DMZ alue - 3. tunnelin alueella (takana on museo) |
Perjantai 28.6.2019
Tämä päivä vietettiin vielä Seoulissa. ja kohteena olivat sekä Namdaemunin että Myeongdongin ostosalueet ja Seoul Tower, jonne lähdettiin kävellen, koska näin näki parhaiten mitä Seoul tarjoaa. Namdaemun ostosalue on iso kuin mikä - joka suuntaa menee katuja, jotka ovat täynnä kaikenlaista "rätei- ja lumpui" eli vaatteita ja rihkamaa todella paljon. Täällä saa koko päivän kulumaan jos on halvoista ostoksista kiinnostunut. Lähistöltä löytyi myös Muumikahvila, jossa tuli käytyä.
Löikö Mörkö sisään ? Muumikahvilassa törmäsi koko Muumilaakson väkeen |
Myeongdongin ostosalue on oikeastaan kiinni Namdaemunista, ja se on täynnä hieman parempi kauppoja vaatteita, kenkiä, kodinsisustusta, korealaisia pienesineitä myyviä liikkeitä (Galapagos saarten kaverit olivat nyt suosittua - ja niistä löytyi ties mitä pehmoeläimiä, ruokailuvälineitä, kelloja yms ko. teeman ympärille rakennettuna. Alueelta löytyi myös hyviä ravintoloita - mutta muista mennä pienille sivukaduille, joista yhdessä käytiinkin kahden päivän aikana mm. syömässä hot-potia, joka on toinen korealainen erikoisuus - eli kuumassa kivipadassa tulee ainekset jotka sekoitetaan ja osa kypsyy vielä padassa ollessaan.
Kävimme myös Seoul Towerissa, jonne pääsee näppärästi kaapelivaunuhissillä, ja yläasemalta kävellään ehkäpä 100 metriä itse tornin juurelle, jossa on muuten tuhansia ja tuhansia "rakkauslukkoja" kiinnitettynä aitoihin ja muihin rakenteisiin. Itse torniin pääsee hissillä, ja siihen pitää ostaa omat liput. Valitettavasti näkymät tornista olivat huonot kun ilma oli pilvinen.
Seoul Tower |
Rakkauslukkoja oli tuhansia |
Näkymät Seoul Towrista olivat utuisat |
Lisää rakkauslukkoja - puumaisena muotona |
Näkymät Seouliin |
Japanin verivaahtera |
Myöhemmin illalla palattiin taas C-joen lähelle, jossa käytiin taas grillaamassa Korean BBQ:ta ja juomassa sojua.
Lauantai 29.6.2019
Lauantai-aamusta piti olla hotellin ala-aulassa klo 7, kun meitä tultiin hakemaan DMZ reissulle. Kyseessä on puolen päivän reissu, jossa lähdetään aamusta ja tullaan noin klo 14 takaisin Seouliin. Pienet pakettiautot keräävät ihmiset hotelleista yhteen paikkaan, jossa siirryttiin isompaan bussiin, jolla jatkettiin DMZ alueelle. Matkaa on noin 40km ja kestää tunnin - ruuhkaista riippuen.
Ensimmäisessä kohteessa huomasi että DMZ reissut ovat suosittuja - kymmeniä busseja ja satoja ihmisiä tunkeilee kohteissa ja aikataulut ovat todella tiukkoja. Eka kohde oli ns. ystävyyden silta, jota pitkin sotavankeja oltiin joskus aiemmin vaihdettu. Se ei vielä ollut DMZ-alueella -- jonne päästäkseen pitää olla passi mukana. Sotilas käveli bussin läpi ja passin etusivua piti näyttää - tämän jälkeen ajettiin piikkilangalla varustettuja ajoesteiden ohi - ja valokuvaaminen muuttui rajatuksi. Opas sanoi aina milloin sai kuvata.
