Ensimmäinen matka

Tässä jutussa palaan ajassa 24 vuotta taaksepäin ja kerron ensimmäisestä itse tehdystä ulkomaan matkasta ja ensimmäisistä lennoista, matkasta toiselle puolelle maapalloa - Taiwaniin ja Thaimaahan (maat numerot 5 ja 6). Tätä ennen olin käynyt ulkomailla 1980 luvulla perheen kanssa Ruotisssa ja Norjassa (maat numerot 2 ja 3), ja myöhemmin 1990 luvulla itse niillä suosituilla "Tukholman risteilyillä" sekä vuonna 1996 Virossa (maa numero 4) päiväristeilyllä Georg Ots laivalla. Sen enempiä ulkomaan matkoja en ollut tehnyt kunnes vuonna 1996 sain silloisen työnantajan kautta tehtyä julkaisun tieteelliseen konferenssiin johon minut kutsuttiin. Konferenssi nyt vaan sattui olemaan Taiwanissa Hsicnhun kaupungissa, paikasta mistä en ollut koskaan kuullutkaan. Näin jälkeenpäin katsottuna matka oli aikamoinen... lentomatkojen osalta ainakin.  Valitettavasti kuvia ei matkalta paljoa otettu. Oli vanhemmilta lainattu pokkarikamera ja vain 20 kuvan rulla, ja suurin osa niistä on täysin epäonnistuneita.

Bangkok, +38 astetta lämmintä - alkuperäinen kuvateksti: "Näitä Buddha patsaita oli joka puolella"

Matkavalmisteluja 

Vuonna 1996 matkojen järjestäminen ja varaaminen oli hieman erilaista kuin nykyään. Internet toki oli olemassa - lähinnä tieteellisen yhteisöjen kesken, mutta matkat ostettiin edelleen matkatoimistojen kautta, ja niinpä soittelu matkatoimistoon alkoi ja lentojen suunnittelu. Konferenssi kesti kolme päivää, mutta matkatoimisto ehdotti paluussa pysähtymistä Bangkokissa muutamaksi päiväksi - koska näin saatiin lippujen hintoja hieman halvemmaksi ja vielä tällöin se kävi myös työnantajalle (nykyisin työmatkoihin ei enää voi yhdistää "lomailua" vaan matkalta palataan heti kun komennus päättyy). Matkatoimisto kirjoitti (todellakin! Lentoliput kirjoitettiin käsin vielä 1990 luvulla...) lennot reitille Helsinki-Kööpenhamina-Bangkok-Taipei ja takaisin, siten että paluussa oli yksi päivä Taipeissa ja kolme päivää Bangkokissa. Matkatoimisto myös varasi hotellit näistä kaupungeista. Konferenssikaupungissa paikallinen järjestelijä hoiti majoituksen. Lentolippujen kanssa oli myöhemmin aikamoista säätöä kun lentoyhtiöt vaativat vahvistamaan ne puhelimitse päivää ennen eikö tietenkään ollut mitään intenetissä tehtävää checkin vaan jonotettiin lentoasemalla pitkissä jonoissa. 

Passi minulla jo olikin, ja siinä oli sotilaspassin kuva, jossa olen upseerin arvomerkit kaulassa. Tästä oli myöhemmin yllättävää hyötyä. Muita valmisteluja olivatkin matkashekkien hankinta. Minulla ei ollut vielä luottokorttia käytössä, ja käteisen dollarien sijaan päätin hankkia dollari pohjaisia matkashekkejä pankista, jotka sitten voitiin lunastaa paikan päällä pankissa paikallisen valuutan saamiseksi. Lopuksi teetätin vielä käyntikortteja, koska kuulin että Aasiassa niitä arvostetaan ja että ne tulee jakaa kun uusia ihmisiä tavataan. Jossain kauppakeskuksessa oli automaatti, mistä sellaisia pystyi tekemään. 

Pari päivää ennen lähtöä tajusin vielä että matkalaukku varmaankin pitäisi hankkia ja kävin sellaisen jostain halpahallista ostamassa (kankainen pyörillä perässä vedettävä malli..). Suomessa oli huhtikuu, jotenka pakkasin mukaan tietysti (!!) Suomen keleihin sopivia vaatteita - pitkiä housuja, kauluspaitoja, klassiset 90-luvun samettiliivit ja "Simo-Vaatehuoneelta silkkipusakan" yms.. Jälkeenpäin olisi pitänyt hieman lukea että Bangkokissa oli tällöin +38 asteen lämpötila. No - eipä päässyt ns. "luita pakottamaan" kun oli vaatetta tarpeeksi mukana.

Lentoon

Muistan vieläkin elävästi tilanteen kun saavuin Helsinki-Vantaa ulkomaan terminaaliin. Olin käynyt Seutulan kentällä joskus 1970 luvulla katsomassa vanhempien kanssa lentokoneita, mutta itse toiminnasta lentokentällä ei ollut mitään kokemusta.  Olipa siinä ihmettelemistä että mitenkäs tämä homma toimii. Kävelin lentolippu "nivaska" kädessä kyselemään että mitenkäs nyt toimitaan - ja niin se laukku "checkattiin" Taiwaniin asti. Kertoivat vielä että Finnairilta, jolla siis lensin Kööpenhaminaan, voi laittaa laukut perille mutta Kööpenhaminassa pitää erikseen käydä hakemassa boarding card Thai Airwaysin lennolle. Taas jotain uutta. Ensimmäinen lentoni, vasta 25 vuotiaan, oli sitten Finnairin DC-9 koneella Kööpenhaminaan. Olihan se aika outo fiilis eikä sitä oikeastaan osannut edes "pelätä" - ihmetteli vaan että kuinka tämmöinen alumiiniputki liikkui kovaa vauhtia kymmenen kilometrin korkeudessa. Toinen ihmetys oli tupakointi -- koneessa sai vielä polttaa ja sitä savua oli sitten kone puolillaan. 

