Pielpajärven erämaakirkko

Pielpajärven erämaakirkko sijaitsee noin 10km päässä Inarin keskustasta, ja sinne pääsee vain kävellen joko Pielpavuonon pohjukasta tai Sarviniemeen johtavan tien varrelta, josta matkaa on 4.5km suuntaan - eli yhteensä 9km. Kirkko on muinaisjäännös, mutta edelleen käytössä - ensimmäinen kirkko rakennettiin jo vuonna 1648 - ja nykyinen kirkko on vuodelta 1760 - siis yli 250 vuotta vanha. Paikka sijaitsee upean Pielpajärven rannalla, johon saamelaiset kokoontuivat talveksi. Sinällään on mielenkiintoista että kirkko on vielä olemassa Lapin sodan jälkeen -- hyvä ettei sitä ole poltettu ja toki edelleen kaikki tulen käyttö kirkkoalueen läheisyydessä on kielletty. Lisätietoa kirkon historiasta löydät Inarin seurakunnan sivuilta.

Pielpajärven erämaakirkko

Lähdimme Juhannusaattona aikaisin aamulla kohti Pielpajärven kirkkoa Sarviniemen pysäköintialueelta. Polku on suhteellisen helppokulkuinen (polulla on kiviä ja juurakoita, jotenka hyvät kengät kannattaa laittaa jalkaan) välillä nousten viereisten vaarojen rinteille laskeutuen sitten pienten järvien, jokien ja soiden ympäristöön kunnes saavutaan noin puolentoista tunnin kävelyn jälkeen Pielpajärven rantaan, josta kirkko näkyy pellon toisella laidalla. Matkan varrella on muutamia mukavia taukopaikkoja, jossa pääsimme ihastelemaan Lapin luontoa ja vesilintujen uiskentelua pienissä lompoloissa.

Pieni puro pienen Pielpajärven lähellä

Naavaa kasvaa isoina "partoina" puissa - puhdasta ilmaa siis. 

Polku kohti Pielpajärveä - polun varrella on isoja kiviä. Reitti on selkeästi merkitty - et voi eksyä.

Lompolo taukopaikan luona

Kirkko on auki ympärivuoden - ovet eivät ole lukossa. Ennen kirkkoon menoa kannattaa avata muutama ikkunoiden edessä olevat luukut, jotta sisällä näkisi paremmin. Muistathan myös sulkea ne, kun poistut paikat - jos olet viimeinen. Kirkkopiha ja kirkko itsessään ovat jo upean näköisiä - punaiseksi maalattu, keskellä erämaata, mutta sisältä se on vieläkin vaikuttavampi. Kun vierailimme kirkolla ei siellä ollut ketään muita. Saimme kahdestaan kulkea kirkon sisällä ja istua hiljaa vanhan alttarin edessä johon joku oli tuonut kukkia ja heinistä oli tehty alttariristi. Tervatun ulkokaton tuoksu leiju ympärillä. Kirkossa järjestetään silloin tällöin tilaisuuksia - erityisesti häät sielä ovat suosittuja ja seuraavana päivänä, Juhannuspäivänä, siellä olisi ollut jumalanpalvelus.

Kirkon saarnastuoli

Alttarilla heinistä tehty risti ja Raamattu

Kirkko ja tapuli

Kirkkosali

Kirkkosali yläparvelta kuvattuna

Kiertelimme kirkossa puolisen tuntia, ja siirryimme tämän jälkeen, tietysti (!), kirkkokahveille lähellä olevan päivätuvan pihalle. Aurinko tuli esiin pilvien takaa ja kesäisen niityn kukat loistivat kaikissa väreissä - ja vain tuuli humisi puiden lehdissä. Lapin kesä - Lapin taikaa - Juhannus - keskikesän juhla oli täällä.

Kirkkokahvit Pielpajärven erämaakirkon päivätuvan pihamaalla

Iso Pielpajärvi - aurinko alkoi paistamaan

Paluumatkalla kohtasimme monta vastaantulijaa, eli vinkkinä mikäli haluat nauttia paikasta ilman muiden läsnäoloa kannattaa paikalle lähteä aikaisin. Ruuhkaa tuolla tuskin koskaan on, mutta oli elämys ja kokemus saada olla tuolla paikalla kahdestaan ja nauttia luonnonrauhasta. Päivätuvassa voit myös sateen sattuessa nauttia eväitä tai tulistella pihamaalla. Tälle reissulle kannattaa varata aikaa puoli päivää tai miksei jopa koko päivä.