maanantai 13. heinäkuuta 2020

Nuorgam - Suomen pohjoisin piste

Utsjoelta matka jatkui kohti Suomen pohjoisinta pistettä ja paikkaa - Nuorgamiin. Matka olisi ollut vain 45km, mutta ajoimme kun nyt ulkomaille pääsi Norjan kautta kiertäen Varangin vuonon Värdöseen eli Vuoreijaan asti ja sieltä takaisin. Matkaa tuli näin yli 360km. Kirjoittelen tästä oman jutun myöhemmin.

Suomen ja EU pohjoisin piste

Heti rajan ylityksen jälkeen sijaitsee Suomen ja EU:n pohjoisimman pisteen muistomerkkikivi. Oikeasti se on väärässä paikassa - koska Suomi jatkuu vielä siitä luoteeseen ja oikea paikka on Tenojoen varressa. Tämän voi myös hyvin tarkistaa Karttapaikka sivustoilta tai Maastokartat sovelluksesta. Lisäksi lähistöllä on pari muuta rajakiveä muistuttamassa vuoden 1766 Ruotsi-Suomen ja Tanska-Norja välisestä rauhansopimuksesta.

Nuorgamissa sijaitsee myös Suomen ja koko maailman pohjoisin Alko uudessa liikennerakennuksessa kylän keskustassa. Olipa iso valikoima tässäkin Alkossa ja K-kauppa oli täynnä norjalaisia ostamassa paljon mm. lihatuotteita sekä tupakkaa. Kylästä löytyy myös pari rautakauppaa ja varmaan niidenkin ostajakunnasta suurin osa tulee rajan takaa. Majoituksen olimme varanneet Nuogramin Lomakeskuksesta pariksi yöksi. Paikasta löytyy eritasoista ja hintaista majoitusta Tenojoen vierestä, ja päärakennuksessa on mm. ravintola. Mökki tai huoneisto jossa olimme oli varmaankin vastikään remontoitu - siisti ja tarpeeksi tilava.

Nuorgamin Lomakeskus


Toisena Nuorgamin päivänä kävimme tekemässä pienen kävelyretken läheiselle Skaidijärvelle - noin 6.5km. Polku lähtee Pulmankijärvelle menevän tien varresta noin kilometrin päässä. Polku on helppo kävellä ja Skaidijärvellä on hienosti hoidettu iso kota jossa joimme kahvit ennen kuin kävelimme ympyrä reitin takaisin Isonkivenvaaran kautta. Näkymät ovat joka suuntaan laajat - kymmeniä kilometrejä.

Skaidijärven kota

Skaidijärvi

Lakka kukkii komeasti tunturissa

Tilaa hengittää ja kulkea tunturissa
Nuogramista jäi todella hyvä kuva. Hyvin eläväinen kylä, ja upeaa luontoa ympärillä. Tänne olisi kiva palata myöhemmin, vaikkapa syksyn ruska-aikaan tai kevät-talvella hiihtämään. Kaukana se tosin on - ainakin Helsingistä katsottuna. Seuraavana päivänä aloitimme paluun kohti kotia - paluu veisi kuitenkin viikon ajan kun pysähdyimme Pyhätunturilla, Kuusamossa ja Mäntyharjulla.

"Mistä tunnet sä ystävän
Onko oikea sulle hän
Anna tunturin selvittää
Kuka viereesi jää
Kun on kaukana kaikki muu
Ja kun päättyvät pitkospuut
Kuka rinnallas ruikuttaa
Takaisin mennä saa"
- Ystävän Laulu



2 kommenttia:

  1. On se Suomi tosi pitkä maa. Tuonnekin tekisi mieli, ehkä ensi kesänä..

    VastaaPoista
  2. Keskipisteellä tuli käytyä tässä joku vuosi, nyt keväällä Tulliniemessä ja vähän mietitään, että josko Itä-Suomen kierroksella yritettäisiin sitä itäisintä pistettä. Aikoinaan Nordkappiin mennessämme taisimme mennä käsivartta pitkin Norjan puolella ja takaisin sitten suoraan Inariin, eli ihan tuolla "päälaella" emme käyneet - ja saattaa jo jäädä käymättäkin, ellei nyt sitten matkailu muutu kotimaan matkailuksi kovin moneksikin vuodeksi.

    VastaaPoista