Kohti Taipeita

Kööpenhaminan kentällä löysin hetken etsimisen jälkeen "Transfer Deskin", jossa saatiin jatkolennolle liput. Ensin Thai Airwaysin DC-10 koneella Bangkokiin (nykyinen Don Muangin kenttä), ja sieltä parin tunnin vaihdon jälkeen kohti Taipeita. Pyysin että saisin istumapaikan savuttomasta osastolta. Kun tuli boarding aika kuulutettiin että koneessa on teknistä vikaa ja sitä korjataan pari tuntia ainakin. Hetkonen! - mitenkäs se jatkolento kävi mielessä, ja kävin vähän kyselemässä siitä. No eipä voineet tietenkään asialle mitään ja totesivat että Bangkokissa kaikki järjestyy. 

Parin tunnin päästä päästiin sitten itse koneeseen, joka tosiaan oli hieman isompi DC-10 laajarunkokone. Niin, ja ne istumapaikat olivat kyllä savuttomassa osastossa, mutta se tupakkapuoli alkoi heti seuraavalta penkkiriviltä. Kone oli aivan täynnä lähinnä tanskalaisia turisteja menossa lomamatkalle Thaimaahan, ja niinpä siinä sitten oltiin kymmenen tuntia savussa ja möykkäävien ja viinaa juovien tanskalaisten keskellä. Bon Voyage! Eipä siinä yölennolla paljon ehtinyt nukkumaan. Syöminen lentokoneessa oli myös hieman eksoottista - ja että alkoholi oli tällöin vielä ilmaista. 

DC-10 laskeutui Bangkokin lentälle aamulla juurikin sen pari tuntia myöhässä. Kävelin ulos koneesta kunnes näin Thai Airwaysin henkilökuntaa jolla oli minun nimi kyltissä. Kertoivat että lentosi Taipein on jo lähtenyt ja että seuraa perässä. Pyysivät istumaan lentokentällä ja antamaan passin sekä sen lentolippu "nivaskan".  En enää muista kuinka kauan siinä istuin ja ihmettelin, enkä uskaltanut mihinkään lähteä kävelemään - ehkäpä siinä meni tunti tai kaksi kunnes virkailija tuli takaisin sanoi että tässä on uudet lentoliput ja että olen saanut upgraden business-luokkaan. Vievät minut kiireesti juuri lähdössä olevaan EVA Airin Boeing 747-200 koneeseen. 

Bangkokin lentoasemalla odottamassa että saisi uudet lentoliput ja passin takaisin

"Oho!" oli ensimmäinen ajatus kun minut ohjattiin business-luokkaan ja sirot aasialaiset lentoemännät kumartelivat edessäni. Tämmöiseen "pokkurointiin" en ollut koskaan aiemmin törmännyt. Neljän tunnin lento meni erittäin mukavasti ja olin aivan ihmeissään siitä ruuasta ja drinkeistä joita siellä tarjoiltiin - eikä myöskään tupakan savua ja huutavia turisteja. Oli siinä taas ihmettelyn paikka. 

Taipein kentällä säätö jatkui hieman, koska viisumit piti käydä maksamassa erikseen ennen rajatarkistuksia ja ne hyväksyivät vaan dollareita, joita piti käydä terminaalin pankissa vaihtamassa. Lopulta pääsin Taiwaniin. Konferenssin järjestäjä oli hoitanut autokuljetuksen ja tämä kuljettaja oli sitten odottanut ehkäpä neljä tuntia pidempään koska en ollut tullut edeltävällä lennot. Tällöin ei ollut vielä matkapuhelimia kovin yleisesti käytössä, jolla olisi voinut ilmoittaa asiasta. No niinpä matka jatkui kohti Hsinchun kaupunkia Taiwanin upeassa vuoristoisessa maisemissa. Hotelliin päästyäni olin tehnyt matkaa Suomesta 25 tunnin ajan. 

Taiwan 

Päästyäni hotelliin alkoi jo tulemaan hieman nälkä ja kyselin respasta että mihinkäs täällä kannattaa mennä syömään. Kielimuuri tuli väliin, ja minulle annettiin kopio kartasta johon oli jotenkin kirjoitettu englanniksi katujen nimiä. Ulos pimeään -- ja ihmettelemään että mihin suuntaan sitä lähtee kävelemään. Tietenkään kartta ei ollut tarkka eikä katujen nimet olleet englanniksi vaan kiinaksi. Aikani käveltyäni löysin ravintolan, lähinnä siksi että sen edessä oli kuvia ruuasta. Ravintolassa henkilökunta ei puhunut senkään vertaa englantia, mutta ruokalistassa oli kuvia annoksista joista ei ollut mitään käsitystä. Niinpä tilasin jonkun tulisen ja kuuman keiton sekä olutta. Olutta tarjoiltiin hieman pidempään lasiin mihin olin tottunut - varman desin lasiin. Uutta sekin -- mutta tästäkin selvittiin. Paluumatka hotelliin olikin sitten hieman haastavampi - ei oluen takia, vaan että pimeässä huonolla kartalla ei ollut aivan helppo "rasti" suunnistaa perille. 

Seuraavat päivät menivät sitten itse konferenssissa ja hotellilta meitä tultiin aina hakemaan. Tosiaan ne jotka muistavat vuoden 1996 kevään, niin tällöin oli Kiinan ja USA välillä hieman vaikeaa ja USS Nimitz lentotukialus oli Formusan salmessa täydessä taisteluvalmiudessa Kiinan uhattua Taiwania. Tästä johtuen lähes kaikki ulkomaiset osallistujat olivat peruneet matkansa konferenssiin ja meitä ulkomaalaisia oli lopulta siellä muutama minun lisäksi USAsta ja Etelä-Koreasta. Niinpä meitä pidettiin kunniavieraina ja kuljetukset ja lounaat yms hoidettiin järjestävän tahon toimesta. 

