Hanoi - Kirjallisuuden temppeli

Saavuin eilen Vietnamin pääkaupunkiin Hanoihin. Lentokenttä ja tie kaupunkiin erittäin moderneja ja vasta vanhassa kaupungissa alkoi mopoja näkymään enemmän. Majoitun Hoan Kiem järven lähellä La Selva Hotellissa, jonka vastaanotto oli erittäin ystävällisiä ja saimmekin upgraden hieman isompaa Exclusive Suiteen. 

Aamulla lähdin tutustumaan paremmin kaupunkiin ja ensin aloin kiertämään Hoan Kiem järveä, joka on saanut nimensä kultaisesta kilpikonnasta joka kätki miekan järven syvyyksiin. En päässyt montakaan metriä eteenpäin kun törmäsin koululaisiin, joka alkoivat haastattelemaan minua. Olivat laatineet kysymykset valmiiksi ja opettaja seurasi sivusta. Suomi ei ollut arvataankaan heille mitenkään tuttu paikka, joten piti vähän soveltaa. Lopuksi otettiin paljon kuvia ja käveltiin kaikki, kunnes jatkoin matkaa...ja törmäsin toiseen ryhmään. Sama juttu.. kolmannen ryhmän kohdalla kävelin toiseen suuntaan. 

Järveltä suuntasin mopoja väistellen kohti kirjallisuuden temppeliä, joka on aika hieno ja suhteellisen hiljainen paikka suurkaupungissa. Temppeli on hyvin kiinalaisvaikutteinen.

Mopoja riittää...

Hanoin paikallisjunat menevät asuinalueiden läheltä.. "asunto läheltä rataa"..

Kuvia temppelistä 

Lapset ihmettelevät kultaista kilpikonnaa.

Temppelin jälkeen suuntasin Setä Ho Chi Minh mausoleumia kohden, mutta valitettavasti setä oli kolmen kuukauden lomamatkalla Moskovassa ehostuksessa (basamoidun ruumiin kunnostuksessa) enkä näin ollen päässyt häntä tapaamaan. Kävin kumminkin kumartamassa hänelle mausoleumin edessä.

Lähellä oli myös Sedälle omistettu museo.

Lämpötila näin marraskuun lopussa on suhteellisen viileä, vain 18 astetta, jotenka tänään noin 6-7km kävelyllä ei tullut mitenkään hiki..kuin muutamissa kohdissa katujen ylityksessä. Siinäkin pitää vaan mennä yli kadun tasaisella tahdilla, pysähtyä ei saa eikä missään nimessä kääntyä takasin. Mopot jotenkin onnistuvat väistämään jalankulkijoita.

Letkeä Laos

Huomenna jatkan illasta matkaa Vietnamiin, mutta muutama sana ja kuva vielä Laosista. Ensiksi paikka on yllättänyt minut täysin, toiseksi luonto on upeaa vihreää sademetsää ja kukkuloita, kolmanneksi ruoka on aivan älyttömän hyvää - ja ihmiset, yhtä hymyä ja ystävällisiä. Tietysti paikassa on huonoja puolia, kuten pieni rähjäisyys ja roskien määrä, mutta kehitysmaata ei voi kaikesta syyttää resurssien puutteen vuoksi. 

Hintatasoltaan paikka on länkkäreille edullinen - ruoka 3-6€, olut 1.5€ - majoituksen hintahaitari on sitten laajempi. 

Eilen kävin Elefantti Campilla, joka turistimaisuudesta huolimatta, oli ihan kiva kokemus varsinkin kun pääsi ratsastamaan noin puolitoista kilometriä fantilla. 

Tämän jälkeen siirryttiin veneellä katsomaan pienempiä elefantteja ja lopuksi eräälle putouksille (Tad Sae). Uimaankin pääsi. Kävin viidakossa kävelyllä ylävirtaan.

Illalla kävin tutustumassa paikallisiin iltamarkkinoihin, jossa oli kaikenlaista käsityötavaraa myytävänä. Lopulta palasin takasin majapaikkaan.. kuljettajan englanninkielen taito ei ollut ihan huippuja. Autossa oli  ilmastointi 16 asteessa ja kun mainittiin että on hieman kylmä niin lämpötila säädettiin 13 asteeseen. Siinä sitä sitten mentiin jääkaapissa parikymmentä minuuttia.

Tänään kävin vielä tutustumassa läheiseen Pho SI kukkulaan ja siellä hyljättynä olevaan luostariin. Sunnuntaina koko kylä oikeastaan nukkui tai ainakaan väkeä ei näkynyt kadulla mitä nyt kovaan ääneen huutavia kiinalaisia turisteja.

