie suuntautuu Al Hamrasta länteen kunnes alkaa nousemaan ylöspäin ja lopulta muuttuen suhteellisen hyväkuntoiseksi soratieksi joka jatkuu kanjonin reunalle noin 2000 metrin korkeuteen. Paikan päällä oli huomattava määrä (tyhjiä) resortteja eli nähtävästi tänne suuntaavat myös paikalliset huomattavasti viileämpiin olosuhteisiin - lämpötila oli mukavat 20 astetta kun taas alhaalla laaksossa noin 35 astetta. Kanjonin pohjalle olisi päässyt myös laskeutumaan jyrkkää polkua pitkin, mutta aikataulut eivät sitä nyt mahdollistaneet - ja niinpä suuntaisin takaisin samaa reittiä mitä olin vuorelle ajanut aina Al Hamran kylään.

Matkalla Jebel Shamsiin nähtiin vanha linnoitusrakennus ja kastelukanavien varrelle tehtyjä viljelmiä.

Jebel Shams vuorella ja Grand Canoyon

Polku alas kanjonin pohjalle kulkee kuvan vasemmassa laidassa

Hyväkuntoinen soratie Jebel Shamsille

Seuraavana kohteena oli Bahlan savesta ja kivestä tehty linna, Bahla fort, joka kuuluu myös Unescon maailmanperintökohteeseen. Pääsymaksu oli vain 0.5 OMR. Linnoitus on peräisin 1100-1400 luvulta ja sitä on kunnostettu aikojen saatossa. Kiersin tyhjässä linnassa noin tunnin ajan ja iltapäivän kuumuus alkoi  olemaan jo aika sietämätön. 

Bahlan linnoitus, keskellä oikealla on moskeija

Bahlan linnoituksen "linna-osa"


Päivän viimeisenä kohteena on edeltävääkin upeampi Jabreen linna tai Jabrin fort muutaman kymmenen kilometrin päästä Bahlasta. Tänne pääsymaksu oli huomattavasti korkeampi - 6 OMR, mutta niin oli linnakin huomattavasti paremmassa kunnossa opastuksineen. Ehkäpä mielenkiintoisin paikka oli tornien kellarissa olleet taatelien säilöntähuoneen ja niissä olevat kourut joita pitkin taateleista lähtevä sokeripitoinen mehu kerättiin asioihin. Linnassa oli neljä eri kerrosta ja lukuisia eri huoneita joita kierrellä ja ihmetellä. 

Jabreen linnoitus ja taateleiden säilöntähuoneita

Linna huoneita, joissa oli tyypillisesti paljon "kirjahyllyjä" seinien syvennyksissä

Näkymä linnan toiselle sisäpihalle

Jabreen linna

Päivän päätteeksi ajoin Nizwan kaupunkiin, joka on ollut Omanin pääkaupunki aikoinaan. Kaupunki on erittäin suuri ja vilkas opiskelijakaupunki. Matkalla tänne ja muutenkin törmäsi aina isoihin vankiloilta näyttäviin alueisiin, mutta ne olivat aina tietyn piirikunnan poliisiasemia, ja niitä asemia tuntui olevan vähän väliä. Pari kertaa matkan aikana piti myös pysähtyä sotilaiden pitämässä tarkistuspisteessä, jossa kyselivät lähinnä ajokorttia ja että mistä kaukaa ollaan maahan tultu. 

Illaksi saavuttiin sitten Nizwan laitamilla sijaitsee Golden Tulip hotelliin, jossa olimme kaksi seuraavaa yötä. Hotelli oli hieman aikaansa nähnyt, mutta puitteet olivat muuten upea. Yksikerroksisen hotellien sisäpihalla oli iso uima-allas, johon piti tietysti heti päästä viilentymään. Tästä hotellissa oli vain yksi ravintola ja baari, mutta ne riittivät ihan hyvin ja ruoka oli hyvää. Baarissa oli tiukka vartiointi ja yllättäen valokuvaus oli kiellettyä baarin sisällä. Se muistutti lähinnä brittipubia. 

Tiistai 18.10.2022

Päivän ohjelmassa oli Nizwan linnoitus ja basaari sekä käynti Jabal Al Akhdar vuorella, johon pääsi autolla hyväkuntoista tietä pitkin. Nizwan linnoitus sijaitsee keskellä Nizwan vanhaa kaupunkia ja basaaria ja siellä kiertelin muutaman tunnin. Basaarin oli vasta aukeamassa ja se olikin yllättävän iso paikka verrattuna Muscatin basaariin. Itse linnoituksessa kiinnostavin osa oli iso torni. Muussa osassa linnaa oli näyttelyitä ja kertomuksia paikan historiasta. 