Aikaero - se iski tajuntaan myös ensimmäistä kertaa, olihan aikaero +6 tuntia, jotenka konferenssit alkoivat minun sisäisen kellon mukaan klo 2 yöllä, jotenka oli noustava ylös puolen yön aikaan. Sanomattakin on selvää että olivat hieman väsyttäviä tilaisuuksia, kun ottaa huomioon tuon aikaeron. 

Eräänä iltana lähdimme "kaikki ulkomaalaiset", jotka olimme siis samassa hotellissa, ulos syömään ja suuntasimme japanilaiseen ravintolaan. Etelä-Koreasta ollut henkilö pystyi hieman ymmärtämään kiinan kieltä ja tulkkaamaan meille mitä listassa oli.. ja olihan se tosiaan jälleen kerran ihan outoa syödä sitä ruokaa. Puikot ja kaikki.. Olisi pitänyt tietysti jotenkin harjoitella niillä syömistä, mutta ravintolan henkilökunta löysi minulle haarukan. Outoa se ruoka oli -- jotain rapuja sekä merihevosia! Kyllä - tosiaan pieniä merihevosia joita syötiin soijakastikkeen kanssa. Viimeisenä iltana isännät veivät meidät syömään hienoon kiinalaiseen ravintolaan, jossa oli iso pyörivä levy keskellä pöytää ja ruokaa tuotiin jatkuvasti lisää ja lisää. En tunnistanut oikeastaan yhtään mistä ruuasta oli kyse - paitsi riisin. 

Hscinchu - japanilainen ravintola tarjosi kaikkea outoa syötävää

Hsinchusta palaisin yhdeksi yöksi Taipeihin, ja siellä kävin ihmettelemässä lähinnä SoHoa (baarialue) ja Chiang Kai-shekin muistomerkkiä. Muuten riitti ihan vaan ihmetellä sitä vilinää ja mopojen määrää, sekä jotenkin pysyä ns. kartalla että missä sitä oikein kävelee. Illaksi suuntaisin bussilla kohti Taipein kansainvälistä lentoasemaa ja nyt jo kokeneena (!!) matkailija osaisin jotenkin toimia lentokentällä. Lensin Taipeista takaisin Bangkokiin Thai Airwaysin MD-11 koneella.

Chiang Kai-shekin mauseleumin portti, Taipei, Taiwan

Taipei park, Taiwan - huomaa tyylikäs silkkipusakka

Thaimaa ja Bangkok

Kone laskeutui Bangkokin lentoasemalle ajallaan, ja kävellessäni ulos terminaalista mietin että onpas täällä kuuma vaikka olin keskiyö. Simo-Vaatehuoneelta "silkkipusakka" oli hieman hiostava.

Bangkokissa oli kolme päivää aikaa tutustua kaupunkiin ja hotelli sijaitsi Sukhumvit Roadin varrella. Tällöin ei ollut kylläkään mitään tietoa että mitenkä se hotelli kaupunkiin "asemoitui". Ennakkovalmisteluja siis ei oltu tehty - nyt oltiin vaan ns. lähdetty matkaan. Mutta hotelli oli hieno - isot huoneet ja ulkona oli iso uima-allas, jossa sitten tulikin välillä vietettyä aikaa ja taisi se ihokin siinä samalla hieman palaa. 

Ensimmäisenä aamuna lähdin sitten kävelemään ulos -- vielä kuumempi. Siinä sitten käveltiin kauluspaidassa ja pitkissä housuissa +38 asteen lämpötilassa, kunnes oli pakko lähteä ostamaan edes joku lyhyt hihainen paita. Siispä etsin pankin jossa matkashekkejä voisi taas vaihtaa. Pankin ovella minut pysäytettiin, kysyttiin asiaa ja pyydettiin näyttämään passi. Sisällä oli pitkät jonot. Turvamiehen nähtyään minun passin, jossa siis todellakin oli sama kuva kuin sotilaspassissa, ns. veti kättä lippaan ja sanoin "Please follow me, Major!".  No ei ollut majurin sotilasarvoa, vänrikin napeilla sitä mentiin pankissa nopeasti toiseen kerrokseen ja siellä minut ohjattiin jonkun johtajan puheille joka otti asian hoitaakseen. Yllättävän nopeasti dollarisheikit vaihtuivat Thaimaan bahteiksi, ja ulos minut saateltiin vielä samalla tavalla pokkuroiden. 

Bahtit taskussa suuntaisin ostamaan kevyempää vaatetusta, ja jotenkin "eksyin" sitten Soi Cowboy alueelle, joka on/oli sitä kuuluisaa "go-go bar" aluetta. Kylmä Singha olut maistui hyvältä samalla kun ihmettelin sitä menoa ja meininkiä. Kyllähän siinä ns. markkinat kävivät ja heti minutkin sieltä valkonaamana bongattiin, vaikka olikin vasta "iltapäivä hikinen". Päässä soi Murray Headin - "One night in Bangkok" biisi..  jonka tahdissa Suomessakin discossa notkuttiin nuoruudessa. 

Kovin paljoa en tuon muutaman päivän aikana ehtinyt Bangkokia katselemaan. Aika meni, edelleen jetlagista toipumiseen, ja hotellin ympäristössä. Thaimaalaista ruokaa kävin syömässä, ja menutkin olivat englanniksi. Mutta se chili! Ensimmäistä kertaa tuli koettua ns. "polttaa mennen tullen" fiilis.. mutta hyväähän se ruoka oli - joskin hieman tulista. Palasin seuraavan kerran Bangkokiin vasta vuonna 2015 - ja tällöin ehdin jo hieman enemmän tutustua Bangkokin nähtävyyksiin, josta löytyy myös juttuja tästä blogista: Bangkok - enkelten kaupunki. Sittemmin ole vieraillut kaupungissa yhteensä neljä kertaa matkoillani Kaakkois-Aasiassa, ja se on noussut yhdeksi suosikki kaupungeista vaikka kyseessä onkin maailman kuumin pääkaupunki.  

Paluumatka

Kolmen Bangkokissa vietetyn päivän jälkeen oli aika lähteä paluumatkalle kohti Suomea. Kaikki näytti menevät ihan hyvin, boarding alkoi ajallaan ja pääsin jälleen kerran tanskalaisten keskelle Thai Airwaysin DC-10 koneeseen. Tottakai jotkut olivat juovuksissa ja pyörryksistä Thaimaan iloista -- mitäköhän tästäkin matkasta tulee mietin. Pääsimme rullaamaan kiitotien päähän, kunnes kapteeni kuulutti että koneen polttoainepumpussa on jotain vikaa. Rullaus takaisin. Istuttiin sitten siinä koneessa ja odoteltiin mitä tapahtuu -- ja lämpötila alkoi koneen sisällä nousemaan. Kahden tunnin ja yhden tarjoillun vesilasin jälkeen meidät päästettiin pois koneesta -- hieman isompaa remppaa kuulemma piti tehdä. Takaisin terminaaliin. Lopulta istuimme vielä kolme tuntia lähtöportin lähellä eikä siitä saanut poistua. Osa tanskalaisista kaivoivat tulijais-viinat esiin ja alkoivat niitä juomaan. Välillä kapteeni kävi kuuluttamassa että mitä osaa milloinkin vaihdetaan tai korjaillaan. Kun tuli uusi boarding osaa matkustajia ei enää päästetty lennolle heidän juotuaan viinaa sen verran paljon että eivät pystyneet kävelemään tai huusivat ja möykkäsivät tarpeeksi kovaa. 

Viiden tunnin alkuperäisen lähtö ajan jälkeen olimme taas kiitotien päässä ja nousimme Bangkokin taivaalle vaappuen. Toivottovasti kaikki oli nyt korjattu riittävän hyvin. Tasaista lentoa ei kestänyt kauan kun saavuimme Bengalin lahden yläpuolelle lentokoneen lennettyä turbulenssialueelle. Siinä sitä mentiin sitten alas-ylös ja jopa tanskalaiset olivat tällöin hiljaa vaikka viinatarjoilut lopetettiin ja lentohenkilökunta joutui myös itsekin istumaan alas. Tätä jatkui Intiaan asti. Pakistanin ilmatilassa kone lensi sitten ukkospilveen, ja silloin alkoi todellinen vuoristorata ja salamien välke moottorien välillä huutaessa täysillä kierroksilla koneen noustessa pudotuksien jälkeen taas matkalento korkeuteen. Taisi siinä joku tanskalainen oksentaa - hajusta päätellen. Loppumatkan taisivat nukkua "krapulaansa pois". 

No Kööpenhaminaan päästiin tosin viisi tuntia myöhässä, ja taas kävelin Transfer Deskille kyselemään että mitenkäs pääsen täältä Helsinkiin kun Finnairin kone oli lähtenyt kolmisen tuntia aiemmin. Sain paluun SASin lennolla Helsinkiin MD-82 koneella.  Olihan aikamoinen matka ensimmäiseksi ulkomaan matkaksi yksin, mutta kotiin päästiin. Aurinko paistoi Helsinki-Vantaan lentoasemalla kun kävelin ulos terminaalista ja vedin silkkipusakkaa päälle. Suomen tuulisessa keväässä sitä tarvittiin. 

Ko Lanta ja Ao Nang

Palasin kuuden päivän Myanmarin matkan jälkeen takasin Thaimaaseen, josta lensin Bangkokista Krabille Bangkok Airways lentoyhtiöllä. Lentoyhtiö mainostaa olevansa Boutique lentoyhtiö joka lähinnä näkyy siinä,että sillä on jokaisella kentällä oma lounge, jossa on tarjolla pientä syötävää ja juotavaa (ei alkoholia). Lento Krabille kesti noin puolitoista tuntia, ja perillä odotti kaatosade.. tarkoituksena oli viettää viisi rantalomapäivää auringossa mutta sadekausi tuntui vielä jatkuvan. 

Krabin lentoasemalta suuntasin Ko Lantan saarelle, jonne on noin kahden tunnin matka. Olin varannut kolmen yön majoituksen Relax Beachilla, olevasta Lazy Days Bungalows nimestä paikasta. Ko Lantan saarella huomaa, että se on todellakin ”ruotsalainen saari”, joka puolella Ruotsin lippuja ja monet ruotsalaiset ovat tänne investoineet majotuksissa ja ravintoloissa edeltävän tsunamin jälkeen. Vaikka vielä ei ollutkaan sesonki niin ruotsalaisia oli todella paljon jo lomalla tällä suhteellisen rauhallisella saarella, jossa paikalliset ovat muslimeita. Lähinnä tämä näkyi siten, että tietyistä kaupoista ei saanut alkoholia ja joissakin ravintoloista se puuttui listalta - mutta kysymällä kylmä Chang olut kumminkin jostain löytyi.