Kuvia Phu si .. poijat vuoden 1975 ilmtorjuntatykin raadon kimpussa..

 Vielä kovempi meteli lähti sitten siitä kiinalaisista tai korealaisesta (epäilen ensimmäisiä) jotka tulivat samaan korealaiseen ravintolaan, johon olin juuri saapunut illalliselle. Ei tuollaista mökää saa edes suomalaisista pikkujouluissa. .. noh.. ruokalista ei tietenkään ollut englanniksi eikä siellä kukaan sitä puhunut. Osoitin vain koukeroilla olevaa tekstiä (halvin ruoka) ja kysyin mitäs tämä on. Paikan johtaja otti Googlen ja naputteli sinne.. jaahas, mustekalaa. No sitä sitten... 

Huomenna tosiaan jatkan iltalennolla Hanoihin, Vietnamiin.

Mekong

Mekong-joki on yksi suurimmista ja pisimmästä maailmassa, jotka saa alkunsa Himalajan vuoristosta ja kulkee Kiinan, Laosin, Vietnam, Thaimaan ja Kambodza kautta mereen. Luang Prabang sijaitsee myös Mekongin varrella, jotenka päätin vuorata veneen ja lähteä ajelemaan joelle 25km ylävirtaan oleville Pak Oun luolille, jonne on kasattu tuhansia ei toivottuja Buddha patsaita vähän kuin piiloon.

Suurin osa turisteista tekee retken aamusta, jolloin joella ja luolassa voi olla ruuhkaa jotenka otin veneen vasta iltapäivästä ja paluumatkalla sain ihastella hienoa auringonlaskua Mekong joella. Suosittelen lähtemään iltapäivästä matkaan, ei ole ruuhkasta tietoakaan.

Matka kestää kaksi tuntia ylävirtaan, ja noin puolitoista tuntia takasin. Luolalla vietin aikaa noin tunnin. 

Tunnelma matkalla (näkymien osalta) oli kuin Ilmestyskirja.Nyt elokuvassa. Joen varrella oli paljon siirtolaisajan isoja taloja, joissa olisi voinut kapteeni Willardinkin vierailleen matkalla tapaamaan eversti Kurtzia. Vain Nung River kappale olisi pitänyt soida taustalla. Noh - tällä kertaa oli rauhallisempaa.

Kävimme menomatkalla myös huoltisella tankkaamassa..

Nuoret noviisit (munkkikokelaat) uimassa.

Pak Oun luolassa oli ala- ja yläluola, jossa on aika pimeää. Taskulamppu on hyvä olla mukana.

Loppumatkalla aurinko alkoi laskemaan ja maisemassa sävyt alkoivat tummumaan. 

Luang Prabangiin

Saavuin Laosiin kaksi päivää sitten Thaimaasta. Lento Bangkokista Luang Prabangiin kesti vain vähän yli tunnin AirAsian lennolla. Laosiin vaaditaan viisumi, ja sen saa kätevästi suoraan lentokentältä pienen jonotuksen jälkeen. Itse lentokenttä on hyvin pieni. 

Majoitun pienessä B&B tyylisissä hotellissa Nam Khan joen varrella My Dream Resortissa. Joki laskee isompaan Mekong jokeen, jonka varrella itse vanha kaupunki on. Kaupunki on hyvin eurooppalainen (ranskalainen) johtuen Ranskan siirtomaahistoriasta. Kaupunki kuuluu myös Unescon listalle ja muutaman päivän tutustumisen jälkeen voin sanoa että tämä paikka on todella hieno ja hiljainen - lisäksi talot sulautuvat hienosti isojen palmujen katseeseen.

Seuraavassa kuvia Wateista eli temppeleistä, joita täällä on kymmeniä.

Kuuluisin watti on Wat Xieng Thong - seuraavassa kuvia..

Kadulla näkyi myös ranskalaisia vanhoja autoja ja tietysti siirtomaa-ajan rakennuskantaa.

Mekong joen näkymät hallitsevat kaupungin toista laitaa.

Muutama kuva itse hotellista tai oikeastaan hotellialueella, kun rakennuksen ovat lähes kasvillisuuden peittämät. Ensimmäisen kuvan taustalla on Phu Si mäki, jonka päältä on hienot näkymät. Huoneen parvekkeelta näkyi auringonlasku upeasti.

Lähistöllä on myös bambusilta, joka oli juuri avattu uudestaan sadekauden jälkeen. Tästä pääsee nopeasti kaupunkiin - sekä paikalliset että turistit (åpiti maksaa 5000kip) käyttävät tätä siltaa.