Nizwan linna

Perinteinen omanilainen teekannu, josta tarjoillaan kardemummalla maustettua teetä - kahwaa

Iltapäiväksi suuntasin sitten Jabal Al Akhdar vuorelle. Tarkistuspisteessä poliisi otti henkilötiedot ylös, koska alueella sijaitsee myös sotilastukikohtia. Poliisi myös kehotti ajamaan varovaisesti varsinkin alaspäin jotta jarrut eivät kuumene liikaa. Suuntaisin kohti Anantara l Jabal Al Akhdar Resorttia eli Anantaran hotellia joka ehkäpä yksi Oman parhaimmista hotelleista tai ainakin näkymät sieltä vuoristoon olivat todella upeat. Söimme myös lounasta Bella Vista nimisessä italialaisessa ravintolassa. Aika tyyris paikka - hieman taisi olla myös ns. maisemalisää hinnoissa. 

Näkymä Anantaran hotellin uima-altaalta alas laaksoon


Uima-altaan takana oleva näköalasilta on nimeltään Diana's point. Walesin prinsessa Diana oli käynyt paikalla katsomassa maisemia, ja siitä nimitys

Palaisin alku illasta takaisin Golden Tulip hotelliin uimaan ja rentoutumaan. Päivän ajot eivät olleet mitenkään vaikeita ja kyse oli oikeastaan lepopäivästä, koska seuraavana päivänä matka jatkui kohti Wahiba Sandsin aavikkoa useamman sadan kilometrin päähän. 

 

12 kommenttia:

  1. Enpä olisi arvannut, että Omanissa on runsaasti nopeuskameroita. Mahtaako mahdolliset sakot olla isoja? Varsin kivoja maisemia vuorilla. Minkä verran tuolla päin mahtaa olla patikointireittejä tuon kanjonin pohjalle laskeutumisen lisäksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omanissa ylinopeussakkojen hinnat on suomalaiseen tasoon verrattuna naurettavan "halpoja": minimi 10 OMR eli 26€ ja maksimi (jos ajaa yli 75km/h!!) vaivaiset 50 OMR eli 130€. Patikointireittien kylttejä näkyi lähinnä Wadien ja muiden luolien edustoilla.

      Poista
  2. Huh, mitä reittejä olet onnistunut ajamaan! Mielettömät maisemat kyllä ja aika kivalta näytti tuo majoituskin. Vuoristojen korkaus yllättää kyllä, että ovat jopa kolmetonnisia. Tuonne kanjonille olisi hienoa päästä joskus.

    VastaaPoista
  3. Mahtava ajoreitti. Siis mä niin haluan tuonne mun oman maailman parhaan kuskin eli mieheni kanssa. En voi kuvitellakaan kuskin palkkaamista muuta kuin jos turvallisuussyistä järkevää, esim jos poliisit pysäyttelee ja pitää maksaa ”sakkoa”

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omanissa ei ollut epämääräisiä "tietulleja" tai korruptuneita poliiseja. Enemmän oli armeijan tarkistuspisteitä, jossa katsottiin lähinnä ajokortti ja kysyttiin mihin mennään. Ei mitään puhetta rahasta yms. Maa on erittäin järjestynyt siinä mielessä.

      Poista
  4. Ooppas saanut hyvää ajokokemusta tuolla! :) Hurjaa! Ja onpa hienot näkymät noista hotelleista, Oman vaikuttaa kyllä mielenkiintoiselta maalta, tosi nättiä! Hauskat nuo energiatodistukset, olisin aika hämmentynyt jos itsekin näkisin tuollaisia :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Energiatodistukset olivat aika hämmentäviä nähdä. Olisi pitänyt kysyä paikalliselta että miksi niitä pidetään esillä. Ehkäpä siihen on joku syy.

      Poista
  5. Hui! Onpa sinulla ollut aikamoisia reitti- ja ajokokemuksia. Hyvä, että olet selvinnyt noin hienosti.

    VastaaPoista
  6. Luuletko että Jebel Shamsille pääsee henkilöautolla? Löysin jotain tekstejä, että sinne olis ihmiset tavallisilla autoillakin menny, mutta onko se tie miten jyrkkä? Ajettais Muscatista sinne ja näyttää ainakin Google Mapsin reitti menevän just ton Al Hamran läpi. Et en kyllä halua lähteä mihinkään 30 asteen kärrypolulle jollain perus Toyotalla :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä - Jebel Shamsille pääsee ihan normaalilla henkilöautolla. Tosin ehkäpä noin 10 kilometriä ennen huippua on hiekka- ja soratietä kunnes se muuttuu jälleen asfaltoiduksi tieksi. Mutta mikä oli taas hämmästyttävää että Jabal Al Akhdar vuorelle kun ajeli niin tien alussa on poliisin tarkistusasema joka tarkistaa tiedot ja kyselee että osaako ajaa moottorijarrutuksella.

      Poista
    2. Kiitos tiedosta. Ja onpas erikoista tuo tarkastus! Vähän mietittiin että hommataan leirintävälineet ja vietetään yö Jebel Shamsilla. Tosin voi olla aika vilpoisaa tammikuussa.

      Poista