Toisena Ko Lantan päivänä (aurinko paistoi!) suuntasin saaren pohjoisosaan Salangin kylään, josta käsin kävelin takaisin kolmen rannan kautta (noin 10km) takaisin Relax beachille. Rannat olivat lähes autiot eikä kaupustelijoita näkynyt missään. Pohjoisin ranta oli paras paikka käydä uimassa, koska ranta oli erittäin tyyni ka hiekka erittäin hienoa. Matkalla löytyy paljon ravintoloita, mm hyvä Thai CAT ravintola, jossa (valitettavasti) kuuli ”Terve, terve...” huutoja ilman että oli sanonut sanaakaan - tunnistavat kyllä kasvon piirteistä mistä oltiin. Ruoka oli hyvää ja henkilökunta tehokasta.. Vinkkinä voidaan todeta, että Lazy Days ravintola oli yksi saaren parhaimmista ja suosituimmista paikoista ja siinä tuli käytyä useamminkin kerran kun mökistä oli matkaa vain kymmenen metriä...

Kolmantena päivänä piti lähteä käymään saaren itäpuolella, mutta vesisade muutti suunnitelmat jotenka tein taas useamman kilometrin rantakävelyn lämpimässä vesisateessa ja muuten vaan lepäilin rannoilla ja nautin olosta.

Neljäntenä päivänä matkustin Ao Nangiin, joka tuntui todella ruuhkaiselta ja kiireiseltä Ko Lantan jälkeen - vesisade jatkui täälläkin, mutta pääsin nauttimaan auringosta juuri sopivasti Raileys rannoilla joihin pääsee vain veneellä (200 bath Meno-paluu). Kävin kaikilla eri rannoilla, joista eteläisin on ehkäpä se upein. Suosittelen tätä paikkaa vaikkapa yhden päivän kohteeksi Ao Nangista tai Krabi townista käsin. Ao Nang on muuten aivan turistipaikka, josta löytyy jopa suomalainen ravintola ja muutenkin riittää huutelijoita ja räätäleitä.. no, tulipan nähtyä tämäkin paikka. Jollekin tämä sopii aivan varmasti, mutta minulle ei .. no, täytyy tunnustaa että join (kalliin) lonkeron kun sitä siellä myytiin..

Krabilta palasin vielä päiväksi Bangkokiin, jossa kävin Red Sky baarissa illalla ihailemassa Bangkokin valoja.. hieno paikka Red Sky, mutta Erittäin Kallis, varsinkin Mumm Champagne baari.. 

Kolme matkasuunnitelmaa

Reissuvuosi 2017 lähti mukavasti käyntiin tammikuussa, jolloin kävin sekä Tsekeissä (Prahassa) että Israelissa (Tel Aviv, Jerusalem, Kuollutmeri, Palestiina) muutaman päivän matkalla. Helmikuun alussa tilanne näytti matkasuunnitelmien osalta hieman laihalta - vain yksi matka marraskuussa Kaakkois-Aasiaan. Normaalisti (vai onko se normaalia?) minulla on kahdesta kolmeen matkaa suunnittelussa hyvinkin pitkälle. Helmikuun aikana sainkin sitten tehtyä muutaman matkasuunnitelman lisää, jossa seuraavassa.

Keski-Aasian matkan suunnittelua kartan ja kirjan avulla

Amalfin rannikko

Huhtikuun loppupuolella lennän Napoliin (Italia), ja sieltä suuntaan neljän päivän matkalle Vesuviuksen tulivuoren kupeessa olevaan Pompeihiin - joka on kaikille kuuluisia koulun historiantunneilta - vuoden 79 tulivuoren purkaus peitti tämän kaupungin tuhkaan. Tarkoituksena on siis ensimmäisenä päivän tutustua Pompeiin historialliseen keskustaan ja käydä myös Vesuviuksella. Pompeista jatkan matkaa Amalfin rannikolle, Positanoon - jossa vietän kaksi-kolme päivää tutustuen rannikon nähtävyyksiin. Tämä alue on sanottu olevan yksi Italian upeimmista, ja lähistöllä sijaitsee myös Caprin saari.

Keski-Aasia

Kesäloman aikaan tarkoituksena on lähteä kolmeksi viikoksi Keski-Aasiaan tutustumaan ensin ryhmämatkalla Tajkistaniin (Tadzikistan), Afganistaniin (!!) ja Kirgistaniin, jonka jälkeen käy vielä Kazakstanissa. Matka alkaa Dushanbesta, Tajkistanin (Tadzkistan) pääkaupungista, josta seuraavien päivien aikana siirrytään Pamir-highwayta pitkin Vuoristo Badakhanin autonomiselle alueelle (jonne vaaditaan erikoislupa) ja edelleen Afganistanin rajan tuntumaan. Matkareitti tulee olemaan: Dushanbe - Khumb - Khorog - Yamg - Langar - Murgab. Tällä reitillä tullaan ylittämään korkealla Pamir-vuoristossa olevia solia, jotka ovat 4100-4700 m.p.y. korkeudella.

Tadjikistanin Murgabista matka jatkuu Kirgistanin puolella reitillä Sary Tash - Osh - Bishkek, joista viimeinen on Kirgistanin pääkaupunki. Bishkekistä matkani jatkuu yhdelle isoimmista Keski-Aasian järvistä - Issyk Kul järvelle ja edelleen Karakoliin, jossa ajattelin viettää muutamia päiviä vuoristossa ennen siirtymistä Kazakstaniin Karkaran rajanylityspaikan kautta, joka on auki vain kesäisin. Kazakstanissa vietän neljä-viisi päivää Almatyssa. Tämä matka on vielä hieman suunnitteluasteella ts. lentoja ei vielä ole varattu, koska odotan aluksi ryhmämatkan varmistumista. Ryhmämatkalle osallistuminen on tässä kohtaa järkevää, koska en löytänyt yhtään suhteellisen halpaa autovuokraamoa Tajkistanista ja Kirgistanista - hinta autolle oli yli 100 USD/päivä, ja muutenkin liikkuminen lähellä Afganistanin rajaa on parempi tehdä oppaan seurassa.
Seuraavassa Tripline-sivuston kautta tehty reittikartta tulevasta Keski-Aasian matkasta

Kaakkois-Aasia

Marraskuun loppupuolella suuntaa taas kylmästä lämpimään, kuten viimekin vuonna. Tällä kertaa kohteena ovat tuttu Thaimaa, sekä uudet kohteet: Myanmar ja Qatar. Olen jaksottanut kahden viikon matkan siten, että lennän aluksi Qatarin kautta (Qatar Airways) Bangkokiin, josta yhden lepopäivän jälkeen lennän Myanmariin, Mandalayn kaupunkiin yhdeksi yöksi - ja sieltä edelleen Baganiin kolmeksi päiväksi. Baganin alue on kuuluisia lukuisista temppeleistä. Baganista palaan takaisin kahdeksi päiväksi Mandalayn kaupunkiin tarkoituksena tutustua läheisiin Amarapuran ja Mingun kaupunkeihin. Siirtyminen Mandalayn ja Baganin välillä on vielä auki - on mahdollista lentää (mutta varauksia ei suoraan tehdä netissä), jokivenellä puolivuorokautta tai bussilla viisi-kuusi tuntia.

Myanmarista palaan takaisin Bangkokiin, josta jatkan lentäen Krabille, jossa aluksi tarkoitus viettää viisi-kuusi päivää Ko Lantan saarella ja Ao Nangissa rantalomaa. Krabilta palaan takaisin Bangkokiin, josta jatkan Qatariin. Qatarissa on sen verran pitkä vaihtoaika (22h), että ehdin hyvin viettämään yhden päivän ja yön Qatarin Dohassa.


Näiden kolmen matkan väliin toivottavasti saan järjestettyä pienempiä tai isompia matkoja - lähinnä lentotarjousten ja lomien suhteen.

Vuoden 2017 ensimmäinen matka ja tulevaa

Praha

Matkailuvuosi 2017 käynnistyi mukavalla tavalla viikko sitten, kun tein ex-tempore matkan Euroopan 1. suosikkikohteeseen - Kultaiseen Prahaan, Tsekkeihin. Tämä oli neljäs matkani Prahaan ja viides Tsekkeihin. Viimeksi olin ollut Prahassa vuonna 2014, jotenka oli aika taas palata tähän historialliseen ja erittäin mukavaan kaupunkiin, johon Helsingistä lentää parissa tunnissa.

Prahan linna, Vituksen katedraali ja Mala Strana

Olin taas tälläkin kertaa varannut majoituksen Mala Stranasta ("Pieni puoli"), joka on suosikki-alueeni Prahassa yhdessä Novy Svetin ("Uusi maailma" - Prahan linnan takana) kanssa. Majoituin Hotel Kampassa, joka osoittautui erittäin hyväksi hotelliksi: erinomainen sijainti, hiljainen, historiallinen, hieno aamupalasali ja mikä parasta hinta - kolme yötä vain 150€.  Vinkkinä - Mala Stranassa myös ravintolat ovat huomattavasti halvempia ja hinta-laatusuhteeltaan parempia kuin Vltavan toisella puolella olevassa "Vanhassa kaupungissa".

Vituksen katedraali sisältä

Tällä kertaa toimin Prahassa myös matkaoppaana hyville ystäville, ja matkaohjelmassa oli ensimmäisenä päivänä Kaarlen siltaa, Vanhaa kaupunkia ja uudempaa kaupunkia - perusnähtävyyksiä. Vinkkinä voidaan todeta, että kannattaa poiketa siitä Karlova kadulta pois - ja "eksyä" pienille kujille. Kävin myös tälläkin kertaa Vyptona ravintolassa (joita on muuten nykyään kaksi Prahassa), jossa lapset ja hieman vanhemmat henkilöt viihtyvät erinomaisesti - ainakin isät ja pojat. Kyseessä on ravintola, jossa useita satoja metrejä pienoisrautatietä, ja junat tuovat juomat pöytään. Täällä tilattiin sitten juomia aina yksi kerrallaan, jotta saatiin juna tulemaan monta kertaa pöytään.

Vituksen katedraalia, Prahan linnaa - Katedraalin tornista nähtynä

Toisena päivänä suuntasin Petrinin kukkulalle ihailemaan näkymiä Prahaan ja erityisesti Prahan linnakaupunkiin. Strahovan luostarin ja Loretton kirkon kautta kannattaa kävellä Novy Svetin pienille kujille ennen Prahaan linnaa. Prahan linnan edessä oli pitkä jono, jota hieman aluksi ihmettelin -- kunnes tajusin - tilanne on muuttunut myös Prahassa viimeaikaisten terrori-iskujen myötä. Linnaan pääsee vain tiukan turvatarkistuksen kautta - kaikki laukut tutkitaan tarkasti. Noh -- ajattelin että meidän turvaksi kaikki tutkitaan, ja ehkäpä parempi niin.

Vituksen katedraalin eteläinen torni - 287 askelmaa ylös

Prahan linnassa kävin Vituksen katedraalissa ihailemassa goottilaista arkkitehtuuria ja lasimaalauksia.  Aiempina käynneillä olin aina ohittanut eteläisen kellotornin - mutta tälle kertaa ostin lipun ja lähdin kapuamaan tornin huipulle erittäin kapeaa kierreportaikkoa ja 287 askelmaa. Tätä ei suositella ahtaanpaikan kammoisille tai huonokuntoisille. Huipulta avautuikin sitten uljas näkymä yli Prahan ja sitä kautta pääsee myös tutkimaan Vituksen katedraalin rakenteita.

Prahan linna, Vituksen katedraali ja Vlatava joki Kaarlensillalta nähtynä

Kolmannen päivän vietin Prahassa kävelemällä (taas kerran) ympäriinsä ilman kiirettä.

Ravintolasuositukseni Prahaan:

• Vyptona Railway Restaurant, Vaclavske nam. 56  : Junailua ja halpaa olutta. Toinen junaravintola sijaitsee Palladium ostokeskuksen yhteydessä. 
• U Medvidku, Na Perstynu 7 : "Pikku karhujen luona", Budvar olutta ja erittäin hyvää ruokaa. Tämä on kantapaikkani....
• Mlejnice, Kozna 14: Heti Raatihuoneen aukion takana - pienellä kujalla sijaitseva "maalaisravintola", jossa saa erinomaisia perunaruokia ja gulassia leipäkuoressa
• U Cernoho Orla, Mostecka 11 : Mala Stranan puolella, ihan Kaarlensillan kupeessa. Voisi kuvitella että täysin "turistiravintola", mutta ei -- hieman kalliimpi, mutta ruoka erinomaista ja palvelu ystävällistä. Klassikko annos on 1kg possun potka... 
• U Zlate Hrusky, Novy Svet 3: Pienellä kadulla sijaitseva romanttinen ravintola
• Cafe Louvre, Narodni 22: Kaupungin paras kahvila ja leivokset. Erinomainen hinta-laatusuhde.
• U Stare Study, Trziste 371 (Mala Strana) : "Vanha Kaivo" - moni turisti ei tätä tiedä, mutta tässä vinkki kaikille konjakkien ja armanjakkien ystäville. Viiden konjakin maistelu-menuu VAIN 550 CZ - vanhin konjakki oli 60 vuotta vanhaa!!! Ystävällinen ja asiantunteva palvelu. Tämä paikka on vanhassa kellarissa, jossa todellakin on myös vanha syvä kaivo.

Ai niin -- se hintataso: Olut 1.1-1.9 € tuoppi, gulassi:3-5€, se kilon potka -- 12€.... 

Tulevaa

Israel ja Muonio

Lopuksi vielä katsaus tuleviin matkoihin. Viikon päästä suuntaan Israeliin, jossa vietän päivän Tel Avivissa ja kaksi päivää Jerusalemissa. Olen vuokrannut auton, ja tarkoituksena on myös käydä - tilanteesta riippuen, myös Länsirannalla ja Kuolleen meren äärellä. Israelin matkan jälkeen lähden oikeastaan heti Lappiin, Muonioon päiväksi ajamaan tehokkailla Audi S4:lla Audin Ice Experience tapahtumaan. 

Kaakkois-Aasiaa ja Qataria

Näin alkuvuodesta useat lentoyhtiöt tarjoavat hyviä lentohintoja - ja niihän siinä sitten kävi että tuli ostettua Qatar Airwaysin tarjouksesta lennot marras-joulukuulle Bangkokiin hintaan 360€. Lento menee Dohan (Qatarin) kautta, jotenka paluussa käyn tässäkin maassa. Lisäksi kun vaihtoaika on 8-24 tuntia Qatar Airways tarjoaa majoituksen. Nykyään Helsinki-Doha reittiä lennetään pienellä Airbus A320 koneella, mutta syksystä 2017 eteenpäin Qatar Airways tuo reitille isomman Boeing 787-8 "Dreamliner" koneen. Doha-Bangkok väli lennetään tällä kertaa Airbusin A380-800 koneella, josta sain paikat varattua turistiluokan edestä. Olen aiemmin lentänyt Qatarilla (Hanoi - Bangkok) - uudet koneet ja hyvä palvelu. 

Tällä kahden viikon Kaakkois-Aasian matkalla en aio jäädä pidemmäksi aikaa Bangkokiin, vaan suuntaan "Fantti II" (Fantti-matka tein viime vuoden marras-joulukuussa Laosiin ja Vietnamiin) alustavan matkasuunnitelman mukaan aluksi Myanmariin (ex-Burma)  Mandalayihin ja Bagoniin viikoksi. Toisen viikon matkaohjelma on vielä auki, mutta kartalla ja suunnitelmissa on ollut Bhutan, Brunei tai sitten vaan rantalomaa letkeästi Thaimaan saarilla. 

Kesäloman suhteen suunnitelmia on myös pyöritelty kartalla jo pidempään. Tällä hetkellä näyttää vahvasti että kohteena ovat Keski-Aasian maat (Kazakstan, Kirgistan, Tadzikstan...) -- mutta nähtäväksi jää mitä lentotarjouksia tässä vielä tulee - vaikkapa Keski-Amerikkaan. Myös paluu Islantiin on mielessä... nähtäväksi jää.

Bangkok - Fantti-matkan päätös

Palasin eilen Vietnamista Bangkokiin Qatar Airwaysin (Boeing 777-300ER) puolentoista tunnin lennolla. Kentältä suuntasin suoraan Bangkokin keskustaan junalla (AirLink - 45bath) ja vasta tämän jälkeen otin taksin (jossa toimi mittari) AriyasomVilla hotelliin, joka sijaitsee liikekeskustan ytimessä mutta kumminkin rauhallisella paikalla heti jokikanavan vieressä. Suosittelen juna+taksi yhdistelmää, koska se on ainakin halvempi ja ehkäpä nopeampi kuin että ottaa kentältä (mittari) taksin.

Aamulla lähdin käymään Jim Thomson museotalossa, joka on rakennettu vanhojen thai-talojen tyyliin. Tämä Jimihön tuli kuuluisaksi siitä että 1950-luvulla hän toi thai silkin maailman tietoisuuteen. Vuonna 1967 hän katosi salaperäisesti Malesiassa. Talo, joka oli hänen asuntonsa aiemmin, toimii nykyisin museona jossa on satoja vuosia vanhoja esineitä, joita hän matkoillaan "keräili" ympäri Kaakkois-Aasiaa. Talossa ei saanut kuvata, vain puutarhassa. Yhden kuvan sain talon sisältä otettua.

Museosta lähdin kävelemään iltapäivän kuumuudessa kohti Thaimaan (vielä) korkeinta rakennusta ja hotellia, Bayioke Tower II (304 metriä), jossa pääsi 84. kerroksessa pyörivälle ulkotasanteelle ihailemaan laajaa Bangkokin metropolia (väkiluku 13,4 miljoonaa). 

Fantti-matka (Thaimaa-Laos-Vietnam) alkaa pikkuhiljaa olemaan valmis ennen paluuta Suomeen. Näistä kolmesta maasta suosikiksi nousi Laos, josta kirjoitin edeltävissä kirjoituksissa. Vietnam oli taas erittäin edullinen, mutta liikenne hieman rasittavaa. Thaimaa on taasen tasapaksu valinta ja nykyisin aika monen reppureissaajien aloituskohde Kaakkois-Aasiaan. Se on näistä alueen maista se helpoin ja kehittynein. Myanmarissa eli Burmasss en täällä matkalla ehtinyt (enkä ajanpuutteen vuoksi) käymään. Se jää siis varastoon tulevia matkoja ajatellen. Tiistaina palaan Suomeen juhlimaan 99-vuotiasta Suomea.

Ayuthaya, Bangkok Pa ja jokiristeily

Päiväreissu turistiryhmässä Siamin entiseen pääkaupunkiin Ayuthaya ja kuninikaalliseen kesäpalatsiin Bang Pa:n. Saihan olla ihan turrena ja mennä ryhmän mukana.. onneksi opas oli erittäin hyvä ja selkeä, jotenka päivän aikana sain kuulla monta juttua historiasta ja nykyisyydestä.

Ensimmäisenä kohteena oli Kesäpalatsi jota ei oltu käytetty aktiivisesti enää pitkään aikaa. Rakennuskanta oli hyvin eurooppalaista thain ja Kiinan tyyleillä sekoitettuna. Tunnissa juoksimme ympäri palatsialuetta. Ja voi sitä turistien määrää... joka ei nyt kuvista onneksi näy. Vihreät norsut olivat kumminkin hauskoja.

Palatsista ajettiin puolisen tuntia Siamin entiseen pääkaupunkiin Ayathayan, joka oli tuhottu 1776 burmalaisten toimesta. Alue on nykyisin Unescon listoilla. Jotain watteja ja pagodia oli vielä jäljellä - sekä kuuluisa Buddhan pää joka oli juurtunut erään puun juureen. Alueella oli myös makaava buddha - pienempi kuin Bangkokissa oleva. Angkor wattiin verrattuna toki huomattavasti pienempi paikka.

Lopuksi ajoimme takasin Bangkokiin päin ja siirryimme White Orchid Cuirse laivaan, jossa tarjoiltiin lähemmässä sadalle turrelle lounas ja kaksi tuntia jokinäkymiä ennen paluuta Bangkokiin.

Reissu oli suhteellisen mukava vaikka kiirettä pitikin ruuhkaksi asti. Paljon on kiinni oppaasta että kuinka saa ihmiset viihtymään. Vietän vielä tämän päivän Bangkokissa ja huomenna jatkan matkaa Laosiin, Luang Prabangiin.

Bangkok - maailman kuumin pääkaupunki

Saavuin eilen aamulla maailman kuumimpaan pääkaupunkiin, Bangkokiin. Lentokentältä suuntasin keskustaan AirPort Railway Linkillä - 90bath, suoraan Thai Prayah asemalle puolessa tunnissa. Kiertelin aluksi aluetta (siam aukio) muutamissa tavarataloissa, kunnes oltiin taksin Khao San roadille eli reppureissaajien ghettoon kunnes lopuksi päädyin tuttuun majapaikkaan Samsen roadilla, Tara place. 

Tässä kohtaa jetlag iski pahasti ja nukuin muutaman tunnin hotellissa, kunnes jatkoin tutustumista Banglamphun alueeseen , mm. Chao Phraya joen varrella oleviin linnoituksiin.

Muutamien baarien jälkeen päädyin mukavaan Mademe Musur ravintolaan jossa söin hyvän illallisen. Tässä,paikassa kävin myös tänään - erittäin hyvä palvelu ja ruoka, suosittelen.

Lähellä hotellia kävin vielä Bangkok Blues house paikassa kuuntelemassa hyvää soundia,..hyvin osasivat vetää jenkki bluesia.

Seuraavan aamuna jatkoin kohti Dusit palatsia, joka olikin kiinni... kävelin kuumassa ilmassa alueen ympäri ja suuntasin kohti Golden Mount luostarissa.

Johtohommia... ja välillä piti varoa kytkentöjä...jotka roikkuivat vapaasti..

Bangkokin kanaaleja,,

Golden mount temppelistä aukeni hyvä näköala ympäri Bangkokia ( vinkki: jos et halua maksaa 20bathin pääsymaksua kierrä temppeli toiseen suuntaan.,)

Parturit joen varressa.. 

Palasin myöhemmin Khao San Roadin lähellä olevaan 'Wattiin' eli buddhalaisen luostariin.

Lopuksi pitää vielä antaa pisteet Turkish Airlines yhtiölle - erittäin hyvät lennot Helsingistä Istanbuliin ja Istanbulista Bangkokiin. Varsinkin viimeisellä lennolla palvelu oli erittäin hyvää ja ystävällistä sekä tarjottu ruoka erinomaista. Tätä lentoyhtiö on äänestetty kuudetta kertaa peräkkäin Euroopan parhaimmaksi yhtiöksi. 

Huomenna lähden käymään Bangkokin pohjoispuolella olevaan Ayuthayan kaupungissa, joka on entinen Siamin eli Thaimaan pääkaupunki.