Ystävyyden sillan piikkilankaa ja tekstejä jotka on jätetty aitaan |
Toinen kohde oli tunneli, jonka Pohjois-Korealaiset olivat kaivaneet yrittäessään tehdä ns hyökkäystunneleja Etelä-Korean puolelle. Yhteensä näitä on löydetty neljä kappaletta, ,ja tämä oli numero 3. Tunneli on noin 1.6km pitkä ja sijaitsee 73 metrin syvyydessä. Pieni varoituksen sana. Tunneli ei sovellu ahtaanpaikan kammosta kärsiville ja pitää olla pientä kuntoa, koska tunneliin käveltiin alas liuskaa pitkin joka kaltevuus oli noin 11 astetta - pituutta lähes 400 metriä, ja sama pitää tulla myös ylös. Tunneliin ei saa viedä mitään tavaroita - ja tulee jättää lokeroihin sisäänkäynnin yhteydessä. Ei siis kameroita tai kännyköitä. Sitten kävellään läpivalaisun läpi, kypärät päähän (!! suosittelen pitämään!) ja laskeudutaan alas tunnelia pitkin. Tunneli oli todella ruuhkainen kun ryhmiä meni alas ja ylös. Kun päästään 73 metrin syvyyteen kävellään aitoa vaaka-tason tunnelia pitkin noin 400 metriä ja takaisin - ja täällä viimeistään ne kypärät päähän, koska ne on osittain hyvin matala. Matkan hikisin osuus tulee kun kävellään ylös 73 metrin syvyydestä maan pinnalle.
Nykyään tunneliin pääsee myös pienellä kaivosjunalla joka hoitaa tuon 73m syvyyteen viemisen. Toki se on kalliimpi vaihtoehto. Alueella on myös pieni museo, jossa kuvataan DMZ aluetta.
Kolmas kohde oli juna-asema, joka on rakennettu DMZ alueelle - Dorasan Station, mutta kiskot päättyvät tänne eikä yhteyttä Pohjois-Koreaan (ja edelleen Kiinan kautta Eurooppaan) ole vielä tehty. Asema on siis tyhjä - mutta jonkinlainen DMZ-juna siinä kulkee Etelä-Korean puolella. Tai siis kulki. Nykyinen kiristynyt tilanne maiden välillä on myös johtanut siihen että yhteinen teollisuusalue (Kaesong) Pohjois-Korean puolella on suljettuna. Juna-asemalla pääsi katsomaan laiturialueelle junaraiteita ostamalla 1000 KRW "lipun" -- ja ilmaiseksi sai Dorasan raja-aseman leiman (mutta passiin sitä ei suositeltu laitettavaksi..)
Dorasan Station |
"...Juna Pyeongyangiin lähtee raiteelta kaksi.." -- ehkäpä joskus |
Neljäs kohde oli Dora Observatory, joka sijaitsee kukkulan laella, josta on näkymät raja-alueelle ja Pohjois-Koreaan. Valitettavasti utuinen ilma teki näkyvyyden huonoksi, mutta kiikarilla näin ison Pohjois-Korean lipun ja "valekylät", jotka oltiin rakennettu esittämään kuinka hyvin Pohjois-Koreassa asutaan.
Dora Observarya |
Näkymä Pohjois-Koreaan. Raja menee joessa |
Näiden kohteiden jälkeen palattiin bussilla takaisin Seouliin. Retki DMZ alueelle tuntui olevan aikamoinen turistirysä, ja varmasti sillä tehdään todella hyvät rahat - eipä siinä mitään, mutta jokin tässä matkassa "mätti". Ehkäpä se oli jatkuva kiire tai utuinen sää. No tulipahan nyt käytyä DMZ:lla.
Iltapäivällä tultiin tosiaan takaisin Seoulin keskustaan, jossa oli menossa todella isot mielenosoitukset USA:ta vastaan. Trump oli Japanissa kokouksessa -- ja vasta seuraavana päivänä tajusin että hän oli myös käynyt DMZ:lla, siellä JSA paikassa kättelemässä Kimiä rajalla. Sunnuntaina muuten kaupunki olikin täynnä poliiseja - ja näin taivaalla US Navyn kolme isoa helikopteria. Ehkäpä Trump lensi jossain niistä kohti DMZ:aa..
Mitäpä sitä muuta illalla kuin taas "rillattiin" - Korean BBQ |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti