Argentiinan matkaosuus jakautui kolmeen osaan ja kolmeen Argentiina provinssiin: Jujuy, Salta ja Buenos Aires. Meillä oli vuokra-auto käytössä Jujuysta Saltaan, josta sitten lensimme matkan viimeiseen kohteeseen Buenos Airesiin. Tässä jutussa kerron mitä teimme ja näimme Jujuyssa, joka on Argentiinan luoteisin provinssi rajautuen Chileen ja Boliviaan, sekä Saltassa. Argentiina oli samalla 100. maa (100/197), jossa olen käynyt.
Hornocal värikkäät vuoret - 4000 metrin korkeudesta nähtynä |
Torstai 20.6.2024
Saavuimme siis Chilestä maata pitkin ensin rajalle, josta jatkoimme vuokra-autolla Jujuyn provinssin Tilcaran kaupunkiin, joka paikkana voi kuulostaa tuntemattomalta mutta paikalla on pitkä lähes 10000 vuotinen historia ja on näin ollen Argentiina vanhimpia paikkoja joista on löydetty ihmisen asumuksia. Majoituimme kahdeksi yöksi hieman Tilcaran keskustan ulkopuolella sijaitsevaa Hotel El Reposo Del Diablo nimiseen majoituspaikkaan, josta oli noin 15 minuutin kävelymatka alas keskustaan mutta lähes 30 minuutin kävelymatka takaisin, koska mäki takaisin oli erittäin jyrkkä.
Ensimmäisenä iltana kävelimme alas kaupunkiin etsimään paikallisen rahan vaihtopistettä ja sen etsimiseen meni hetki koska ei ollut ihan varmaa kuinka hyvin luottokortit maassa toimivat. Sain vaihdettua pari sataa dollaria 1000 peson seteleihin ja niitähän tuli sitten hieman isompi pino - 200 kappaletta.
Kaupungissa oli menossa jonkinlaiset markkinat ja paikalla oli paljon väkeä koska tänään oli "National Flag Day" ja moni oli kaiketi ottanut myös perjantai vapaaksi. Näytti siltä että olimme "ainoat" ei-argentiinalaiset koko kaupungissa tai ainakaan emme törmänneet muihin kuin espanjaa puhuviin. Kävimme illalla syömässä Bienmesabe nimisessä ravintolassa, jossa oli ensin hieman kommunikaatio vaikeuksia mutta googlen kääntäjällä saimme ruokalistat ymmärrettävään muotoon.
Perjantai 21.6.2024
Juhannusaatto! Lähdimme aamusta käymään noin 70km päässä sijaitsevalla Mirador a la cercania de los 14 Colores del Hornocal tai lyhemmin sanottuna Hornocalissa paikassa, josta oli nähtävissä upeita eri värisiä vuorten rinteitä noin neljän kilometrin korkeudella. Matka paikkaan kesti yhteen suuntaan lähemmäs puolitoista tuntia, koska viimeiset 25km vuorelle piti ajaa vuoren rinteillä kulkevaa soratietä ja tässä kohtaa tuli esiin Fiat Chrome heikot "ajo-ominaisuudet". Näkymät ylhäältä olivat kyllä upeat mutta taas jäätävä tuuli laski lämpötilan lähemmäs viittä astetta, kun taas Tilcarassa se oli ollut aamulla lähemmäs 20 astetta.
Hornocal |
Palasimme iltapäivän aluksi takaisin Tilcaraa samaa reittiä ja lounaan jälkeen lähdimme käymään läheisellä Pucara de Tilcara (Unescon maanperintökohde) historiallisen kohteella, jossa oli nähtävissä pre-inca tai ennen inkojen valtakuntaa rakennetun vuoristolinnoituksen jäänteitä. Pääsymaksu paikkaan oli ulkomaalaisille huomattavan kallis suhteessa siihen mitä paikalta oikeasti oli nähtävissä.
Pucara de Tilcaran entisöityjä asuntoja |
Kaktuksia Pucara de Tilcarassa |
Linnoitukselta kävelimme takaisin Tilcaran keskustaan jossa kävimme Sara-Sisa baarissa juomassa paikallista ipa-olutta, kunnes kävimme vielä illallisella Senador nimisessä ravintolassa joka tulikin nopeasti täyteen asiakkaista. Täälläkin henkilökunta osasi vain auttavasti englantia, mutta kuitenkin riittävästi että onnistuttiin tilaamaan pihvit ja viiniä.
Tilcaran laaksoa, Jujuy, Argentiina |
Lauantai 22.6.2024
Lähdimme aamusta ajamaan kohti Saltan provinssin pääkaupunkia, Saltaa, jonne oli matkaa noin 200km ja matkaan meni aikaa yli kolme ja puoli tuntia. Laskeuduimme Jujuyn lähes 2500 metrin korkeudelta huomattavasti alaspäin, Saltan kaupunki sijaitsee 1150 metrin korkeudelle. Matkalla oli useampia poliisien miehittämiä tarkistus asemia varsinkin kaupunkien sisäänmeno- ja ulosmenoteillä, joissa muutamissa pyydettiin ajokorttia nähtäväksi.
Saltan kaupunki on huomattavan iso, koska se on samannimisen provinssin pääkaupunki ja siellä asuu yli puoli miljoonaa asukasta. Auton pysäköinti osoittautui hieman haastavaksi, koska pysäköintitalot olivat auki lauantaisin vain kello 14 asti ja seuraavan kerran ne avautuivat vasta maanantaiaamuna. Onneksi tuli kysyttyä tätä (googlen kääntäjän avulla) koska muuten emme olisi saaneet autoa ulos pysäköintitaloista. Niinpä ajoimme hetken ympäri hotellin ympäristöä ja löysimme kadun varrelta vapaan pysäköinti ruudun. Majoituimme yhdeksi yöksi kaupungin keskustassa sijaitsevaan Design Suites Salta nimiseen hotelliin, josta saimme huoneen hotellin ylimmästä kerroksesta.
Plaza 9 de Julio - kaunis aukio Saltan kaupungissa |
Saltassa kävimme katsomassa Museo de Arqueologia de Alta Montana museossa olevaa näyttelyä, joka kertoo muumioista joita on löydetty korkeilta vuorilta. Kuuluisin tietysti kolme lasta jota löydettiin Llullaillcon vuorelta, joita myös kutsutaan nimeltä Llullaillcon lapsimuumioiksi, jonne heidät oli viety osana inkojen seremoniaa 1500-luvulla. Näistä kolmesta on aina yksi kerrallaan näytillä. Museossa kuvaaminen on kiellettyä, mutta netistä voit löytää näistä hyvin kuvia ja tarkan selostuksen miten lapset vietiin osana seremoniaa korkealla vuorelle kuolemaan ja kuivasta ilmanalasta johtuen he muumioituvat siten, että he näyttivät löytö hetkellä ja edelleenkin kuin nukkuvilta lapsilta.
Catedral Basilica de Salta |
Seuraavana päivänä jatkoimme matkaa Saltan provinssin eteläosassa sijaitsevaan Cafayaten kaupunkiin, joka on kuuluisia sinne johtavan tien upeista maisemista ja itse kaupunki viinitiloistaan.
Saltan kaupunki nähtynä hotellihuoneesta |
Heh, Argentiinasta on tosiaan jäänyt mieleen seteleiden määrä. Taitaa itselleni olla ennätys, en muista vastaavaa mistään muualta.
VastaaPoistaUzbekistanissa sain aikoinaan pienen muovipussin isoja rahanippuja. Yksi sentin nippu oli arvoltaan 10 dollaria, ja nipussa oli muistaakseni sata seteliä.
PoistaOnnea sadasta maasta! Kiva lukea postauksia Argentiinasta, kun itselläkin se todennäköisesti on joko ensi talven tai seuraavan ohjelmassa. Suuri ja monipuolinen maa jota olisi kiinnostavaa tutkia vähän pidempään!
VastaaPoistaKiitos! Argentiina on todella iso maa, josta nyt näimme pienen osan. Patagoniassa olisin halunnut käydä, mutta aikataulut ja vuodenaika (siellä oli talvi) eivät nyt sopineet yhteen.
PoistaHienoja pylväskaktuksia, tuollaisia en ole nähnytkään villinä luonnossa. Autojen kanssa puljaaminen on aina vaikeaa, pitäisi olla useampi autokunta siltä varalta, että jotain sattuu.
VastaaPoistaItsekin ihmettelin kovasti katkuksia ja mielenkiintoisemman näköisiä olivat niiden kuivuneet rungot jossa oli nähtävissä huomattava määrä "reikiä" ja se että puu oli sisältä ontto. Jossain paikoissa näin miten niistä oli tehty hienoja valaisimia.
PoistaUzbekistanista muistan ne jäätävät rahaniput, vaan en Argentiinasta, taisin etupäässä käyttää korttia.
VastaaPoistaLuottokortti toimi yllättävän hyvin ja monessa paikkaa Argentiinassa mutta kun ei ollut tarkempaa tietoa toimivuudesta niin käteistä tuli hieman vaihdettua.
PoistaVarmasti hienoa liikkua paikkoihin autolla, vaikka tietysti voi olla haastavaa erilaisilla teillä.
VastaaPoistaArgentiinasta en myöskään itse muista isoa setelinippua, taisin maksaa suurimmassa osassa paikkoja kortilla ja nostin pieniä määriä kerrallaan.
Kyllähän luottokortit (ainakin VISA ja MC) toimivat maassa yllättävän hyvin, mutta kortilla maksettaessa tuli jossain esim. kolmen prosentin lisä.
Poista